Skip to content

Saunarakennuksen huoneratkaisut

Tämän blogin artikkeleissa olen nostanut erillisen saunarakennuksen ensisijaiseksi ratkaisuksi saunatarpeisiin. Riippumatta siitä suunnitteleeko saunamökkiä, omakotitalon sauna-osastoa vai asuntoyhtiön saunakabinettia, huoneiden määrä ja suhteellinen koko on varsin olennainen kysymys.

Huoneratkaisut vaikuttavat suoraan saunakokemuksen laatuun, tosin ensisijassa tilan käytettävyyden kautta. Kirjoitin edellisessä artikkelissa saunatarpeista ja käyttötavoista. Huoneratkaisujen pitäisi perustua näiden tarpeisiin ratkaisemiseen. Keskeisimmät valinnat ovat seuraavat:

  • Huoneiden lukumäärä
  • Huoneiden käyttötarkoitus
  • Ulkotilojen laajuus ja toiminnot

Huoneista keskeisin on tietenkin itse sauna, tai ”löylyhuone”, jonka kokoon kannattaa panostaa. Pekka Tommilan suositus löylyhuoneen minimikooksi oli yli 10 kuutiometriä, johon päästään esim. 4m2 pinta-alaisella, 2,5m korkealla saunalla.

Kaikki alkoi yhdestä tilasta

Arkkitehti Risto Vuolle-Apiala on selvittänyt suomalaisten savusaunojen rakennustapoja ja –malleja maan laajuisesti. Hänen aineistonsa perusteella 1900-luvun alussa saunamökki oli tyypillisesti yhden huoneen kokonaisuus. Ensimmäisessä vaiheessa saunoja laajennettiin riimalla tai kodalla. Riima oli katon jatke sisäänkäynnin puolelta avokatoksena, jolloin syntyi hieman nykyistä terassia muistuttava lattiaton lisätila. Kota eli porstua oli yksinkertaisimmillaan lappilaistyylinen pistekota, myöhemmin jo enemmänkin erillinen huone. Sinne voitiin sijoittaa pata veden lämmitykseen, tällöin taloustöitä voitiin tehdä kiuasta lämmittämättä.

Jo 1950-luvulle päästessä alkoivat saunamökkien vaatimukset selvästi kasvaa. Viherjuuren Sauna-oppaasta vuodelta 1955 löytyy sen ajan sauna-aktiivin Tuusulan järven rantasaunan pohjapiirustus. Siinä on jo erillinen, lämmitetty pukuhuone, jota Viherjuuri piti edistyksellisenä.

1955-Viherjuuri-Tuusula-sauna
Viherjuuren Saunaoppaassa esitelty kaksihuoneinen mallisauna 40-luvun lopulta. Kuva julkaistu Design-museon luvalla.

2000-luvun alun saunamökkistandardi: 3h + wc

Kehitys ei suinkaan pysähtynyt yhteen lisähuoneeseen. Pekka Tommilan toimittamassa 1980-luvun alkupuolen Rakennan saunan –oppaassa, esimerkkisaunassa on löylyhuone, pesuhuone ja pukuhuone. Lisäksi kirja suosittelee pystyttämään erillisen WC:n näiden ulkopuolelle ja varaamaan tilaa siivouskomerolle tai muulle varastolle. Tämän esimerkin kaltaisia kolmioita löytyy runsain mitoin myös nykyisten mökkivalmistajien tuotevalikoimista. Ainoa ehkä lyhytikäisemmäksi jäänyt muoti oli 90-lukujen saunakabinetin takkahuone, joka ei erillisenä tilana ole enää niin haluttu.

Salvoksen esimerkki tyypillisesti 2000-luvun standardisaunamökistä. Tässä mallissa vessanpönttökin on mahdutettu kylpyhuoneeseen.

Mielestäni uutta saunaa tai saunauudistusta tekevän ei tarvitse kiinnittäytyä mihinkään huonestandardiin. Myynnissä on edelleen myös yksihuoneisia saunamökkejä. Itse esimerkiksi päätin luopua erillisestä suihkusta ja pesuhuoneesta saunamökissäni.

Joidenkin mielestä löylyhuoneen kuumuudessa peseytyminen on vastenmielistä, mutta tämän kokemuksen taustalla on todennäköisesti yritys huljutella itseään tarkoitukseen suunnittelemattomissa saunatiloissa.

Paljonko tilaa saunassa peseytyminen vaatii?

Jos sauna rakennetaan sauna ilman erillistä pesuhuonetta, pitää peseytymisellä varata oma tilansa. Tästä huomautin jo saunatarpeiden analyysin yhteydessä. Tarkemmin ottaen  tarvitaan lattiatilaa, penkkitilaa ja erityisesti ilmatilaa.

Lattiatilan suosituksia saunassa, ilman suihkua, peseytymiseen ei moderneista lähteistä löydy. Rakennustiedon Saunan suunnittelu –kirjasta löytyy hyvin tarkkoja mitoitusohjeita saunaan. Näissä suihkulle suositellaan vajaan neliön (90x90cm) tilaa. Tämä suihkukoppien keskikokoa vastaava tila riittänee myös alkeellisempaan peseytymiseen.

160424-ulkosaunan-pesuvadit-889
Ulkosauna peseytymisvälineineen. Lauteiden leveys 280 cm, huoneen pituus 250cm. Peseytymistila heti oven edessä, kuvanottopaikalla.

Lisää tilaa vaaditaan kuitenkin, jos suihku on korvattu vesiastioilla ja koussikoilla tai kuupilla. Tämä penkkitila pitää nostaa lattiatasosta ylös pelkästään ergonomisista syistä. Tavanomaiset vadit ja ammeet ovat halkaisijaltaan 35-45 senttimetriä, joten yhden saunapeseytyjän lattiatilan tarve nousee noin puoleentoista metriin, jos pari tällaista ämpäriä varataan per nenä. Jos kylvettävänä on myös pieniä lapsia, pitää yhtenäistä tilaa olla noin kaksinkertainen määrä. Puolisen neliötä lattiatilaa pitää varata myös kylmävesiastioille. Tästä saadaan suositukseksi noin 2,5m2 lattiatilaa perhesaunalle, jossa peseydytään.

Ilmatila, eli pystysuuntainen tila, on peseytymiskokemuksen kannalta olennaista. Kuten saunafysiikkaa koskevasta artikkelissa kerroin, sauna lämpenee ylhäältä alas. Jos saunan sisätila on korkea, kuten vanhoissa yksihuoneisissa saunoissa yleensä oli, ei lattian tasossa peseytyessään tarvitse välttämättä hikoilla. Korkeiden parvilauteiden alle saattaa jopa mahtua peseytymään! Riittävä lattiatila on tosin edelleen oltava, muun muassa turvavälinä kiukaaseen, mikäli kiuas on pinnaltaan lämpenevää sorttia.

Toinen lattiatilaa säästävä ratkaisu ovat siirreltävät portaat tai alalauteet. Jos lauteet voi työntää vaikkapa muiden lauteiden alle peseytymisen ajaksi, syntyy lisätilaa ilmaiseksi. Sauna voi siis hyvinkin pitkien perinteiden mukaisesti rakentaa ilman pesuhuonetta, kunhan asian huomioi löylyhuoneen mitoituksessa. Suuremmalla saunojamäärälle tämä ratkaisu ei enää ole optimaalinen.

Saunan ovi kiinni – löylyt karkaa!

Huoneiden yhteydet

Löyly-, pesu- ja pukuhuoneella on luonteva yhteys toisiinsa. Näillä yhteyksillä on vaikutusta myös saunakokemukseen. Saunan ovi palvelee ihmisten kulkemisen lisäksi myös ilmanvaihtoa.

H.J. Viherjuuri 1955Jos saunan ovi on kovin korkea ja ihmisiä rappaa siitä jatkuvasti, vaihtuu saunan ilma tiheään. Olennainen kysymys on myös mihin löyly karkaa. Jos saunasta johtaa ovi suoraan ulos, se menee harakoille. Samalla tulee ulkoa sisään kylmempää ilmaa. Talvella tämä voi olla huomattava lämpöhävikki ja tekee saunomisesta epämiellyttävää.

Jos taas saunan ovi aukeaa johonkin toiseen huoneeseen, voi sinne lämmön lisäksi virrata vesihöyryä eli löylyä. Ja jos tämä rinnakkainen huone sattuu vielä olemaan viileä tila, tulee kosteus hyvin todennäköisesti tiivistymään siellä oleville pinnoille aiemmin esitettyjen fysiikan lakien mukaisesti.

Tätä ongelmaa voi välttää kahdella hyvällä ja yhdellä keskinkertaisella ratkaisulla:

  • Höyryeteinen
  • Pieni oviaukko
  • Muiden tilojen lämmitys

Höyryeteinen on neliön tai kahdnevälitila, joka ainoastaan hillitsee ilmanvaihtoa saunan ja muiden tilojen tai ulkoilman välillä. Se auttaa pitämään saunan lämpimänä ja muut tilat kuivina. Yllä esitellyssä Tuusulan-saunassa oli tällainen tila, josta saunaa ja pukuhuonetta myös lämmitettiin.

Saunojen ovet eivät aiemmin ole olleet nykyisten – mielestäni kyseenalaisten – rakennusvaatimusten mukaisia jättiläisiä. Ovesta on pitänyt kumartua ja jalkaa nostaa kynnyksen yli. Vanhoja perinteitä kunnioittavassa Juha Telkkisen vuoden 2013 savusaunassa oviaukko on 80 x 80 cm, ja kynnys 50 cm lattiasta. Olennaista on yläreunan eli kamanan korkeus. Mitä alemmaksi se laskee, sitä vähemmän lämpöä ja höyryä ovesta ulos pääsee.

Juha Telkkisen savusaunan ovi. Kuvan ©Juha Telkkinen, käytetty luvalla. Kuva osoitteesta http://www.telkkinen.fi/kuvia-kirjasta/

 

Kolmantena ja heikoimpana vaihtoehtona on lisälämmitys. Pitämällä myös muita tiloja lämpimänä saadaan ilmankosteuden tiivistymisongelmaa vähennettyä, sillä lämmin ilma sitoo enemmän kosteutta. Esimerkiksi omassa saunarakennuksessani strategia tulee olemaan ensisijaisesti tämä - ei kovinkaan ideaali ratkaisu.

Tilojen keskinäiset suhteet

Lopuksi vielä tilojen keskinäisistä mittasuhteista. Esitin aiemmin oman mallini siitä, miten suomalaiset yleensä saunovat. Siinä tapahtuu säännöllisestä siirtymistä kylmästä lämpimään ja takaisin. Tässä tapauksessa tilanluonne ja saunojien määrä asettavat saunasuunnittelulle omat haasteensa. Jokaiselle yhtäaikaiselle saunojalle pitää olla tilaa.

Saunoja mitoitusohjeissa lähdetään yleensä itse löylyhuoneen kapasiteetista. Lauteilla istuja tarvitsee tilaa noin 60 cm sivusuunnassa. Tyypilliselle 240cm lauteella mahtuu siis neljä henkeä (lauteiden mitoituksesta tulevassa artikkelissa enemmän). Tätä enempää ei monessakaan yksityiskäytössä olevassa perhesaunassa kerrallaan oleskele. Puukiukaalla tällaisen saunan minimikooksi tulee noin 240 x 210 cm. Mieluummin vähän enemmän, kuten omassa saunassani, jonka löylyhuone on 240 x 240 cm.

Kun saunahuoneen neliöt on laskettu, voi seuraavaa Tommilan kirjan mitoitussuositusta käyttää muiden tilojen minimikokojen laskemiseen: Sauna 1, pesuhuone x 1.5 ja pukuhuone x 2. Esimerkiksi, sauna 4m2, pesuhuone 6m2 ja pukuhuone 8m2.

Saunan huoneiden mittasuhdesuositukset
Saunan huoneiden mittasuhdesuositukset Tommilan Rakennan saunan -kirjan mukaan. Alimmalla rivillä esimerkkihuonekoot neliöissä.

Otetaan tähän historiallisena vertailuna 1930-luvun Neuvostoliitosta olevat tarkat mitoitusohjeet hyväksytyille tyyppisaunoille:

Tila m2/henki
Päällysvaateaula 0,35-0,65
Odotushuone 0,75
Riisuutumishuone 1,3
Pesuhuone 2,25
Löylyhuone 4,5

Katon ja lauteiden välin piti olla vähintään 1,8m ja huonekorkeutta 3-3,5m. Neuvostoliiton saunoissa tilasuhteet menivät siis kutakuinkin 4:2:2 suhteessa, tai lähes 1:1 saunan ja muiden tilojen kanssa.

Yhteenveto

Pukuhuoneen koko ja sen tilasuunnittelu on omien kokemuksieni mukaan olennainen asia viihtyvyyden kannalta. Tilaa saa hukkumaan kahdenkin ihmisen vaatteiden säilyttämiseen hyvin paljon, ellei sitä vaatetiloja ole hyvin suunniteltu. Toisaalta, erityisesti kesäsaunassa ulkotilat voivat laajentaa seurustelutiloja pukuhuoneen ulkopuolelle, joten pienikin pukuhuone saattaa riittää.

Omassa saunassani en pystynyt venyttämään pukuhuoneen hirsiä mitoitusohjeen mukaisiksi. Pukuhuone on 1,4 kertaa saunan kokoinen. Tulen siis panostamaan pukeutumistilan toimivuuteen muilla tavoin. Sisätilojen lisäksi katettua terassia tulee saunamökkiini yhtä paljon kuin sisätilaa, minkä toivon kompensoivan sisätilojen niukkuutta.

Ulkotilat

Ulkotiloilla voi myös jossain määrin paikata sisätilojen puutteita. Katetut terassit, nykyajan riimat, sopivat hyvin vilvoittelutiloiksi. Kylpypaljut ovat myös yleistyneet Suomessa ja niillä voi mahdollisesti paikata erillisen kylpyhuoneen puutetta. Toisaalta, joskus voi olla mielekästä myös hajauttaa eri toimintoja eri rakennuksiin. Esimerkiksi Helsingin edustalla olevan Saunasaaren saunojen vieressä nököttää toinen pesu- ja pukeutumisrakennus. Erilliset ulkohuussit ovat mökeillä myös klassikoita. Lopuksi pitää muistaa, puulämmitteisessä saunassa katettua ulko- ja sisätilaa pitää varata myös polttopuille, jos halutaan polttaa puuta vähäpäästöisesti ja taloudellisesti.

Lue lisää muualta:

Lisätietoja perinteisten saunojen mittasuhteista saa Vuolle-Apialan Savusaunakirjasta sekä Samuli Paulaharjun Karjalainen sauna –kirjasta. Tarkkoja ohjeita nykysaunojen sisustukseen löytyy Rakennustiedon Saunan suunnittelu ja Pekka Tommilan Sauna kirjoista.

4 thoughts on “Saunarakennuksen huoneratkaisut

  1. Markus Möttönen

    Hei! Itsellä suunnitelmissa suunnilleen samanlaisella pohjaratkaisulla pihasauna ja kuumeisesti miettinyt tuota saunan oven paikkaa. Käynti saunaan ulkoa vai tuvasta (7-8m2), jota on tarkoitus hyödyntää tarpeen mukaan lisämajoitustilana. Oletko kokenut tuon teidän ratkaisun toimivaksi vai karkaako löylyjä kuinka tuvan puolelle?

    Vastaa
    1. lassial

      Hei Markus,
      Vaihtoehdon merkitys on suurin kesäajan ulkopuolella ja riippuu jonkin verran huonekorkeudesta. Mitä kylmempää on, sitä huonompi idea suoraan ulos avautuva ovi on.

      Toisaalta, jos pukuhuone on kylmillään, tulee sinne havaittavasti höyryä kylminä aikoina. Kesällä tämä ei ole ongelma.

      Tekisin vastaavan ratkaisun ehdottomasti uudestaan.

      Lassi

      Vastaa
      1. Markus Möttönen

        Kiitoksia vastauksesta! Näin olen itsekin tätä ajatellut, että pienempi haitta se tupaan päätyvä höyry on ja miellyttävämpi saunaan on kuitenkin kulkea tuvasta kuin ulkoa. Tuskinpa sitä höyryä tupaan niin paljon päätyy, että se tuvassa yöpymistä haittaisi.

        Tupaan olen kuitenkin suunnitellut sähköpatterilämmitystä, jolla sen saa tarvittaessa lämpimäksi. Tunnelikiuas on myös mahdollisesti suunnitelmissa (ei vielä kuitenkaan yhtään lukkoon lyöty), joten sehän lämmittäisi ja kuivattaisi myös tupaa.

        -Markus

      2. Lassi A Liikkanen

        Joo, näin se menee.

        Satunnainen sähkölämmittäminen ei ole merkittävä kustannus, jos mökki muutenkin sähköistetään.

        Kuten tunnelikiukaista kertovassa artikkelissa olen maininnut, ei ainakaan tiilestä tehdyllä väliseinällä lämmittävä vaikutus ole järin suuri, ehkä 5% lämpötehosta.

        Lassi

Vastaa käyttäjälle Markus Möttönen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.

0
    0
    Ostoskori - Cart
    Kori on tyhjä - Cart is emptyPalaa kauppaan - Return to Shop