Saunamyytinmurtajat: Montako saunaa Suomessa oikeasti on?

Tiesitkö, ettei kukaan tiedä tarkalleen montako saunaa Suomessa on? Tässä artikkelissa Kerron saunalaskentojen historiasta ja esitän realistisen arvion saunojen nykylukumäärästä, joka huomioi uusia saunatyyppejä. Ehdotan myös miten saunaluku voitaisiin luotettavasti ja kustannustehokkaasti selvittää. Matkan varrella romutan kaksi saunamyyttia: kolmen miljoonan saunan myytin sekä auto-sauna –suhteen.

English summary:
I have been long bothered by a prevailing and widely circulated figure and claim about the number of Finnish saunas. The statistics compiled here reveal three different pictures of the situation. For sure, no one can tell exactly how many saunas there are. However, there is compelling evidence that two myths around the number of saunas are busted: there are clearly less than 3 million saunas in Finland and probably over 3,5 million automobiles. Even with the suggested 2,7 million saunas, we still can have a private sauna for almost every other Finn!


Kyllä Suomi on mahtava saunamaa!

Luvuissa on taikaa. Suomen asemaa saunomisen ykkösmaana pyritään usein pönkittämään esittämällä kuinka monta saunaa meillä on. Moni suuriin yleisöihin kohdistettu markkinointiviesti ja jopa asiakirjoitus pyrkii pysäyttämän lukijan sen faktan eteen, että Suomesta löytyy miljoonia saunoja, joihin koko kansa mahtuu halutessaan yhtä aikaa löylyttelemään.

Kiinnostava yksityiskohta keskustelussa on se, ettei kukaan oikeastaan tiedä montako saunaa Suomessa on. Saunojen tilastointi epäsystemaattista eikä saunoja ole koskaan laajamittaisesti laskettu. Saunojen lukumäärästä on olemassa erilaisia arvioita, joissa luku vaihtelee Tilastokeskuksen reilusta kahdesta miljoonasta Suomen Saunaseuran levittämään 3,2 miljoonaan.

Miljoonan saunan ero on sen verran iso, että saunologi on pitkään halunnut tutkia tätä mysteeriä. Itse asiassa aloitin tutkimuksen jo samoihin aikoihin kuin koko bloginkin talvella 2016, mutta motivaatio ja mahdollisuudet tutkimuksen viimeistelyyn ovat kasaantuneet pikku hiljaa.

Myytti numero 1: Suomessa on yli 3 miljoonaa saunaa

Montako saunaa Suomessa on? Mitä lukuja on esitetty?

Esittelen tässä neljä erilaista arviota saunojen lukumäärästä. Näistä kolme koskevat kuluvaa vuosikymmentä ja yksi on selvästi vanhentunut. Kaksi lukua ovat Suomen Saunaseuran vaikutuspiiristä, yksi Tilastokeskukselta ja yksi allekirjoittaneen. Nämä on esitetty yhdessä seuraavassa kuvaajassa:

Neljä erilaista arviota saunojen lukumääristä kolmelta vuosikymmeneltä

Esittelen seuraavaksi yksityiskohtaisesti mitä kunkin luvun takana on, kritiikkeineen. Ainoa kaikkia laskelmia yhteisesti koskeva kritiikki on se, ettei saunoja, toisin kuin esimerkiksi toisen myytin kohdalla vertailtavia autoja, oleteta katoavan mihinkään. On kuitenkin tunnettu tosiasia, että saunoja palaa, viime aikoina noin 200 vuodessa. Kymmenessä vuodessa on tuhoutunut siis tuhansia saunoja, lisäksi erilaisia mummonmökkejä ja kesämökkejä on muuttunut asumis- ja saunomiskelvottomiksi. Poistuman täytyy siis esimerkiksi 15 vuodessa olla jopa kymmenen tuhatta saunaa.

Tilastokeskus, 2017

Suomessa tilastojen virallinen lähde on Tilastokeskus, joka tilastoi myös asumiseen ja rakennuskantaan liittyviä lukuja. Heidän tietojensa perusteella saunoja on Suomessa hivenen alle kaksi miljoonaa, kuten alla olevasta taulukosta nähdään.

Tilastokeskus 2016
Sijainti Saunaluku
Pientalot 1,100,000
Asuinkerrostalot 31,000
Muut talosaunan sisältävät 26,000
Kesämökit, tilastoitu 500,000
Kesämökit, tilastoimaton* 100,000
Kesämökkien ulkopuoliset 207,000
Yhteensä 1,964,000
* Saunologin lisäys mökkibarometrin mukaan

Luvut on saatu Tilastokeskuksen tietopalvelusta, joka vastasi tiedusteluuni seuraavasti:

Erillisissä pientaloissa on oletuksena, että niihin kuuluu sauna 1,1 milj. Huoneistosaunoja asunnon varusteena muissa kuin pientaloissa on 671 000. Asuinkerrostalojen talosaunoja on 31 000 kerrostalossa, saunoja voi olla useampia kuin yksi. Muissa kuin asuinrakennuksissa olevia talosaunoja on noin 26 000 rakennuksessa ja niissäkin saunoja voi olla enemmän kuin yksi esim. uimahallit, hotellit ym. Kesämökillä on myös sauna ( puoli miljoonaa mökkiä), sauna voi olla mökin yhteydessä tai erillisenä rakennuksena. Erillisiä saunarakennuksia, jotka eivät kuulu kesämökkikantaan, on noin 207 000. Osa niistä on erillisiä saunoja esim. mökkitontilla. Erillisiä saunoja rakennetaan vuosittain enemmän kuin kesämökkejä esim. vuonna 2016 noin 3 000 saunarakennusta.

Saunaharrastajat ja Suomen Sauna-seura laskijana

Edesmennyt arkkitehtuurin professori Erkki Helamaa suoritti saunalaskentaa useampaan otteeseen. Hänen viimeiseksi jäänyt laskentansa on dokumentoitu Sauna-lehdessä 4/1994. Se on tehty asialliseen tyyliin laaditun artikkelin osana, josta erilaiselle saunoille löytyy hyvä selitys.

Helamaan tekemä laskutoimitus osoitti lopputulokseksi n. 1,600,000 saunaa vuonna 1992. Luku osoittaa saunojen määrän lineaarista kasvua 1950-luvulta asti. Alla olevassa kuvaajassa näkyy Sauna-lehdessä eri vuosina esitettyjä lukuja saunojen määrän (lähteet tuoreimmasta vanhimpaan): Sauna-lehti, 1994 (4) Sauna-lehti, 1987 (3) Sauna-lehti, 1983 (1) Sauna-lehti, 1975 (1) Sauna-lehti, 1956 (1) Sauna-lehti, 1956 (1).

Saunalaskelmien kehityskaari vuoteen 1992

Seuraavasta taulukosta selviää, mitä puoleentoista miljoonaan saunaan laskettiin. Siinä esitetyt kategoriat poikkeavat hieman Helamaan artikkelin terminologiasta, mutta esittävät mielestäni totuudenmukaisesti, mistä kussakin luvussa on kysymys.

Helamaa, 1994
Sijainti Saunaluku
Asuinrakennusten yhteydessä
Pientalot, sauna asunnon yhteydessä 574,962
Pientalot, sauna asunnon ulkopuolella 233,434
Rivitalot, sauna asunnon yhteydessä 196,792
Rivitalot, sauna asunnon ulkopuolella 12,957
Asuinkerrostalot: huoneistosaunat 102,873
Asuinkerrostalot: talosaunat 28,888
Loma-asuntojen yhteydessä
Loma-asunnot (mökit) 330,732
Erilliset saunarakennukset 71,336
Muut rakennukset
Hotelihuoneet, uimahallit 15,150
Kylpylät, varuskunnat, vankilat jne. 24,955
Yhteensä 1,592,079

Tommila, 2010

Erkki Helamaan ikäännyttyä alkoi maahamme muodostua sauna-auktoriteettiasioissa pientä arvovaltatyhjiötä. Arkkitehti Pekka Tommila oli yksi jäljelle jääneistä pitkäaikaisista saunahahmoista, jonka kirjallinen tuotanto on edelleen maamme teknisen saunakirjallisuuden kohokohtia. Tommila ei ollut koulutettu tutkija, mutta osallistui Saunaseuran tutkimustoimintaan ja harrasteli keskeneräiseksi jääneen väitöskirjan tekemistä. Tommila kirjoitti kirjojen lisäksi useita ansiokkaita artikkeleita Sauna-lehteen. Pekka Tommila kuoli vuonna 2013 kuusikymmentäkolmevuotiaana.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla Tommila oli nimihenkilönä ottamassa kantaa saunojen lukumäärään. Sauna-lehdessä 4/2010 esitettiin Tommilan nimissä Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan tiedote (joka on kokonaisuudessaan esitetty alla), jonka mukaan saunoja oli tällöin n. 3,200,000 kappaletta.

Tommila 2010, Sauna-lehti 4/2010 ja 3,2 miljoonan saunan alkuperäislähde

Tommila nosti korotti saunalaskennan panoksia aivan uuteen kokoluokkaan! Tiedotteessa Tommila myös huomautti henkilöautoja olevan 2,8 miljoonaa kappaletta, luoden uudelle saunaluvulle herkullisen vertailupohjan – ja minun nähdäkseni uuden saunamyytin.

Mikseivät Tommilan luvut kelpaa saunologille?

Kuten osa lukijoista ehkä tietää, saunologi on tutkimusasioiden suhteen pedantti ja kohtuullisen valveutunut kuluttaja. Tutkimustulokset ovat minulle aina OK, jos niiden saamiseen käytetyt menetelmät ovat (tieteellisesti) hyväksyttäviä. Jos asiana on jokin niin konkreettinen asia, kuten saunojen lukumäärä, en suvaitse kovinkaan suurta epävarmuutta. Tutustuessani saunalaskennan historiaan ja nykytilaan, en voinut mitenkään ymmärtää saunamäärän yhtäkkistä kehityskaarta.

Täytyy erikseen huomauttaa, ettei tarkoitukseni ole ensisijaisesti kritisoida edesmenneen ja siten nyt puolustuskyvyttömän saunaniekan töitä. Olen kuitenkin huolestunut mahdollisesti virheellisen tiedon levittämisestä enemmän kuin hienotunteisuudesta.

Ongelma minulle ovat Tommilan selvityksen julkaisemattomiksi jääneet menetelmät. Tommilan kuoltua menetelmien selvittäminen ei ole oikein onnistunut. Tiedusteluni asiasta Saunaseuran nykyaktiiveilta eivät tuoneet asiaan lisää valaisua, joten Tommilan tutkimuksen luvut jäävät nyt (mitä ilmeisimmin!) pysyvästi salaperäisyyden verhon taakse.

Löydettyäni julkisuudessa kiertäneen 3,2 miljoonan luvun taustalla olleen ”julkaisun”, joka on kokonaisuudessaan esitetty yllä, hämmennyin. Tommila viittaa ensinnäkin loppuvuonna 2010 julkaisussa artikkelissaan Tilastokeskuksen saunatilastoihin yksittäisten saunojen tarkkuudella vaikkei Tilastokeskus itsekään julkaise tilastoja kuin tuhansien tarkkuudella.

Koska olin aiemmin kahlannut läpi Sauna-lehden historiassa julkaistuja lukuja, oli minun myös vaikea sulattaa Tommilan harppausta. Miten on mahdollista, että saunojen määrä oli kaksinkertaistunut kuudessatoista (tai oikeastaan kahdeksassatoista) vuodessa? Olihan lähtötasokin ollut Suomen rakennuskantaan suhteutettuna varsin korkea. Kuvaaja osoittaa kehityksen myös oudoksi:

Sauna-arviot Sauna-lehdessä vuoteen 2010 mennessä. Kuvaajaan on lisätty Sauna-lehden 2/2003 esittämä 1,700,000. Punainen viiva on approksimoitu eksponentiaalinen trendi, jonka perusteella vuonna 2010 saunoja olisi ollut n. 2,500,000.

Mistä Tommilan saunat ilmestyivät?

Jos Tommilan laskelmaa vertaa muihin lukuihin, pistää silmään erityisesti kaksi riviä: mummonmökit ja ilman rakennuslupaa rakennetut. Näihin on arvioitu 643,000 saunaa.

Tämä on aika paljon ja mielestäni selvästi liikaa. Rakennusluvattomien kohdalla on maininta ”n. 20%”, mutta suhdeluvulle, tai mistä se on laskettu, ei löydy sen parempaa selitystä. Laskutoimitus paljastaa, että se on 20% kaikista muista saunoista, mutta tämä on mielestäni absurdi oletus.

Koska pientaloihin ei ole ollut tarve rakentaa luvattomia talosaunoja, kerrostaloihin käytännössä mahdotonta ja yleisiin tiloihin täysin mahdotonta, pitäisi luvattomien saunojen olla piha- ja rantasaunoja. Mutta 535,000?

Luvun oudon skaalan paljastaa vertailu koko maamme asuntokantaan. Kesämökkejä on vähän yli 600,000 ja asuinrakennuksia 1,283,000, muita rakennuksia 222,000.

Muistetaan, että Tilastokeskuksen saunalaskelmaan kuuluu yli kaksisataatuhatta erillistä saunarakennusta, eli yksi joka kolmannessa mökissä (näin ei tosin tarkalleen ottaen ole). On toki tapauksia, joissa mökillä sijaitsee kokonainen saunakylä, mutta nämä ovat nähdäkseni tilastollisia poikkeuksia. Jos 20% laskettaisiin pientaloille ja mökeille, siinä voisi olla järkeä. Mökkibarometrihan paljasti, että 20% mökkikäytöstä olevista kiinteistöistä ei kuulu mihinkään viralliseen rekisteriin.

Tommilan yli puoli miljoonaa tähän mennessä tilastoimatonta rakennusta tarkoittaisi suomen rakennuskannan olevan 43% Tilastokeskuksen arvioita suurempi! Samalla meillä olisi huomattavasti paljon enemmän investointeja saunoissa, jos yhden hinta olisi 10,000€, niin piilosaunavarallisuutemme olisi 6,4 miljardia!

jos yhden hinta olisi 10,000€, niin piilosaunavarallisuutemme olisi 6,4 miljardia!

Yhtälailla on vaikea suhteuttaa puolta miljoonaa ylimääräistä saunaa rakennuskannan kasvunopeuteen tai varusteluun. Saunaseuran mukaan vuonna 1950 saunoja oli alle neljäsataa tuhatta. Jos emme usko piilosaunojen olemassaoloon jo tuolloin, olisi 60 vuodessa pitänyt rakentaa 10,000 piilosaunaa vuodessa, 300% enemmän kuin virallisesti tiedetään.

Saunojen varustelu olisi myös ollut haasteellista. Kuten olen kiuasmarkkinakatsauksen yhteydessä kertonut, myydään Suomessa reilut satatuhatta kiuasta vuodessa. Kiukaiden elinkaari on noin kymmenen vuotta. Tällä tavoin saadaan ylläpidettyä vain noin miljoonaa saunaa. Koska saunakanta on kaikkien arvioiden mukaan kuitenkin jatkuvasti kasvanut, ei jatkuvassa käytössä olevia saunoja voi olla monia miljoonia.

Saunologian sauna-arvio

Haluan esittää oman, teoreettisen näkemykseni saunojen lukumäärästä. Otin lähtökohdaksi Helamaan 1994 luokittelun sekä laskelmat, johon olen lisännyt sekä tilastoimattomia saunoja, että kokonaan uusia saunaluokkia; mobiilisaunat ja lauttasaunat.

Perinteiset asuntoluokat on estimoitu Helamaan käyttämistä vuoden 1992 luvuista positiivisesti vinoutuneesti. Olen olettanut 25 vuodessa saunojen ainoastaan lisääntyneen. Huoneistosaunojen oletan kasvaneen niin, että 15% huoneistoista on edelleen saunattomia, mutta kaikkiin uusiin kerrostaloihin on rakennettu yksi talosauna. Rivitalojen talosaunojen lukumäärän oletan pysyneen samana, kaikkien rivitalohuoneistojen yhteyteen rakennetun huoneistosaunan. Taulukko teoreettisesta saunojen lisääntymisestä 1992-2017 alla:

Teoreettinen lisääntymä per v ('92-2017) 1 v. keskiarvo 25 v.
Pientalot 8000 200,000
Kerrostalot (asunnot) 14000 297,500
Rivitalot (asunnot) 5000 125,000
Mökit 4000 100,000
Saunat 3000 75,000
Yhteensä 34000 797,500

Keskiarvojen lähteenä on käytetty Rakennusteollisuuden tilastoja https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Kuviopankki/Asuntomarkkinat/

Olen myös noudattanut Tilastokeskuksen 3000 uutta erillistä saunarakennusta vuodessa lukemaa, mutta olen kohdistanut nämä kaikki Helamaan ”loma-asuntojen erilliset saunat” luokkaan. Helamaan julkisten ”Muiden rakennusten” saunojen oletin kasvaneen 40%, kuten asuinrakennuskanta keskimäärin 90-luvun alusta vuoteen 2016 (kts. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen.html). Piilomökkejä tai –saunoja on tässä laskelmassa 20% virallisten saunamökkien lisäksi, ei kaikkiin muihin rakennuksiin suhteutettuna. Tästä syntyy merkittävin ero Tommilan lukemiin.

Liikkuvien saunojen arvioita ei ole aiemmin huomioitu saunalaskelmissa. Trafin Vesikulkuneuvorekisterissä oli heinäkuussa 2017 5,429 ”Muut” tyyppistä alusta, veneitä ollessa yhteensä 206,123. Oletin puolet ”Muut” tyypeistä saunalautoiksi ja 10% veneistä saunallisiksi. Peräkärrysaunojen, tynnyrisaunojen ja muiden mobiilisaunojen määrä on hyvin summittainen. Tiedustelut alan yrityksistä viittaavat siihen, että saunoja myydään yhteensä joitakin satoja vuodessa. Ilmiö on suhteellisen uusi, joten olen arvioinut määräksi 750 saunaa vuodessa.

Tästä kehkeytyy seuraava laskelma, jonka lopputuloksena arvioin saunoja olevan Suomessa 2,660,000 eli lähes 2,7 miljoonaa saunaa. Uskon itse tämän laskelman edustavan suhteellisen realistisesti rakennuskantaamme.

Saunologia, 2017
Sijainti Saunaluku
Asuinrakennusten yhteydessä
Pientalot, sauna asunnon yhteydessä 774,962
Pientalot, sauna asunnon ulkopuolella 233,434
Rivitalot, sauna asunnon yhteydessä 321,792
Rivitalot, sauna asunnon ulkopuolella 12,957
Asuinkerrostalot: huoneistosaunat 400,373
Asuinkerrostalot: talosaunat 43,888
Loma-asuntojen yhteydessä
Loma-asunnot (mökit) 600,000
Erilliset saunarakennukset 146,336
Luvattomat saunarakennukset 29,267
Muut rakennukset
Hotelihuoneet, uimahallit 21,210
Kylpylät, varuskunnat, vankilat jne. 34,937
Liikkuvat
Autot ja perävaunut 18,750
Veneet ja lautat 22,500
Yhteensä 2,660,406

Yhteenvetona totean, ettei paljon julkisuudessa esiintyneeseen Tommilan saunalukuun voi mielestäni suhtautua vakavasti ilman lisätodisteita. Tässä esitettyjen tietojen perusteella saunoja on korkeintaan n. 2,700,000.

Toivon hartaasti, ettei Tommilan mitä ilmeisemmin virheellistä lukua käytettäisi suomalaisen saunan ja saunakulttuurin mainonnassa ja markkinoinnissa.

Tämän tarinan lopussa vielä ehdotus asian ratkaisemiseksi perusteellisesti.

Myytti #1 murrettu.

Myytti 2: Suomessa on enemmän saunoja kuin autoja

Olisi helppo luulla, että tilastot autoista olisi helppo selvittää. Asia ei valitettavasti kuitenkaan ole näin. Sillä, jos kelpuutamme saunatilastoon luvattomat saunat niin meidän täytyy myös laskea autot, jotka eivät ole virallisesti rekisterissä.

Ajoneuvorekisterin toimintaperiaatteet ovat vuosien varrella eläneet. Rekistereissä on edelleen autoja, jotka eivät ole liikennekäytössä.

Tilanne on se, että vuonna 2017 toisen neljänneksen lopussa Trafin rekistereissä oli 3,161,046 liikenteessä olevaa autoa: henkilöautoa, pakettiautoja rekkoja, busseja ja erikoisautoja. Näiden lisäksi on autoja, jotka eivät ole liikenteessä, mutta jotka eivät ole asianmukaisesti (vielä) poistuneet maastamme tai edes käytöstä. Erilaisia peltoautoja, romuautoja ja muita harrasteprojektiautoja on satoja tuhansia. Kukaan ei tiedä kuinka monta.

Trafin tilastoista saa jo jotain selvää. Liikenteestä poistettuja autoja oli 825,939. Kilpiä oli palauttamatta 579,945. Loput autot on todennäköisesti asianmukaisesti romutettu. 506,553 autoa oli ollut kesällä 2017 pois liikennekäytöstä jo yli kaksi vuotta. YLE:n uutisten mukaan vuosittain laskutetaan ainakin 50,000 liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa hyvike-maksulla, joka koskee vakuuttamattomia ajoneuvoja. Tämäkin on varmasti vain jäävuoren huippu.

Palauttamatta jääneitä kilpiä kantavien ajoneuvojen kohtalo on mysteeri. Niitä on viety pois maasta, purettu osiksi, poltettu, ja vaikka mitä, mutta monet niistä makaavat vaihtelevassa kunnossa ympäri maakuntia. Lisäksi on huomioitava, että maahamme tuodaan myös ajoneuvoja, jotka eivät koskaan päädy rekisteriin. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvää, etteivätkö ne olisi myös käytössä.

Suomessa on enemmän autoja kuin saunoja

Suomessa on siis autoja reilusti yli 3 miljoonaa. Voisin lyödä vetoa, että ainakin 3,400,000.

Tämä luku on suurempi kuin jopa Tommilan arvio ja selvästi suurempi kuin oma ”realistinen” arvio saunojen määrästä.

Myytti #2 murrettu.

Jälkipuhe: Voidaanko saunojen tarkkaa lukumäärää koskaan saada selville?

Saunojen määrän mysteeri voitaisiin ratkaista suhteellisen veden pitävästi. Tarvitaan vaan rahoitusta satunnaisotantaan perustuvan kyselytutkimuksen järjestämiseen. Kysely kohdennetaan kaikille täysikäisille, joilla voi olla hallinnassaan saunoja. Parilla kysymyksellä saadaan selville yksityisten ihmisten virallisten ja luvattomien saunojen lukumäärä, joka voidaan sitten yleistää koko väestön tasolle.

Lisäksi olisi järkevää kysyä ovatko saunat käyttökelpoisia tai ylipäänsä käytössä. Vertailu rekisteröityihin autoihin helpottuisi, jos tiedettäisiin moniko sauna on ”ajokunnossa”, kuten katsastetut ajoneuvot yleensä ovat. Saunan määritelmä pitäisi olla laskentaa varten tiedossa. Itse ehdottaisin tilaa jota voidaan lämmittää löylyn luomista varten kiukaalla tai kiukailla.

Kysely ei korvaa saunalaskentaa, mutta maksaa vain joitakin tuhansia plus suunnittelu ja raportointityö.

Kiitokset
Suomen Saunaseuralle ja Risto Elomaalle pääsystä Saunaseuran tekemien tutkimusten pariin. Tilastokeskuksen tietopalvelu auttoi löytämään Stat.fi tilastoja. Kiitos myös Trafin tietopalvelulle ja Tieliikenteen tietokeskuksen Hanna Kalenojalle ajoneuvotilastoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.