Testi: Antaako Löylynsielu saunalle uuden elämän?

Höyrylöylyn tuotteistema ja markkinoima Löylynsielu on ollut esillä monissa saunaanpäin kallellaan olevissa tapahtumista vuoden 2016 lopulta. Tässä artikkelissa kerrotaan mikä on tuotteen idea ja mitä sillä tekee. Tuunaamalla tuotteesta kehkeytyi suosittelukelpoinen lisä sähkösaunoihin.

Mistä Löylynsielussa on kysymys?

Löylynsielu on yksinkertainen kiukaan lisälaite löylyveden kohdentamisena pieninä noroina kiukaan pintakivien alapuolelle. Se on mekaaninen laite, yksiosainen valutuote, jossa on suppilo veden kaatamista varten ja rei’itetty alaosa veden hajottamiseen. Yksi porattu reikä on selvästi muita isompi, kuusi muuta reikää noin millin kokoluokkaa. Suppilon tilavuus on 2,5 dl, eli aika tavallisen, keskikokoisen löylykauhan verran.

Tuote on valettu Suomessa kierrätysalumiinista.  Sitä on saatavilla neljänä eri värisävyisenä mallina, jotka ovat muutoin identtisiä, mutta eri tavoin pinnoitettuja: harmaa, kirkas nikkeli, musta ja Suomi100 logolle laserleikattu musta. Kaikki tuotteet vaihtavat väriä ikääntyessään, esimerkiksi nikkelistä tulee kellertävämpää.

Mallistoon on juuri tullut erillinen Suomi100-pakkaus, jossa on mukana löylytuoksu ja kotimaista musiikkia. Arvatkaapa mitä maksaa…

Löylysielun suppilon pohjalla on teräsvillaa, joka hidastaa veden valumista läpi suppilosta. Suppilo tyhjenee normaalisti parissa sekunnissa.

Jos teräsvillan tiivistää tai suppilon täyttää valumista hidastavalla palamattomalla aineella, esimerkiksi hiekalla, niin valuminen hidastuu merkittävästi. Tosin vettä saadaan vastaavasti vähemmän.

Villaa voi myös lisätä tai sen voi kokonaan vaihtaa. Saippuavillaa en kuitenkaan suosittele, vaikka se onkin tiheämpää… Rautakaupoista ja vaikkapa Motonetista saa hienompaakin hiontavillaa.

Markkinakatsaus – ei kilpailijoita näköpiirissä

Juuri Löylynsielua vastaavia tuotteita ei ole tällä hetkellä myynnissä. Hieman samankaltaisia ratkaisuja, joissa vettä valutetaan kiukaan päälle löytyy kylläkin.

Aiemmin Saunologiassa testattu Kastee  on selvästi eri sarjassa, mutta pari vuotta sitten lopettaneen Aurinko-kiukaan malleissa oli sisäänrakennettuna samankaltainen veden annosteluputki. SpaDealersin valikoimista löytyy Aquadropper mekaaninen, automaattinen löylynheittäjä.

Venäläisen Termoforin kiukaissa tällainen ratkaisu on itse asiassa tavanomainen. Monissa heidän malleissaan kivitila ei ole avoin ja löylyä luodaan Löylynsielun tyyppisen suppilon avulla kiukaan sisälle kaatamalle. Esimerkiksi alla olevan kuvan Geyzer 2014 kiukaassa on tällainen laite.

Venäläisiä kiukaita ei kuitenkaan Suomessa  juuri näe, vaikka SaunaInter niitäkin myy (ilman CE merkintää tosin). Joten sielu on omassa nichessään juuri nyt ainutlaatuinen tuote. Vaan antaako se lisää henkeä löylyihin?

Saunologian kokemuksia Löylynsielusta

Sielun asennus on yleensä helppo homma. Jos kiukaan kivitila on avoin ylhäältä, nostetaan päältä pari kiveä pois ja upotetaan sielun jalkaosa kivien väliin. Kivet takaisin ja asennus on valmis! Jos kiukaan kivien lämpötilajakauma on tiedossa, niin kannatta asentaa sielu kuumimpaan kohtaan.

Jos puukiukaassa on sen sijaan asennettu kivikori hormin ympärille, kuten esimerkiksi joissakin IKI:n ja Kodan malleissa on, on Löylynsielun sovittaminen vaikeampaa. Jos sielu jää nimittäin liian lähelle kivitilan reunaa, ei sen läpi suihkuava vesi enää osukaan kiviin vaan valuu jonnekin mistä löylyä ei enää irtoa. Huonommassa tapauksessa saunan lattialle, alla olevan kuvan tapauksessa tulipesän reunalle:

Toinen poikkeustapaus ovat kertalämmitteiset ja varaavat kannelliset kiukaat, joihin parikymmentä senttiä kivipinnan yläpuolella nouseva sielu ei mahdu. Uskon, että sielu istuu kuitenkin rakenteellisesti useimpiin kiukaisiin ongelmitta.

Entäpä visuaalisesti? Sielusta tulee näkyvä lisä kiukaaseen. Sielun värivaihtoehdot ovat siinä mielessä tärkeitä, että tötterön visuaalinen sovittaminen löylyhuoneeseen onnistuu.  Perusversio sulautuu oliviini-diabaasikivien sekaan varsin hyvin. Valkoisten kivien kaverina toiminee nikkeli.

Löylynsielun käyttäminen onnistuu ilman suurempaa harjoittelua. Sieluun voi kaataa vettä yhden ”keskikokoisen” löylykauhallisen. Saunan koosta ja lämpötilasta riippuu onko tämä paljon vai vähän.

Olennainen muutos löylyn luontiin sielun kanssa tapahtuu siinä, ettei löylykauhallista voi enää heittää tai roiskaista kiukaan suuntaan, vaan saunoja saa veden kaadolle  luonnollisen kohteen toivottavasti harkitussa kohtaa kivitilaa. Jos tätä käytäntöä kunnioitetaan, niin tumma vaippainen kiuas pysyy siistimpänä sivuiltaan, joille ei kerry roiskeista kalkki-  tai muita tahroja. Samoin mahdolliset valkoiset pintakivet säilyvät mahdolliset pidempään ehyinä.

Sielun ensisijaisena testiympäristönä toimi pieni, reilun kymmenen kuution talosauna, jossa oli sekä jatkuvalämmitteinen puukiuas että pieni sähkökiuas. Löylynsielua kokeiltiin kummankin kiukaan kanssa.  On syytä huomauttaa, että puukiukaasta sähkölle siirtymisen välillä tiivistin teräsvillan äärimmilleen, jotta veden läpijuoksevuus hidastuisi. Sähkökiukaassa oli myös tavanomaisten luonnonkivien sijaan Tiilerin keraamiset ”kivet”.  Erot olivat kuitenkin yllättäviä.

Puukiukaan kohdalla sielusta ei löytynyt mitään taikavoimia. Rauhallinen löylynheittäjä sai aikaan samanlaiset löylyt myös ilman lisälaitteita. Sen sijaan sähkökiukaalle, jota saunassa vähemmän yleensä käytetään, sielu antoi uutta eloa. Löylyistä tuli erittäin pehmeät (ei aggressiivista polttavaa löylyä) ja pidemmät.

Sähkölämmitetyssä saunassakin alkoi viihtymään!

Kuivuudesta kärsivälle sähkökiukaalle sielua voi siis selvästi suositella. Tämän testin puitteissa erityisen hyvää selitystä erolle ei kuitenkaan löytynyt. Uskon tämän liittyvän sekä kiviin, niiden lämpötilaan ja erilaiseen konvektio- ja säteilyenergian suhteeseen. Puukiukaan tapauksessa Löylynsielua voisi verrata lisälaitteena polkupyörän apupyöriin, joka ohjaa käyttäjää ”sivistyneeseen” löylynheittotapaan.

Johtopäätökset

Jäin kokeilun päätteeksi kaipaamaan suurempaa sielua. Tarkalleen ottaen kaipaisin jonkinlaista löylyautomaattia, josta vettä riittäisi enemmän ja pidempään. Kun kokeilin sielua erikokoisissa saunoissa, jouduin yleensä aina annostelemaan 2-3 suppilollista vettä. Samaan aikaan olisi tehnyt jo mieli rauhoittua keskittymään löylyistä. Tämä vähentää sielun tuomaa tyydytystä.

Kuten aiempia artikkeleitani (esim. löylystandarditI) lukeneet tietävätkin, on löylyihin tarvittavan veden määrä jossain määrin riippuvainen lämpötilasta. Toisaalta vielä enemmän saunan tilavuudesta, erityisesti löylytaskun  koosta, johon löyly sekoittuu.

Jakaessani huoleni vesitilavuudesta valmistajan edustajien kanssa, he kertoivat että suurempaa torvea ei ole tiedossa. Höyrylöylyn Jyrki Hyytiäinen on omassa laboratoriossaan ratkaissut saman ongelman johtamalla vettä sielun sisuksiin letkulla erillisestä parin litran säiliöstä! Tällöin kartion koko jää toissijaiseksi, tärkeämpää on ratkaista veden säännöstely. Toki kokonaisuudesta tulee jo varsin erilainen ja se alkaa muistuttamaan vesijohtoverkkoon kytkettyjä löylyautomaatteja.

Tätä tuotetta kuitenkin vasta kehitellään eikä Jyrki luvannut vielä päivämäärää milloin se saadaan myyntiin.

Kokonaisarvio Löylynsielusta  on se, että kysymyksessä on yksinkertainen lisälaite, joka voi kohentaa saunomista erityisesti sähkösaunassa.  Muutoksen tarve on osittain kiinni omasta löylykädestä. Tuotetta voi varauksella suositella lahjaksi, jos sattuu tietämään millainen kiuas ja löylykäsi vastaanottajalla on.

Saunologian kokonaisarviona on suositus sähkösaunakäyttöön. Viiden kymmenen euroon hintaan ja minimaaliseen asennusvaivaan nähden kokeilemisen arvoinen. Käyttäjä voi IKEA-henkisesti tuunata sitä itse paremmaksi, jos kaipaa pidempiä löylyjä. Tätä voin itse suositella.

Arvosana: Suositus

Löylynsieluja voi ostaa Höyrylöylyn verkkokaupasta.

Päivitys 30.6.2017: Blogin lukija Pekka muistutti minulle, että erityisesti puukiukaan kanssa Löylynsielun sijoittelusta kannattaa olla tarkkana, ettei se tule liian lähelle tulipesää tai hormia. Jos kiuasta lämmitetään ankarasti, voi teräs alkaa hehkumaan punaisena lämpötilassa, jossa alumiini jo sulaa (alumiinin sulamispiste on 660C ). Sielu pitää siis sijoittaa selvästi irti puukiukaan kuumimmista osista.

Kiitos Höyrylöylyn Jyrkille ja muulle väelle!