Saunologia tutki laudemateriaalien kokemuksellisia ominaisuuksia. Tässä postauksessa pilottitukimuksen tulokset. 12 testaajaa haisteli ja tunnusteli 8 eri materiaalia. Näytteet jakoivat jakoivat mielipiteitä – testaa aina ennen hankintaa!
Saunologian laudepaketin yhteydessä päivittelin uusien laudemateriaalien suurta valikoimaa ja niihin liittyvien kokemusten rajallisuutta. Mietin samalla, että tiedon puutteelle voisi varmaan tehdä. Tässä testiraportissa selviää mitä tapahtui.
Järjestin 2016 pikkujoulukaudella leikkimisen testitilaisuuden Vastaisku-saunaseuran jäsenille. Testin yhteydessä 11 saunan ystävää sai tilaisuuden tutustua sekä uusiin että perinteisiin laudemateriaaleihin sekä sormi- että nenätuntumalla. Tässä kevyen käyttäjäkokemustestin tuloksia.
Miten testattiin?
Tutkimuksessa saunojat pääsivät yksi kerrallaan hipelöimään ja nuuhkimaan kahdeksaa laudenäytettä (kuvassa), jotka oli lämmitetty 65-70 asteen lämpötilaan kiertoilmauunissa. Lautoja vertailtiin kahdessa neljän kappaleen erässä, toisen erän odotellessa uunissa. Lautojen lisäksi vertailumateriaalina oli mukana saman lämpöinen lasilevy. Sen avulla kosketustuntumaa kalibroitiin kuuman ja sileän tuntuiseen vertailukappaleeseen. Hajuaistia terästettiin kostuttamalla lautoja sumutinpullolla.
Testiin osallistui 7 miestä ja 5 naista. He saivat tutustua näytteisiin rauhassa omaan tahtiin saunatilojen keittiössä. Keskimäärin aikaa kului n. 11 minuuttia per henkilö. Arviointi tapahtui useamman tunnin kuluttua saunaillan aikana eikä osallistujien alkoholin kulutusta tai veren alkoholipitoisuutta kontrolloitu.
Mitä testattiin?
Kahdeksan laudemateriaalinäytettä normaalia 90-95 mm laudelautaa n. 25 cm mittaisina paloina. Kuusilaudan näyte oli kuitenkin poikkeava, sillä se oli saunan katossa käyttämääni sävytettyä piiluhirsipaneelia. Mänty oli n. 15 mm paksua sileää seinäpaneelia. Magnolia oli 160 mm leveää. Materiaalit olivat:
- Haapa
- Kuusi
- Mänty
- Tervaleppä
- Lämpökäsitelty haapa
- Lämpökäsitelty mänty
- Lämpökäsitelty tervaleppä
- Lämpökäsitelty magnolia
Materiaalinäytteistä 5/8 lahjoitti Sunsauna.
Arvioitavat ominaisuudet olivat sileys ja lämmön tuntu joita arvioitiin sormituntumalla sekä tuoksun voimakkuus ja miellyttävyys. Arviointi tapahtui kymmenportaisella asteikolla (1-10). Tuoksua pyydettiin myös kuvailemaan. Lopuksi arvioitiin todennäköisyyttä hankkia kyseistä materiaalia omaan saunaan.
Ulkonäköä ei pyydetty arvioimaan koska tämän tutkimuksen oli ensisijaisesti palvella blogin yleisöä, jolle on netissä tarjolla runsaasti kuvia, mutta ei haju- tai tuntoaistimuksia laudemateriaaleista.
Seuraavissa kuvissa olevat tulokset ominaisuuksien yleisarvioita (keskiarvot) lukuunottamatta normalisoitu jokaisen vastaajan käyttämän asteikon mukaan (eli kaikista numeroista on vähennetty kaikkien keskiarvo) parantamaan niiden keskinäistä vertailukelpoisuutta. Tämän seurauksena arvioiden keskiarvo on 0 ja osa materiaaleista on saanut negatiivisia arvioita.
Osallistujille ei kerrottu ennen arviointia tai sen aikana mistä materiaaleista on kyse tai miten kalliita ne ovat. Kukaan osallistuja ei arvannut materiaaleja ja suurin osa ei sanonut tunnistavansa varmasti niistä yhtäkään. En tosin tätä erikseen kysynyt.
Tulokset: Tuoksut jakavat mielipiteet!
Minulla oli ennen testiä minimaaliset olettamukset lopputuloksista. Arvelin kuitenkin, että kosketusominaisuuksien suhteen arvioijilla olisi enemmän samankaltaisia mielipiteitä kuin hajuominaisuuksien. Tuoksujen suhteen epäilin paljastuvan, että kauneus on katsojan nenässä ja makumieltymykset ovat henkilökohtaisia, vaikka kokeneista ja samoissa paikoissa paljon saunoneista harrastajista olikin kysymys.
Tulosten perusteella näin myös kävi. Yksiselitteisiä suosikkeja ei syntynyt. Odotus siitä, että kosketusaistin varassa tehdyissä arvioissa on vähemmän eroavuuksia kuin hajuaistin, toteutui. Koska kaikki materiaalit olivat höylättyä lautaa, arvioitiin ne sileiksi. Poikkeuksena kuusi, jossa oli voimakas pintakuvio. Tällä selittyy myös kuusen saama erikoinen arvosana.
Sileimmäksi arvioitiin haapanäytteet, sekä tavallinen että lämpökäsitelty. Tässä vaiheessa on syytä huomauttaa, että tutkimusmateriaalia kertyi liian vähän tilastollisesti luotettavien päätelmien tekemiseksi. Joten tässä seuraavassa esitettäviin tuloksiin kannattaa suhtautua lähinnä suuntaa antavina. Tutkimuksen toteuttaminen suuremmalla osallistujajoukolla voisi todennäköisesti paljastaa materiaalien väliset mielipide-erot luotettavasti.
Tuoksujen arviointi olikin sitten mielipiteitä jakava tehtävä. Arviot myös vaihtelivat kosketusperustaisia arviointeja enemmän. Eniten raadin neniä miellyttivät kuusi sekä lämpökäsitelty mänty. Jälkimmäinen koettiin myös usein tuoksultaan voimakkaaksi – vaikkei niin voimakkaaksi kuin magnolia. Lämpöhaavan arvosana on myös hieman keskimääräistä korkeampi, mutta osallistujien kommenteissa se ei erottunut merkittävästi muista.
Sanalliset arvioinnit tuoksuista olivat niin kirjavia, ettei niistä voi tehdä kattavaa yhteenvetoa. Voimakkaan tuoksuinen magnolia kirvoitti eniten lausuntoja, terva ja savu mainittiin useampaan kertaan. Lämpömänty tuoksui myös tervalle useamman nenään, sen sijaan perusmänty (jota ei muuten lauteissa kannata muutoin käyttää) herätti monella klassisen tuoreen puun hajuaistimuksen.
Pyysin lopuksi kaikkia arvioimaan, miten todennäköisesti valitsisivat kyseisen tuotteen omaan saunaansa. Tuoksujen miellyttävyyden ja ostotodennäköisyyden välinen korrelaatio oli positiivinen ja kohtalaisen voimakas (r=.56, p<.01). Tämä tarkoittaa, että ne näytteet jotka oli arvioitu miellyttävämmän tuoksuisiksi, saivat korkeamman ostotodennäköisyyden arvion. Lämpökäsitelty mänty sekä lämpöhaapa saivat tässä parhaat pisteet.
Johtopäätökset
Älä osta laudemateriaalia nenä tukossa. Vaikka numerot näyttävät kuvissa kauniille, kannattaa huomioida, että arvioissa oli niin paljon eroja ihmisten välillä, ettei tästä kannata tehdä johtopäätöksiä edes tämän saunaseuran tarkoista mieltymyksistä.
Suosituksena lauteiden hankkijoille on, että laudemateriaalia kannattaa ehdottomasti pyrkiä haistamaan ennen hankintaa. Erityisesti lämpökäsitellyt materiaalit tuoksuvat kosteana ja lämpimänä voimakkaasti ja pitkään käyttöönoton jälkeen. Kannattaa varmistaa, että edes itse pitää valitsemansa materiaalin tuoksusta.
Esimerkiksi itse yllätyin siitä, miten vastenmielisille jotkin lämpökäsitellyt puut tuoksuivat.
Tämä ”tutkimus” oli sekä kevythenkinen ajanviete saunailtaan että pilotti saunakokemukseen vaikuttavien tekijöiden subjektiivisen arvioinnin mahdollisuuksista.
Jos tutkimuksesta olisi halunnut tieteellisesti vakavamman, olisi materiaalien haistelu kuivana vs. kosteana pitänyt myös tehdä erikseen, mieluiten sokkona. Nyt kehotin kaikkia tekemään arvionsa kostutetun pinnan tuottaman, voimakkaamman tuoksun perusteella.
Paremmin tarkoitukseen sopivissa tiloissa olisi järkevää pitää näytteitä osallistujien välillä pidempään lämpimässä, tai käyttää kahta testisarjaa, etteivät ne ehdi jäähtymään. Tällöin ne saisi myös kaikki kerralla testattavaksi.
Ei muuta kuin nenäpystyssä laudeostoksille!
Kiitokset
Testin toteuttamisen mahdollisti Sunsauna, lauteita suunnitteleva ja toimittava yritys. Kiitos J-Ph Huuskolle yhteistyöstä.
Kiitos Saunaseura Vastaiskun testiin vapaaehtoisesti osallistuneille jäsenille sekä yhdelle ulkopuoliselle testaajalle ajastaan!
Moro "nääs" Tampereelta!
On tapahtunut aika suuri moka lautojen valinnassa. Mitä tekemistä testissä
on kuusipaneelilla? Kuusilaudelautaa on valmistettu iän ajan, nyt vaan on tullut
kaikenlaisia muotivirtauksia suunnittelijoiden toimesta. Kotimaisista puulaaduista
hajuttomin (kestävin,pestävin) on kuusi, ylivoimaisesti! Kerron tämän 45v työ-
kokemuksella toimiessani puuseppänä ja yrittäjänä! Parafiiniöljy on paras
suoja lauteissa,estää kosteuden imeytymisen puuhun, (kaikki) laadut.
Terveisin ja hyviä löylyjä Rasin Hannu ja Juho
Hei, kiitos palautteesta ja täydentävistä tiedoista! Kysymys: Miten pitkään kuusta pitäisi kuivattaa ennen kuin se käyttökelpoista?
Vastaus:
Kuten mainittiin, tässä oli kyseessä pikkujouluhenkinen pilottitutkimus. Monissa asioissa on siis parantamiseen varaa, myös näytemalleissa. Juttu oli otsikoitu myös painotamaan uusien materiaalien ominaisuuksia, sillä haapa (150 mm), kuusi (oikea laudetuote) ja mänty (huijaus) eivät olleet samalla radalla muiden kanssa. Perinteisten materiaalien käyttöä ei tässä pyritty mitenkään nollaamaan.
Lassi