Saunan lattia on yllättävän tärkeä yksityiskohta löylykokemukselle. Tässä kirjoituksessa pohdin saunanlattian toivottuja ominaisuuksia, esittelen oman saunani puulattian rakennetta sekä lattian mahdollista merkitystä saunan ilmanvaihdolle.
Saunamatkan tärkein etappi alkaa kontaktilla lattiaan. Paljaan jalan kosketus saunan lattiaan antaa ensimmäisiä aistimuksia löylyistä. Odotus suomalaisen saunan tuntumasta on lämmin, tukeva ehkä hieman kostea. Lattia ei ole turkkilaisten kylpylöiden tyyliin niin kuuma, että siellä on pakko käyttää jalkineita, eikä niin liukas, että siinä kulkeminen on tasapainoiluun harjoitus. Lattian pitää myös herättää luottamusta kantavuudeltaan, niin ettei sille astumista tarvitse pelätä.
Saunan lattian elämykselliset vaatimukset ovat siis selvät: miellyttävän tuntuinen eri lämpötiloissa, kosteanakin pitävä ja jalkojen alla tukevan tuntuinen.
Erilaiset puumateriaalit sopivat saunalattiaan hyvin. Puu johtaa huonosti lämpöä ja tuntuu siksi siedettävälle niin kuumana kuin viileänä. Puulaatujen suhteen on jonkin verran eroja kosteuskäyttäytymisessä, kulutuskestävyydessä ja liukkaudessa, mutta puun mahdollinen pintakäsittely vaikuttaa tähän yhtä lailla merkittävästi. Pintakäsittelyssä ei kannata tähdätä kovaan lakkapintaan, joka olisi vesitiivis, mutta samalla liukas.
Betoni on sekä paljaaltaan tai pinnoitettuna yksi tavallinen saunan lattiavaihtoehto niin mökeillä kuin asuintaloissa. Paljas betoni on hyvin pitävä, mutta imee vettä ja on erityisesti kylmiltään epämiellyttävä materiaali. Betonin voi toki pinnoittaa ja betoniin voi upottaa lattialämmityselementtejä, joiden avulla voi sähkön tai nestekierron avulla saada lattian lämpenemään miellyttävälle tasolle. Kylmän lattian tuntua voi myös vähentää erillisillä puuritilöillä.
Erilaiset keraamiset laatat voivat ominaisuuksiltaan sopia saunan lattiaan, kunhan huolehtii, että niissä on sopiva pintarakenne liukastumisen välttämiseksi. Lattialaatat eli klinkkerit on luokiteltu ja merkitty eri käyttökohteisiin sopiviksi mm. liukkaudeneston (tai liukastumiseston) sekä kosteuskäyttäytymisen suhteen, kannattaa varmistaa, että saunan tyyliin sopiva laatta soveltuu saunakäyttöön ennen ostamiseta. Lisätietoja laattojen luokituksista ja ominaisuuksista löytyy esimerkiksi Kaakelikeskuksen oppaasta.
Mitä puuta lattiaan? Raakalauta ja lämpöpuu
Saunologian lukija havahdutti minut lisäämään lattian puumateriaalisvalintoja koskevan osan 11.8.2017:
Se millaista puuta lattiaan valitsee, ei ole ihan samantekevää. Kuusen ja männyn välillä kuusi vie voiton. Kuiva kuusi hylkii vettä mäntyä tehokkaammin. Elämyksellisten ominaisuuksien lisäksi lattian kestävyys voi myös mietityttää. Kestopuuta harva haluaa sisätiloihin.
Mikäli on huolissaan lattian rakennusteknisestä kosteuskestävyydestä, voi harkita lämpöpuuta. Biologisen rasituksen, eli ensisijassa kosteuden, kannalta puutavaralla on viisi rasitusluokitusta standardissa EN 335-1. Näistä kolmas luokka vastaa suunnilleen saunaa ollen ”toistuvasti tai useasti kostea” käyttökohde.
Lämpöpuu on luokiteltu kelpaavaksi toistuvasti kosteisiin olosuhteisiin, ei jatkuvasti märkiin. Se on varmasti raakapuuta pitkäikäisempi materiaali lattiaan, jos lattian kuivuminen epäilyttää.
Saunan lattian kohdalla täytyy huomauttaa, että mikäli saunan ilmanvaihto toimii hyvin ja sauna kuivatetaan asiallisesti saunomisen jälkeen, ei lattian kestävyydestä pitäisi tulla kysymystä. Oman saunani lattia on puolessa tunnissa peseytymisen jälkeen jo pintakuiva.
Jos käyttää lämpöpuuta, pitää muistaa että se tuo mukanaan myös oman tuoksunsa. Kannattaa etukäteen kokeilla pitääkö siitä vai ei, sillä tuoksu ei häviä ihan äkkiä. Lämpöpuuta ei myöskään voi sävyttää ensimmäisenä vuonna, vaan on elettävä sen kuparin ruskean sävyn kanssa.
Omaan saunaani valitsin lattiamateriaaliksi raa’an pontatun kuusilaudan kokoluokassa 90 x 28 mm. Kuusi ei ole täydellinen saunan lattialauta, sillä siinä tuppaa olemaan erilaisia epätasaisuuksia kuten ns. pihkarännejä, jotka ulkonäön lisäksi vaikuttavat negatiivisesti lattian kuivumiseen. Kuusi oli eräänlainen taloudellisen rajoitteiden sekä logistiikan ohjaama kompromissi umpilattiaan. Mikäli saatavilla olisi ollut leveämpää lautaa, olisin käyttänyt sellaista.
Puulattian pintakäsittely
Maalaaminen tai kyllästys parantaa puulattian kestoa estämällä lautojen kastumista. Itse käsittelin lattian projektiani K-Raudan kautta sponsoroineen Tikkurilan sävytetyllä Supi Lattiaöljyllä. Tikkurila ei kerro mitä raakaöljyä tuotteessa, mutta maininta kasviöljystä kohdistaa epäilyt tuttuun pellavaan. Maali oli sävytetty Tikkurilan läpikuultavien sisämaalien kartan sävyllä Ukkonen (3436), joka hieman sinertävä tumman harmaa.
Käsittely tapahtui kaksivaiheisesti. Ensiksi käsittelin laudat pikapuoliin sahalta noudon jälkeen ympäriinsä kertaalleen. Öljysin talkoomiehen kanssa laskennallisen kulutuksen (+15%) verran puuta käyttöpuolelta sekä pontista. Pontti eli toisen lattialaudan kanssa sisäkkäin menevä lovetus kannattaa käsitellä, sillä sinnekin varmasti vettä päätyy vaikkei sitä enää asennuksen jälkeen pysty maalaamaan.
Toinen käsittely tapahtui, kun lattialaudoitus oli valmis ja suurimmat työt löylyhuoneessa saatu päätökseen – eli suurta vahinkoa lattialle ei ollut enää odotettavissa. Lattiaöljyn alin käsittelylämpötila on 5 astetta (kosteus alle 80%). Tämän vuoden lokakuussa oltiin jo varsin lähellä näitä lukemia, tosin oli vuodenaikaan nähden miellyttävän kuivaa (70-80%).
Suhteellisen matalasta suhteellisesta ilmankosteudesta huolimatta lattialaudat olivat selvästi imeneet ilman kosteutta itseensä ja pontit olivat turvoksissa. En tästä syystä lähtenyt hiomaan lattiaa tässä vaiheessa, sillä tasoitus ei todennäköisesti olisi tuottanut haluttua tulosta. Hionta ja uusintakäsittely voi tulla ajankohtaiseksi parin vuoden päästä kuivana vuodenaikana. Pukuhuoneen lattia ei ole vielä kirjoitushetkellä tehty ja tarkoitukseni on kuivattaa sen lattiaan tulevia lautoja rauhallisesti mökin peruslämmössä ennen asennusta myöhempien rakoilujen vähentämiseksi.
Öljyn levittämiseen soveltuu aika hyvin mikä tahansa lautaa hieman kapeampi pensseli. Itse käytin keinokuituista. Pensselit puhdistin lopuksi Tikkurilan Pensselipesulla, joka on erikoinen biologisesti hajoava pesuaine. Tärpättiin tottuneelle se toimi yllättävän hyvin ilman voimakasta ominaishajua.
Saunan puulattia ja viemäröinti
Saunologin saunassa on tarkoitus voida auttavasti peseytyä. Vettä käytetään tämän lisäksi luonnollisesti löylyn lyöntiin. Vesi ei ole valitettavasti puulattian ystävä. Märkien tilojen tyypillinen betonilattia rakennetaan tekemällä sopiva kaato eli viemäriä kohti viettävä kallistus jo valuvaiheessa. Suositus kaadon jyrkkyydelle on vähintään 2%. Veden liike edellyttää suotuisaa pintarakennetta, mitä karkeampi betoni tai laatta, sitä heikommin vesi virtaa.
Puulattian voidaan tehdä kaato myös lattiaa kannattavien koolausten avulla. Tärkein kysymys on kuitenkin se, mihin vesi johdetaan lattialla. Periaatteessa betonilattioista tutun viemärikaivon voi tehdä myös puulattialle, mutta yksinkertaisempi vaihtoehto on valmis viemärikouru. Näitä voi tehdä jopa puusta, mutta myynnissä on myös alumiinista valmistettu, teleskooppinen kouru, joka riittää aina 2,5 metriä leveän saunan lattiaan. Itse päädyin tällaiseen ratkaisuun. Sen avulla hulevedet voi koota viemärikaivon tavoin yhteen 50 mm viemäriputken lähtöön. Lattiaan tarvitaan kallistuksen lisäksi kourun kohdalle15 – 50 mm rako veden kouruun valuttamista varten.
Oman lattiakourun leveydeksi tuli 30 mm, jotta kouru pystyy sormin, tiskiharjalla ja imurin ohuella suulakkeella tarvittaessa siivoamaan. Valmistajan mallikuvan mukaisesti laudoitus kannattaa tehdä juoksumaan kohti kourua, jolloin myös ponttiin mennyt vesi ainakin teoriassa valahtaa kouruun. Kourun sijoitin huoneen keskikohdan sijaan lähemmäs lauteiden päätyä, niin ettei sinne vahingossa pysty astumaan.
Kannattaa huomata, että tehdasvalmisteisesta lattiakourusta syntyy yksi ehjä ja varsin tiivis rakenne. Lattiaan ei siis tule reikää vaan lattiakannattimien väliin asennettava kouru peittää reiän tiivisti. Kourun ainoa reikä on viemäriliitäntä, jonka kautta esimerkiksi ilma ei juuri kulje suuntaan tai toiseen.
Lattiaani ei liittynyt muita erikoisia rakenteita. Lattiaa ei alapohjasta eristetty. Tämä siksi, että rakennusmies kyseenalaisti ratkaisun kosteuskäyttäytymisen. Lattialautojen välistä eristeen päälle päätyvä vesi saattaisi jäädä sinne turhan pitkäksi aikaa kostuttamaan lattiakannattimia sekä lautoja. Nyt lattian periaate on vuotaa vettä saunan alle sopivasti seinän vierustoilta ja kiukaan reunan ympäriltä (lue kiukaan perustuksista), niin että mahdolliset valumat pääsevät luonnollisesti kuivumaan. Jos saunaan mennään talvella, niin lattialle voi asettaa vaikka vanha maton.
Lattia ja löylyt – lattia osana ilmanvaihtoa
Viimein lattiaan liittyvä asia rossipohjaisessa ulkosaunassa on lattian osuus ilmanvaihtoon. Eräs klassinen saunan ilmanvaihtoratkaisu on rakolattia, jonka avulla saunaan saadaan raitista ilmaa. Jatkuvalämmitteinen kiuas voi saada näin myös korvausilmaa palamiseen.
Fysiikan lakien näkökulmasta alhaalta päin toteutettu ilmastointi ei vaikuta hyvälle idealle. Saunan ilma kerrostuu, lämmön ja kosteuden kertyessä ylimmälle tasolle, kuten painovoimainen ilmanvaihto –artikkelissa on selitetty.
Ilmaa voi kuitenkin liikuttaa kahdella tavalla. Ensimmäinen on jatkuvalämmitteinen kiuas, jota lämmitetään saunasta. Kiukaan lämmityksen sekä palamisen aiheuttama ilmavirta sekoittaa ilmaa aina jonkin verran.
Toinen vaihtoehto on runsas löylyttely. Löylyn heittäminen aiheuttaa saunaan tilapäisesti voimakkaan ylipaineen, joka työntää löylyhuoneesta ilmaa ulospäin. Ilma menee sieltä mistä helpoiten pääsee ja jos tämä paikka on lattian tasossa, niin sekin kelpaa. Löylyn tasaannuttua syntyy alipaine, joka imee saunaan takaisin ilmaa.
Rakolattian tiellä on kuitenkin joitakin ongelmia. Löyly- ja pesuvesien keruu rakolattiasta nykyisten jätevesimääräysten mukaisesti on vaikeaa. Jos rakennukseen tulee vesijohto, niin saattaa olla jopa mahdotonta. Kunnan rakennusviranomainen voi kieltää kyseisen ratkaisun kokonaan.
Olen aiemmin viitannut Juha Telkkisen hyvin dokumentoituu savusaunaan, josta rakolautalattia löytyy. Juha oli toteuttanut jätevesien keruun rakolautalattian alle niin, että saunan alla on kaadoksi muotoiltu maakerros, jonka päällä on paksu muovikalvo (allasmuovia), joka johtaa likavedet keräävään viemäriin. Muovin päällä on kiviä pitämässä sitä paikoillaan.
Joidenkin mielestä tällaiseen ratkaisuun voi liittyä hygieniaongelmia ja hajuhaittoja, mutta Juhan mukaan tällaisista ongelmista ei ole kärsitty. Rakolattian käytännön toiminnan kannalta on tärkeää, etteivät raot ole kuivanakaan vuoden aikana liian suuria jolloin pienetkään varpaat eivät jää laudan rakoihin kiinni. Terassin laudoituksessa käytetty 12 mm yläraja lienee tähänkin hyvä.
Kuten todettu, omaan saunaani ei rakolattiaa rakennusvalvonnan kanssa neuvottelun jälkeen päätetty tehdä. Päädyin itse kompromissina myös Salvoksen saunamökeissä käytettyyn ratkaisuun, jossa lattialaudoitus on seinän vierestä 3-15 mm avoin. Aika näyttää onko tämä riittävä.
Eräs mm. maapohjaisissa savusaunoissa käytetty ilmanvaihtoratkaisu on ns. lattiaräppänä, jollaisia rakennetaan yleensä pari kappaletta vastakkaisille seinille. Näin niitä voidaan tuulen suunnan ja lämpötilan mukaan säätää. Tällainen aukko omasta saunasta toistaiseksi puuttuu. Suunnitelma on kuitenkin tarpeen vaatiessa laajentaa lattiassa olevia reikiä irrottamalla jokin pätkä lattialaudoitusta toisesta reunasta, jossa se ei ole naulattu kiinni. Koska tähän ilmastointiratkaisuun ei ole olemassa testattuja suosituksia, täytyy edetä kokeilemalla, kunhan sauna on ensin muutoin käyttökunnossa.
Post scriptum - toimiiko tämä lattia kylmällä?
Teoriassa järkevä lattiaratkaisu pääsin ensimmäisen kerran käytännön testiin, kun saunaa lämmitettiin ensimmäisen kerran marraskuun lopulla +4C tuulisessa ja kosteassa ulkolämpötilassa. Kun lämpömittarissa oli saavuttanut 65 asteen rajan, niin lattian pintalämpötila oli 25C! Sama pintalämpötila tulkitsi 65 astetta 55 asteeksi, lämpötilaero oli siis vain 30 astetta (2,5 m korkeuseroa). Näin ollen lämmin ilma kiersi hyvin ja saunan ilmanvaihto toimi odotetusti. Lattia myös tuntui lämpimältä.
Asia kunnossa!
Hei, voisiko lattian eristyksen tehdä salaojittavalla levyllä eli sellaisella papeloita omaavalla levyllä josta vesi juoksee läpi. Toki levy tulisi kiinnittää esim rimoituksella tai tapeilla. Ainakaan ei ole syytä tehdä vettä eristävää liimakerrosta.
Sitten lisäkysymyksenä on, että haluttaisiinko tuon levyn ja lattian väliin vielä pieni rimoitus. Eli jos vesi tulee aina samasta paikkaa läpi, niin onko lattialle parempi että vesi leviää alla suuremmalle pinta-alalle kuivumaan vai että levy johtaa sen samantien alaspäin. Ja olisiko tuokin välitila hyvä tuulettaa hallitusti pienellä putkella. Saunan lämpö saa toki ilman luultavasti liikkumaan kylpyhetkissä.
Noita saa monissa eri paksuuksissa ja kokoluokissa. Ja itse askarreltuna hinta ei olisi kummallinen.
Teen saunan vanhaan aittaan, jossa nyt lattia noin 7 cm vahvoista vajaasärmäisistä laukuista. Nuo lankkujen päät menevät aitan seinähirsien väliin sivuseinillä. Niitä ei voi poistaa seinien putoamatta. Ajatuksena on tehdä uusi lattia ponttilaudasta entisen päälle ja vedenpoisto siitä kourulla. Miten uuden ja vanhan lattian välin tuuletus…alta päin ilma kyllä kulkee…riittääkö noin 10 cm väli uudelle ja vanhalle lattialle?
Hei Esa,
Kiinnostava rakenne enkä valitettavasti katso olevani paras asiantuntija kommentoimaan tätä.
Jos 10 cm tila on enimmäkseen avoin (eikä esim. lattiajuoksu katko sitä), kaadot ja pontit ovat kohdillaan niin kuulostaisi riittävälle.
Lassi
Hirsirakenteisen saunan lämpöeristetty rossilattia. Koko 3200 x 3500 mm.
Luin saunalogin netti-sivuilta aiheesta, jota oli sen verran runsaasti että aivoni menivät solmuun. Sain käsityksen, että pintamateriaalin tiiviys on ratkaiseva
kosteus- ja homeongelmien estämiseksi. Lauda (kuusen, lehtikuusen tai lämpökäsitellyn kuusen) pontit eivät olisi kyllin tiiviitä ja seinänvierustatkin vuotaisivat. Olisiko lattian rakenne tehtävä kuten rossipohjaisissa kuten ok- taloissa, kosteuseristyksineen ja klinkkeri pintamateriaaleineen?
Voisinko saada lattian rakenteesta ohjeen jonka mukaan voisin lattian tehdä, jonka mukaan voisin lämpöeristetyn lattian riskittömästi tehdä?
Lipuvedet on tarkoitus johtaa lattiakourua pitkin saunan sivulle, jossa on kaksi putkenpäätä. Kourun pohjassa oleva tulppa on vuoroin talvi/ kesäputken päässä. Kesällä lipuvedet menevät suodatusjärjestelmään ja talvella vessanputken kautta maanalaiseen säiliöön.
Hei Vesa,
Aiheellinen kysymys, mutta minulla ei ole tähän valmista vastausta, joka mahtuisi tähän tilaan.
Ongelma ei ole myöskään mitenkään saunaspesifi joten se on Saunologian erityisosaamisen ulkopuolelle, joten suosittelen katselemaan mallia hirsimökkivalmistajilta.
Lassi
Kysymys?
Minkälainen lattiamateriaali olisi kesäsaunalla jos laittaa NS.navettafanerin jossa toinenpuoli on rypyläinen ja näinollen ei ole liuksa vailla kattialla on saippuavettä. Voisiko tämmönen toimia.
Varmaan toimii aikansa! Vanerinkin täytyy sitten olla riittävän paksua, että kantaa isommankin isännän notkumatta, sanoisin 16 mm tai enemmän
Moi,
Kiitos mielenkiintoisesta blogista! Pohdin samanlaista lattiarakennetta, mutta meidän saunaosasto on mökin kyljessä. Mökki on kevythirsirakenteinen ja erinomaisesti alta tuulettuva/soralla seisova. Tällä hetkellä lattiassa muovimatto.
Lattian liityntä seinään mietityttää, kun sinne kuitenkin pääsee kosteutta. Mitäpä jos seinän vuoraisi ylhäältä alas (rossipohjan alapintaan asti) alumiinipinnoitteisella SPU-levyllä, toiselta puolelta tämä olisi sitten hengittävä?
Onkohan kovinkaan järkevä ajatus vai onko jättänyt lääkkeet ottamatta aamulla?
Tämä vaatisi jonkun verran mietintää kummastakin suunnasta tulevan höyrynpaineen miettimiseksi erilaisissa käyttötapauksissa esim. sisälämpötilan mukaan.
Hei, meillä kesämökin saunan lattia on lämpökäsiteltyä mäntyä. Vedin lattian pintaan Supi lattiaöljyä. Siihen näyttää tarttuvan savea ja jopa hiekkaa. Mistä tuo mahtaa johtua? Millä saan lattian puhtaaksi?
Hei, miten vanha lattia oli?
Lämpökäsittely on tuoreeltaan sellainen ettei tuollainen öljy tartu siihen kunnolla ja lopputulos ei ole hyvä. Vuoden parin päästä tilanne on toinen ja pinnan voi käsitellä kuin käsittelemättömän höylätyn laudan.
Lassi
Kiitos vastauksesta. Vedin öljyn tietenkin uuteen lattiaan. Täytyy varmaan nyt odotella seuraavaan kesään ja katsoa sitten.
Moi,miten kiinnitit ponttilaudoituksen saunan lattiaan? Ihanko pinnasta rosteriruuvein?
Se on ihan vaan piilonaulattu.
Hei, tänä kesänä tarkoitus tehdä saunaremppaa = uusia lattia. Alunalkaen kehikko on 1880 rakennettu mutta saunaksi sen muutin 1992, kun siirrätin sen mökilleni. Lattiaa pohdin nuorena skloddina paljon ja kyselin vanhoilta miehiltä neuvoja ja päädyin ponttilattiaan (kuusi). Se on simppeli tehdä ja sen pystyi yksin tekemään. Samanlaisen teen nyt uudenkin, ovelta viettää hieman lauteita kohti ja takaseinältä n.60cm ovea kohti, välissä kouru. Nyt kohta 30v rakentamisesta on hieman pehmeää esim padan ja kiukaan alla mutta siinä kohden onkin ns. tulilevy ja pellitys jonka alla vesi on päässyt muhimaan. Ilmavuus on kaiken a&o ja
tärkein pointti tässä on mielestäni se että viimeinen saunoja jättää kiukaan alle tulen joka kuivattaa saunan!
Hyvä kuulla kannustava kommentti!
Hei! Hieno lattia, mutta mieltäni vaivaa pieni epäilys ponttilattiasta saunassa: kun mökkilaatuinen pontattu lauta kutistuu kuivuessaan sen 5-10% ja 95 mm. lautalattiaan muodostuu ajan myötä 5-10 mm. raot, niin miten pidät pesuveden ja saunamujun poissa pontin raoista?
Hei,
Näin viiden vuoden jälkeen voi sanoa, ettei kutistuminen lattiassa ole ollut noin voimakasta. Raot ovat vain parin millin luokkaa.
Lattialaudat olivat todennäköisesti jo valmiiksi kohtuullisen pitkään kuivattuja.
Joten pontit ovat edelleen suhteellisen tiukkoja.
En toisaalta elättele toiveita siitä, että lattia olisi erityisen pitkäikäinen, mutta tämän astisen perusteella uskon että 15-20v menee ilman isompia ongelmia.
Aion kyllä käsitellä lattian saunaöljyllä ehkä jo tänä kesänä uudestaan.
Lassi
Voisihan puulattian lämpö eristää ihan normaalisti, ja asentaa lattialle 3mm vanerilevyn, jonka jälkeen asennetaan lattiakouru.
vaneri vesierisretään kouruun asti esim Ardex 8+9 menetelmällä.
tämän päälle lattia rimoitetaan 10mm rimoilla liimaamalla ne juoksu suuntaisesti, lattiakourua kohti, 300mm välein, jolloin mahdollisesti saumoista päässyt vesi valuu kouruun, tai tuulettuu näissä kanavissa.
puurunkoisissa saunoissa vesierisreen voi nostaa seinille n,150-300 mm jolloin seinän ja lattian liittymäkohta tulee samalla huomiotua.
100% tiivistys ei ole taattu mutta lisää puulattian ikää vuosilla, eikä eristeet pääse tekemisiin veden kanssa.
Itseäni kiinnostaa puulattian ranentaminen yleisesti pihasaunoihin ja mökeille.
Rakenne on hankala mutta lopputulos on perinteikäs Suomalainen saunan lattia.
Hei, kiitos vinkistä!
En ajatellut että eristys olisi mahdoton tehtävä, ainoastaan olennaisesti monimutkaistaa lattiarakennetta ja mahdollisesti nostaa lattiatasoa.
Kumpikaan ei omassa kohteessani ollut toivottavaa.
Lassi
Moi - Olen tekemässä lehtikuusesta laittiaa, mut osaatko neuvoa millä kiinnitän lattiankiinnikkeisiin - ruuveilla vai nauloilla ja minkälaisilla?
Hei Marko,
Suosittelen ruostumattomia ruuveja esirei'illä. Laudan turpoamiseen kannattaa varautua erityisesti, jos kohde on kylmillään.
Lassi
Hei Rakentajat !
Savolainenpa teki rakolattiansa kelosaunaansa lehtikuusesta - kestää vettä kun siitä on aikoinaan laivatkin rakennettu, en käsitellyt yhtään millään ja 5 vuoden päästä ovat kuin uudet , voi toki uusia kun mätänevät. Veden johtumisen tein ihan viemäriputkestä (muovia, ei kylmene talvella) sahaamalla 4 senttiä sivulta pois ja ruuvasin yläreunoistaaan kantaviin vasoihin. Rakoa jätin sen verran että kuivaa vesi, samoin lattian ja seinän väliin 0,5cm , ei seinät märkäne ja sauna kuivaakin, tämä on olennaista jos pitkäikäistä ratkaisua hakee. Hyvin pysyy jalat lämpösenä , ajatteppa vaikka valtavaa mukia laittaa toisin päin ja sinne kuumaa höyryä - hyvin toimii ja jalat lämpöset jos lattia 20cm mukin reunasta ylöspäin.
Että näin savossa
tuossa kourussa säästää satasen kun hakee biltemasta sadevesikourun, päätytulpat ja lähtökauluksen. Lattian toteutin hyvin pitkälle samalla tavalla.
Ja kiitos hyvästä blogista, iso apu ollut rakentamisessa rungon veiston alusta lähtien!
Olen päätynyt saunan osalta samanlaiseen lattiaratkaisuun vesikouruineen. Tehdään perustustöitä parasta aikaa ja viemäröintiin liityen, missä kohdassa vesikourun lähtöliitäntä on? Voiko sen vapaasti valita vai onko se kiinteä mitta toisesta päästä? Jos on kiinteä, saisinko mitan? Näin olisi mahdollista tuoda viemärin ylösnosto oikealle kohdalle jo tässä vaiheessa. Verkkokauppojen kuvista ja tiedoista ei oikein selkeästi tätä saa selville.
Kiitos muutenkin hyödyllisestä ja mielenkiintoisesta blogista!
Hei, pari vuotta sitten ostamani teleskooppikourun purun keskikohtaan on 600 mm kourun päästä. 50 mm lähtö.
Hei,
Päivitin sivulle yhden kuvan kourusta ja laitoin sinnekin mitan toisesta päästä. Lähtöliitäntä on tosiaan kiinteästi toisessa päässä, joten viemäri on pakko passata siihen esimerkiksi kuvassa näkyvällä vaakaputkella. Olin ajatellut laittaa vaakaputken sijaan vesilukon, mutta lopulta luovuin tästä eikä hajuhaittoja ole ollut.
Lassi
Hienoa, kiitos! Näillä tiedoilla saan viemärin ylösnoston sijoitettua heti oikeaan paikkaan.
Kuvassa viemäriä ei ole eristetty. Onko tästä koitunut ongelmaa pakkasella?
Viemäri on eristetty ainoastaan maan pinnan alla, 100 mm routa levyä. Maan pinnan yläpuolella ei etelä Suomen -25c pakkasilla ole ollut ongelmia.
Hei,
Miksi lämpökäsitellystä puusta tehtyä lattiaa ei voi sävyttää ensimmäisenä vuonna? Entä jos saunaa rakennetaan hitaasti ja lattia on tehty viime syyskesällä, niin voiko sen käsitellä sävytetyllä Supi lattiaöljyllä nyt kesäkuussa?
Hei, sävyttäminen ei siis vaan käytännössä toimi tuoreen lämpökäsitellyn puun kanssa: lopputulos on kokemusteni mukaan kirjava. Ikääntymisen vauhti selviää käytännössä, itselläni käsittely seuraavana vuonna onnistui mainiosti - tosin tämä oli terassilaudoitus ulkona.
Moi!
Olen tehnyt rossipohjaiseen saunaan puulattian ja viemäriksi lattiakourun.
Vesieristeenä on öljy (supi lattiaöljy). Lattian alla ei ole eristeitä.
Ongelmani on miten vesieristän hirsiseinän ja lattian välin.
Jukkis
Moi Jukka,
Tuo on vaikea paikka, kun rakenteesta ei mielestäni kannata tehdä liian tiivistäkään.
Se miten paljon eristystarvetta todella on, riippuu vedenkäytöstä saunassa. En yleisesti ottaen olisi huolissani vesiroiskeista lattian rajassa, sillä jos se on auki, se myös kuivuu, mutta jos saunassa peseydytään tilanne on toinen.
Jälkimmäisessä tilanteessa voisi olla paikallaan pyrkiä vaikka lattiaan kiinnitettävällä 1-2" listalla ohjaamaan vettä pois sivuseiniltä, niin että liitos jää kuitenkin auki.
Lassi
Tykkää Saunologiasta Facebookissa: FB.com/Saunologia
Terve Lassi,
Olen ostanut hirsisen tupasaunan Kuusamon Hirsitaloilta rossipohjaiseen perustukseen. Huomasin juuri että heidän piirustuksissaan ja toimitussisällössä on saunanlattian allakin eristys. Eli järjestys ALAPOHJASSA on seuraava:
– Vettä eristävä lattiapinnoite, seinälle nosto 150mm
– Lattialauta 28x95mm
– Lattiakannattajat 48×148 k600 mm +lämmöneriste
– Tuulensuojapaperi
– Umpilaudoitus 19×100 mm
Onko ideoita miten tuo vettä eristävä lattiapinnoite saataisiin ulkosaunaan tehtyä niin että kestää ja pitää veden pois eristeistä? Vai onko parempi “rikkoa” tehtaan ohjetta ja jättää eristys saunan lattian osalta pois? Tai käyttää eristeenä esim Finnfoamia kannattimien välissä jolloin eriste ei ime vettä ja valuttaa pinnasta mahdollisesti lattian läpi menneet vedet vesikouruun tai maahan sen vierestä? Kysyin tehtaalta neuvoa mutta sanoivat että rautakaupat neuvoo, ei kuulu heidän toimituksiinsa. Mutta pakkohan näitä on olla tehtynä eristettynäkin, vai onko?
Terkuin, Sauli
Hei,
Lattiarakenteiden vedeneristys ei valitettavasti kuulu saunologin erikoisalaan. Monikerroksisen lattiarakenteen kuivuminen on mielestäni kyseenalaista, mikäli saunassa ei ole peruslämmitystä. Miten sen laita on?
Suurin haaste on mielestäni lattiapinnoitteen alapuolinen osa, ml. kannattimet. Jos ne ovat tavallista puumateriaalia, niin kosteuden pääseminen sieltä mihinkään (muualle kuin lattialautoihin) on kyseenalaista.
En valitettavasti voi ratkaista ongelmaa sinulle, mutta olen kiinnostunut kuulemaan mihin ratkaisuun päädyt!
Lassi
Tykkää Saunologiasta Facebookissa: FB.com/Saunologia
Miten lopulta teit saunan lattian? Olen ostamassa hirsimökkipakettia ja saunan lattian ratkaisu on juuri kuvaamasi mukainen. En ole vakuuttunut siitä.
Onko jollain muulla hyvää ratkaisua pilarien päälle tehdyn mökin saunan lattiaan?
Hei Jari,
Kuvat keskikourullisesta lattiasta ovat meidän saunasta.
Mikä ratkaisussa epäilyttää?
Jos saunassa peseydytään ja harmaaveden asiallinen keruu on tarpeen, tämänkaltainen ratkaisu on minustako hyvä. Ainoastaan lautojen kosteusprosentti olisi voinut olla pienempi niin myöhempi rakoilu olisi ollut vieläkin vähäisempää.
Rakolattia muuten...
Lassi
Hei, löytyisikö muutama lisäkuva miten olet vetänyt nuo viemäriputket talon alta eteenpäin? Ja missä kohdassa viemäriputki muuttuu taipuisaan putkeen? Itselläni kourun “ulostulo” halk 75mm eli ajatus laittaa 75mm viemäriputkea ja sitten loppu taipuisaa putkea saunan sivulle pöheikköön.
Moi,
Kuvia ei tällä hetkellä ole, mutta voin viikon päästä laittaa pari sellaista jakoon. Täytyy myöntää, että kun meillä on yli puolen metrin pilariperustuksen ryömintätila, niin putkistosta tuli aika rumannäköinen ja piti sitäkin varten rakentaa ritilät pilarien väliin.
Lassi
Hei!
Hyvä ja kansantajuisesti kirjoitettu juttu, kaupunkilaispoikakin ymmärtää. Minulla on 50 vuotta sauna, jossa on betonilattia. Ensin ajattelin laittaa sen päälle lattialämmityssarjan ja laatat päälle, mutta tällainen puulattia olisi ehkä luonnollinen, suomalainen, lämminhenkinen ja raikas vaihtoehto. Puun (kuusi vai joku muu) valinta vielä mietityttää. Koolinki pitänee tehdä vaikka se nostaakin lattian ovensuussa hiukan liian korkealle. Ja eihän tässä mitään estettä ole tehdä puulattiaa betonin päälle?
Suurkiitoksin
Hei Jukka
Lattian toiminnan kannalta rakenne on mahdollinen, mutta rakenneteknisesti vaikea. Jos laatta on maanvarainen on vaikea pitää kosteutta lattiajuoksuista poissa, ellei välipohjaa saa jotenkin tuulettumaan. Tämä voi johtaa kantavien rakenteiden mätänemiseen.
Lattian korotus on myös mietittävä. Juoksujen pitäisi olla 125-150 mm ja toisaalta mielellään irti betonista joten pinta tulee lähes 200 mm korkeammalle.
Lassi
Hei Lasse ja muutkin!
Savolaisella saunamiehellä olis pari vinkkiä tarjota omasta kokemuksesta.
Oman lattiani kelosaunaani tein lehtikuusesta - ei tarvi värjätä eikä käsitellä, eikä kannatakaan kun käypi liukkaaksi muutoin. Vedenvalutuksen tein viemäriputkesta 4cm sivu auki ja yläreunasta ruuvilla vasoihin kiinni, rako kannattaapi jättää jos haluaa pitkäikäisen (kuivaakin joskus), lauta tosiaan noin päin ehottomasti ja vielä tuosta raon puolelta kun täräväksi leikkaa niin ei vesi kulkiessaan imeydy niin paljon puun syihin mennessään.
Rako lattiaan 0,5cm sivuille, niin kuivaa eikä hirret mätäne. Jalat pysyy ihan lämpösenä. Elkää tehkö umpinaisia rakenteita kesäsaunaan on minun neuvoni
terv Pete
Hei Petri,
Kiitos vinkistä! Venäjällä lehtikuusta käytetään saunoissa paljon, mutta Suomessa sen saatavuus taitaa olla hidasteena?
Hyvä kuitenkin pitää mielessä, että tällainen vaihtoehto on olemassa.
Lassi