Suunnittelu tarpeiden mukaan
Omaan käyttöön tuleva sauna kannattaa mukauttaa omien tarpeiden mukaiseksi. Kaikkia vakiintuneita saunasuunnittelun periaatteita tai käytäntöjä ei kannata ilman harkintaa muuttaa. Mutta minusta parempi tähdätä omia kokemustavoitteita vastaavaan saunaan, eikä kuvitella mistä seuraava saunavieras tai kiinteistön tulevaisuuden omistaja on kiinnostunut. Tämä artikkeli auttaa ymmärtämään mitä viisi keskeistä saunatarvetta mielestäni ovat.
Saunatarpeiden muutos – mihin suomalainen tarvii saunaa?
2000-luvun suomalaisella saunaan liittyvät tarpeet ovat varsin erilaiset kuin 1800- ja 1900-luvun esivanhemmilla. Samaan aikaan kun saunoja on enemmän kuin koskaan, voisi väittää, ettei keskiverto suomalainen enää oikeastaan tarvitse saunaa. Lääketieteen kehitys on lähes tyhjentänyt saunan terveydenhoidon toiminnoista – sairaat, kuolleet ja syntyvät hoidetaan omissa erikoistiloissaan. Elintarvike- ja juomateollisuus poistanut omavaraistalouden tarpeet. Suomalaisten asunnoissa on järjestään suihkut. Jos suomalainen kuluttaa keskimäärin peseytymiseen 60 litraa vettä päivässä (http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/vedenkulutus), ei saunomiseen vaikuta tarpeelliselle myöskään hygienian vuoksi. Täytyy myöntää, että viimeistä argumenttia en itsekään lähes vuoden saunapaaston ulkomailla kärsineenä täysin voi allekirjoittaa…
Arjen luksus
Mielestäni on niin, että sauna on nykyään suomalaisille arkinen luksuspalvelu. Kylminä vuodenaikoina sauna tarjoaa helpon äkkilähdön kosteisiin ja lämpimiin olosuhteisiin. Huomioiden sen, että asuntomme ovat toisaalta maailman tiiveintä ja lämpimintä sorttia ja ettei keskivertopalkansaajan tarvitsee päivällä ahertaa kylmässä, on mielestäni perusteltua väittää, ettei saunaa tarvita Maslowilaisten perustarpeen tyydyttämiseen, vaan henkiseen irtiottoon tai jopa hemmotteluun.
sauna on nykysuomalaiselle arjen luksusta.
Viisi suomalaista saunatarvetta
Etsin suomalaisten saunatarpeita sen perusteella mihin saunaa käytetään. Erilaisia käyttötapoja löydän arviolta ainakin viisi. Ne eivät ole toisensa poissulkevia, mutta kuvaavat mielestäni hyvin erilaisia asennoitumisia saunomiseen. Ne alkavat traditionaalisesta saunomisesta:
- Perusteellinen puhdistautuminen. Moni on sitä mieltä, ettei ilman saunaa puhdistu kokonaan. Historiassa sauna oli myös erityisesti maaseudulla ainoa lämmin tapa peseytyä.
- Palautuminen. Kuntosalien, kylpylöiden ja urheilukeskusten saunat ovat pitkään toimineet urheilurutiinien loppuhuipentumana. Palautumissaunassa pistäydytään yleensä lyhyesti ja jatketaan sitten reippaasti uusin koitoksiin.
- Seurustelu ja neuvottelu. Saunaan mennään usein yhdessä. Joissakin saunaillanvietoissa enemmän aikaa kuluu pukuhuoneessa ja terassilla juoruiluun kuin lämmittelyyn. Kekkonen ja Nokia tekivät saunoista tunnettuja myös neuvotteluhuoneiden jatkeina ja tämä poliittisen saunan traditio jatkuu edelleen (kts. myös valtiosihteeri Pertti Torstilan juhlapuhe) .
- Saunominen. Joskus mennään vakavissaan ihan vaan saunaan. Vaikka yksin. Tätä voisi pitää myös suomalaisena meditaationa, hiljentymisen ja rauhoittumisen muotona.
- Terveydenhoito ja muut rituaalit. Erilaisia saunataikoja myös edelleen harrastetaan. Jo keskiajalla tunnettu morsiussauna on elossa, mutta kuppaamisen ja hieromisen tilalle saunaan on tuotu uusia terapiatapoja sekä jopa urheilua.
Saunatarpeiden soveltaminen suunnitteluun
Jos mietitään suomalaisten työpaikkojen tai ystäväpiirien saunailtoja, niin niissä yhdistyy useampia saunatarpeita. Luulen, että tämä on hyvin tavallista. Psykologinen fakta on se, että ihmisillä on useampia motivaatioita eivätkä he aina ole niistä itsekään täysin perillä.
Saunan suunnitteluun tarpeiden vaihtelu asettaa omat haasteensa. Vaikkapa julkisten tilojen yhteydessä olevissa saunoissa voi olla tilankäytön kannalta tehokasta, mikäli saunasta saa nopeasti kipakat löylyt ja äkkiä hien pintaan (saunatarve #2 keskiössä). Tällöin saunassa ei tarvitse hikoilun takia viettää pitkiä aikoja. Jos taas saunassa haluaa perusteella peseytyä on pesutiloihin ja vedensaantiin kiinnitettävä huomiota (saunatarve #1). Toisaalta, jos peseytyminen on toissijaista, voi pesuhuoneen minimoida ja peseytymisen hoitaa vaikka löylyhuoneessa. Tämä onnistuu hyvin, erityisesti jos sisäkorkeus on suuri pitämään lattiatason viileänä.
Silloin kun saunominen on ainoastaan termi yhdessäololle, syömiselle, juomiselle ja henkevälle keskustelulle, ovat pukuhuone- ja vilvoittelutilat tärkeitä (saunatarve #3). Ja jos saunassa - tai saunomisen yhteydessä - harrastetaan jotain tavanomaisesta hikoilusta poikkeavaa toimintaa, pitää saunatiloja mahdollisesti mukauttaa näiden mukaan. Samoin jos saunojilla on erityistarpeita, kuten liikuntarajoitteita tai heikkonäköisyyttä, täytyy nämä huomioida kaikessa tilasuunnittelussa. Saavutettavuutta ollaan tosin nykyään varmistamassa myös rakennusvalvonnan toimesta, joten esimerkiksi pyörätuolille liian kapeita oviaukkoja ei enää vahingossa voi luvallisiin uudis(tus)kohteisiin rakentaa.
Keskittyneen saunomisen (tarve #4) voisi liittää jopa edellä mainittuun Maslowiin. Tarvehierarkian toisella tasolla on yksityisyyden tarve, joka myös meditatiivisessa saunomisessa toteutuu.
Sauna ja erikoistarpeet
Jos saunassa aiotaan harrastaa muutakin kuin hikoilua ja puhdistautumista. Ja kyllähän siellä harrastetaan. Omien harrastusten kautta voi miettiä jättääkö saunasuunnitelma tilaa halutuille urheilulajeille, kuten jooga, pilates, hieronta, kuppaus tai seksi.
Saunajooga ja -pilates yrittäjänä toimiva Tiina Vainio vastasi kysymyksiini näihin harjoituksiin sopivista saunaolosuhteista. Hänen mukaansa saunajooga ei tarvitse merkittävästi normaalisti poikkeavaa tilaa, siinä harjoitellaan istumisasennossa. Sen sijaan lämpötila pitäisi vakioida noin viiteen kymmeneen asteeseen. Tiina toivoo suunnittelussa keskittymistä tilan rauhoittavaan estetiikkaan, mieluusti esimerkiksi ikkunan läpi saatavaan luonnonvaloon. Monissa saunoissa on kiuas hallitsevasti keskellä, tilan käyttöä ahdistavat kaiteet, hämärää ja tunkkaista. Tiina kaipaa joogasaunan sisustukseen vaaleita sävyjä ja puuta.
Perinteisiä hierontapalveluita varten tarvitaan yleensä saunan yhteyteen oma tilansa. Kuppaamista ja joitakin muita perinnehoitoja tehdään perinteisesti nimenomaan saunassa, joten näille pitäisi olla sopivat olosuhteet. Tilojen puhtaanapidettävyys ja sopiva lämpötila ovat keskeisiä vaatimuksia. Lämpötilan säätäminen saunassa tapahtuu yksinkertaisimmin korkealla sisätilalla. Koska sauna lämpiää ensisijassa katosta alaspäin, on katonrajassa aina lämpimintä ja lattiatasossa viileintä. Korkeassa tilassa näiden väliin jää lämpimän, muttei kuuman ilman alue, jossa erilaiset saunahoidot sujuvat siedettävissä lämpötiloissa. Samoilla periaatteilla saunatilat soveltuvat myös erilaisiin hellyyden osoituksiin.
Yhteenveto saunatarpeista
Esittelin tässä artikkelissa viisi esimerkkiä suomalaisten saunan käyttötavoista. Näiden tavoitteena on selventää sitä, mihin saunatiloja tarvitaan. Nämä yleiset käyttötarpeet realisoituvat jokaisessa kohteessa ja käyttäjäryhmässä omalla tavallaan. Yleisten käyttötapausten lisäksi on syytä huomioida saunojien erityistarpeita ja erityisiä käyttötapoja.
Sauna ja seksi : Jälkikirjoitus
Ulkomaalaisille joutuu usein selittelemään, ettei suomalaisella saunalla ole mitään tekemistä seksin kanssa vaikka alasti ollaankin. Tyypillisesti julkiset saunat Suomessa harjoittavat sukupuolierottelua tai säädyllistä pukukoodia. Saunan kyseenalainen maine ja kysymysten tausta on kotoisin niistä kulttuureista, joissa saunat toimivat sukupuolivähemmistöjen tai kaupallisten seksipalvelutarjoajien ja ostajien kohtauspaikkana. Tällaisiin saunamuotoihin ei Suomessa vahingossa törmää.
Seksistä ja saunasta ei hirveästi puhuta kotimaisessa keltaisessa lehdistössäkään tai alan kirjallisuudesta. Jos vähistä kirjoituksista haluaa yhteenvedon, niin paljastuu ettei suomalainen sauna ole koskaan ollut niin viaton kuin mielellämme vierasmaalaisille kerromme. Sekä Juha Nirkon toimittamasta Suomen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin perustavasta Sauna-kokoelmasta että erityisesti Laura Puromiehen folkloristiikan pro gradu -työstä, joka perustui uudempiin suomalaisten saunakokemusten keräystyöhön, ilmenee, että perhesaunomiseen on aina silloin tällöin liittynyt myös intiimi yhdessäolo.
Asiasta voisi yksinkertaistettuna todeta, että
vaikka hyvin harva suomalainen enää syntyy saunassa, niin joku on edelleen saattanut saada siellä alkunsa.
Todennäköisesti aiheen arkaluontoisuuden vuoksi en ole toistaiseksi löytänyt suomalaisesta saunakirjallisuudesta ainoatakaan mainontaa siitä, miten saunan voisi suunnitella tämän perustarpeen näkökulmasta. Kerron kyllä jos tulee vastaan (mallia voisi toki ottaa keskiajan keskieurooppalaisista "saunoista"). En tosin usko, että nokkelat suomalaiset tällaista ohjetta erikseen tarvitsevat. Rakkauden harjoittamisesta populaarimediassa:
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1305690330159
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-2000000638843.html
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-2000000623441.html
Artikkelin pääkuva: Sauna from Finland
