Skip to content

Savusaunani paloi – yhden tulipalon opetukset

Saunologian saunavieraana tässä artikkelissa on savusaunaharrastaja Heikki K. Lyytinen. Heikki kertoo kivuliaista muistoista oman savusaunansa tulipaloon liittyen, mutta paljastaa samalla mitä se opetti hänelle paloturvallisuudesta. Tästä tapauksesta saadaan kolme palontorjuntaopetusta, jotka pätevät myös tavanomaisten saunojen tulipaloihin varautumiseen.


Oma savusaunani valmistui kesällä 1995. Parin vuoden päästä elokuussa siitä tuli osittain palanut. Näin se leikillisesti ilmaisten laatusertifioitui, koska osin hiiltyneet hirret eivät enää helposti syty. Tämän jokainen nuotionkin sytyttäjä tietää, jos yrittää sytyttää nuotion osin palaneilla ja hiiltyneillä puilla. Hiiltyneet puut tarvitsevat nimittäin paljon korkeamman lämpötilan syttyäkseen kuin palamattomat puut. Tosiasiassa saunan palaneet puuosat pääosin uusittiin.

Savusauna oli rakennettu  niin sanotusti kaikkien sääntöjen mukaisesti. Sammutustilanteessa palopäällikkö totesikin, ettei tämän saunan olisi pitänyt missään tapauksessa palaa. Toisin kuitenkin kävi.

Lämmittäjä oli onneksi lämmitettävän läheisyydessä, mutta selin lämmitettäväänsä. Näin ensi havainto uhkaavasta palosta jäi syttymishetkellä toteamatta. Havaintohetkellä peltikaton muovipinnoite oli jo ilmiliekeissä. Välitön reaktio oli veren adrenaliinipitoisuuden nostattama raivokas huudahdus: ”Nyt se palaa sittenkin – savusauna on tulessa!”

Nyt se palaa sittenkin – savusauna on tulessa!

Huudahduksessa oli vahva tunnelatausta. Olihan satojen työtuntien työ haihtumassa savuna ilmaan! Sen jälkeen soitto numeroon 112 ja tilanteen lyhyt kuvaus puhelimeen hälytyksen vastaanottajalle täsmällisten ajo-ohjeiden jäädessä hätäisiksi alkusammutukseen kiirehtimisen vuoksi.

181120-Lyytinen-saunapalo-tuho-1
Tässä vaiheessa palonsuojelu on myöhäistä. Kuvanlähde: Heikki Lyytinen

Opetus #1 – varaudu tulipaloon sammutusvälinein

Alkusammutus alkoi välittömästi samoin kuin palokunnan kärsimätön odotus. Koko paikalla ollut perhe ja juuri käymässä olleet vierailijat aloittivat veden kantamisen parin kymmenen metrin päässä olevasta järvestä. Vettä heitettiin vuoron perään kiukaalle ja katolle. Palopeitettä ei ollut silloin käytössä eikä myöskään sammutinta. Sittemmin molemmat ovat olleet saatavilla saunarakennuksessa.

Veden runsas syytäminen kiukaalle kostutti pesutilan niin, että palaminen ylimmissä hirsissä lähes tyrehtyi. Sen sijaan palo jatkui peltikaton alla, jossa kattotuolit ja ruoteet edelleen roihusivat .

Alkusammutus oli niin voimia vaativa, ettei osalla sammuttajista vesisanko enää pysynyt käsissä. Hiki virtasi kuin konsanaan savusaunassa. Mukana oli varmaankin myös ahdistuksen synnyttämää kylmää hikeä.

Opetus #2 – anna 112 hätäpalveluun tarkka osoite

Kaksi palokuntaa tuli paikalle viipyillen, koska ne olivat ajaneet harhaan ja väärälle savusaunalle. Palomiesten kertoman mukaan saunan omistaja oli siellä kaikessa rauhassa lauteilla harmaan löylyhöngän tussahdellessa räppänän raoista ja lakeisesta. Lieneekö kysymyksessä ollut palokunnalle ennestään’ tuttu’ savusauna?

Palokunnan tullessa lopulta oikeaan paikkaan liekkejä ei enää ollut katolla eikä kylpytilassa. Paksu savu tosin kohosi vain katolta. Kun peltikatto revittiin auki, havaittiin, että kattotuolit ja ruoteet olivat vielä tulessa. Niiden sammuttaminen jäi palokuntien tehtäväksi. Palo saatiinkin nopeasti hallintaan ja varsin vaivattomasti sammutetuksi.

Palopäällikkö totesi tehokkaan alkusammutuksen pelastaneen tällä kertaa saunan palamisen poroksi. Sauna saatiinkin runsaan kuukauden päästä omin voimin ja vakuutuksen tuella uudelleen kylpykuntoon. Kotivakuutus korvasi oman työn osuuden, kattopellit ja -rakenteet, kuumavesiasian, kiukaan arinat ja kiuaskiviä moneksi vuodeksi. Asian käsittelykin oli vakuutusyhtiössä joustavaa ja nopeaa: riitti kirjallinen kuvaus tilanteesta ja sen sopiminen, miten palovauriot korjataan.

Opetus #3 – haasta kännykkäfilmaajat avustamaan sammutuksessa

Edellä kuvattu saunapalo oli siinä määrin kiinnostava, että se keräsi savusaunan rantapoukamaan varsin paljon uteliaita veneilijöitä ja muutaman purjeveneenkin. Herättäähän naapurin saunapalo enemmän vahingoniloa kuin aitoa myötätuntoa. Onhan elävässä tulessa iloa ja eloa, mutta vähemmän sääliä herättävää. Ehkä ihmisen tiedostamaton itsetuhon viettikin saa hetken nautintoa. Kun apua ei tällä kertaa huudettu, ei sitä myöskään saatu.

Erityisesti savusaunapalo koetaan ehkä harmittomaksi ja asiaan kuuluvaksikin. Nehän palavat joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Savusauna lisäksi katsotaan ylellisyydeksi eikä siten niin tarpeelliseksi. Siinä koetaan olevan kenties annos turhaa ja turhamaisuuttakin. Jotkut katsovat sen ’saunahifistelyksi’. Savusaunan paloon liittyy myös julkisuusherkkyyttä. Tavallisen saunan palossa ei näytä olevan juuri uutisarvoa – savusaunan kylläkin.

181120-Lyytinen-saunapalo-ulkoa-ennen
Sauna lämpiää - tässä kohtaa vielä hallitusti. Kuva: Heikki Lyytinen

Miksi palamaton sauna paloi?

Miksi sitten sellainen savusauna paloi, joka asiantuntijan mukaan piti olla ’palamaton’?

Yksi perustavimmista tekijöistä savusaunan paloturvallisuudessa on välikaton tiiviys räppänän ja lakeisen koon ohella. Tässä tapauksessa välikatto näytti tiiviiltä. Olihan välikaton päällä vahva palovillakerros. Yhtä asiaa sen enempää loppukatselmusvaiheessa kuin rakentamisvaiheessa ei kuitenkaan havaittu tai oivallettu rakennevirheen poikkeuksellisuuden vuoksi.

Käsillä oleva savusauna oli rakennettu pyöröhirsistä. Reunimmaiset kattotuolit oli kiinnitetty pyöröhirsiseinän kylkeen. Pyöröhirsien ja reunimmaisten kattotuolien väliin jäivät raot, jotka jäivät epähuomiossa tilkitsemättä palovillalla. Rakenteisiin sisältyi siis salakavala riski. Näin raot toimivat ’ hormeina’ erityisesti kiukaan puoleisessa päässä. Näin kiukaalta kokoava kuuma ilma ja sen mukana mahdolliset kipinät ja palokaasu pääsivät kattorakenteisiin, jotka kuumenivat yli syttymispisteen.

181120-Lyytinen-saunapalo-sisakuva
Saunan katto palon jälkeen. Kuva: Heikki Lyytinen

Kun tähän liittyivät vielä siinä vaiheessa pienehkö räppänä ja lakeinen, syttymissyy oli varsin luonnollinen. Sitä vahvisti vielä tuulinen sää ja ehkä sillä kertaa tottumattomuudessa yliviritetty lämmityskin, jolloin rakoihin syntyi tavanomaista suurempi veto. Olihan saunaa lämmitetty ongelmitta parin vuoden ajan edellä mainittujen riskitekijöiden vallitessa. Tässä tapauksessa kuitenkin syttymisraja ylitettiin.

Suunnitellen paloturvallisempi savusauna

Mitä edellä kuvatusta palamistapauksesta pitäisi oppia?

Savusaunan paloturvallisuudesta on huolehdittava jo saunan suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Siinä erityisen tärkeää on rakentaa välikatto eristyksineen niin, että se on ehdottoman tiivis. Savun reitteinä ovat vain räppänä ja lakeinen. Niidenkin on oltava sopivan kokoiset. Jos edellä kuvatusta syystä kattorakenteet kuumenevat syttymispisteeseen, sauna saattaa syttyä tuleen saunomisen jälkeenkin tulen kytiessä kauankin välikaton yläpuolisissa rakenteissa.

Palon sattuessa alkusammutukseen tulee varata palopeite ja –sammutin, sammutusvettä ja sankoruisku. Lämmitystapahtumaa on valvottava sen joka vaiheessa huolellisesti. Jos tähän ei varaudu, palokunnan tullessa paikalle, palo on jo ehtinyt ’laatusertifiointia’ pitemmälle.

Palohälytystilanteessa tulisi antaa palokunnalle yksiselitteiset reittiohjeet. Kesämökkiolosuhteissa tiestö ei välttämättä ole selkeä. Oikealle sivuteille siirtyminen päätieltä ei useinkaan ole pulmaton. Kerrotussa tapauksessa ohjauduttiin läheiselle, mutta väärälle sivutielle.

Lopuksi oleellisena oppina on syytä aina varoa ylilämmittämistä kiuaskivien punaisuutta seuraamalla, ettei se kohoa pintakiviin saakka. Liian kuuma kiuas kuumentaa liiaksi myös koko kylpytilan. Se ei ole enää saunomiseenkaan miellyttävä ja millään tavoin terveellinen. Savusaunaviisautta on lämmittää saunan kiuas pienellä tulella tavanomaiseen saunaan verrattuna ja muistaa, että oleellista on lämmittää nimenomaan kiuasta eikä niinkään saunatilaa.

Saunologin loppusanat:

Järkevin saunaturvallisuusteko on aktiivisesti ehkäistä tulipaloja ennalta. On kuitenkin realismia varautua tulipaloon hankkimalla palovaroitin, vaahtosammutin, sammutuspeite, tikapuut ja vaikka Heikin mainitsema sankoruisku. Kun tuli lyö räppänästä on myöhäistä lähteä näitä ostamaan.

Savukiukaan kannen avulla voi hoitaa kiukaan puhtaaksi polton kätevästi. Kansainvälisen savusaunaklubin suosituksista savusaunan paloturvallisuuden parantamiseksi voit lukea Seppo Leskisen haastattelusta. 112 älypuhelinsovellus ratkaisee paikannushaasteet myös automaattisesti.

Heikin mainitsema hiiltyminen suojaa puuta, koska hiilen syttymislämpötila n.800c on olennaisesti puun kaasuuntumislämpötilaa korkeampi. Siksi myös tulitikusta jää musta hiilen pätkä käteen, jonka voi sopivassa lämpötilassa polttaa. Palamisen fysiikasta lisää erillisestä artikkelista.

3 thoughts on “Savusaunani paloi – yhden tulipalon opetukset

  1. Jaakko

    Ikävää, että teille tapahtui tämä. Vinkkisi alkusammutukseen olivat hyvät välineiden osalta. Ihme, että tulipalo kerää enemmän innokkaita kuvaajia kuin auttajia ympärille. Vaikka kyseessä on sauna, oletko miettinyt paloturvallisuutta myös paloilmoittimen osalta? Yleensä ulkosauna on mökin lähellä ja mahdollisesti paloilmoitin on jo mökissä mutta tämän voisi myös asentaa saunalle? Olen ymmärtänyt, että paloilmoittimen hankintaan liittyy mm. varmennustarkastus sekä määräaikaistarkastukset. Sauna on meille suomalaisille tärkeä joten ehkä tämäkin voisi tuoda mielenrauhaa tulevaisuutta ajatellen.

    Vastaa
  2. Kerttu

    Nämä ovat kyllä aina yhtä surullisia uutisia lukea, kun tämmöistä tapahtuu. Onneksi koko sauna ei tässä tapauksessa ehtinyt palamaan, joten sentään jotain positiivista asiasta kai löytyy.
    Paloturvallisuutta ei pitäisi koskaan vähätellä ja ihmisten olisi hyvä olla tästä enemmän tietoisia minun mielestäni ainakin.

    Itse olen selvitellyt palokatkojen asennuksiin liittyen tietoa, sillä aihe kiinnostaa enkä tiedä tästä kovin paljoa. Jos muitakin kiinnostaa, löysin esimerkiksi tältä sivulta tietoa: https://www.rkr-rakennus.fi/palokatkot

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Jaakko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tietoja kohteesta Heikki Lyytinen

Tietokirjailija, antiikin kulttuurin ja koulutuksen arvioinnin ja koulutusviennin asiantuntija sekä intohimoinen savusaunan monimuotoharrastaja

0
    0
    Ostoskori - Cart
    Kori on tyhjä - Cart is emptyPalaa kauppaan - Return to Shop