Jääsaunan rakentaminen ja löylyt

Jääsauna on eksoottinen sesonkisauna, jollaisen on viime vuosina pystynyt rakentamaan jopa Etelä-Suomessa. Saunologia tutustui yhteen opettavaiseen rakennusprojektiin ja raportoi millaiset ovat löylyt jääpalojen keskellä. Esimerkin perusteella suosittelen jääsaunaa äärimmäisten ja esteettisten saunaelämysten etsijöille sekä vaivaa ja haasteita kavahtamattomille rakentajille.

---

Kun ensimmäisen kerran kurkistan jääsaunan ovesta, saunan ”lattialla” on ohuen jääkerroksen alla kymmenisen senttiä vettä. Lattialle sijoitetun kiukaan tuhkaluukku on jäätynyt kiinni hieman raolleen, eikä liikahda mihinkään, vaikka lattia muuten lainehtii.

Voiko täällä muka saunoa?

Ennen kuin kerron tuliko jääsaunan lauteilla myöhemmin hiki, aloitetaanpa alusta ja kerrataan mitä saunassa oli tapahtunut tätä ennen!

Miten jääsauna rakennetaan?

Jääsauna on helpoin rakentaa järvestä, merestä tai joesta nostettavista tasakokoisista jäälohkareista. Jäästä valmistetaan yleensä vain saunan ulkoseinät. Katto on parempi tehdä tiivistä, lämpöä kestävästä ja mielellään myös eristävästä materiaalista.

Jääsaunan rakentaminen on mahdollista, kun olosuhteet ovat niin kylmät, että jään paksuus on vähintään 20 cm, miksei enemmänkin. Ohuemman jään kanssa homma menee työlääksi. Esimerkiksi järven jäällä jäätymistä voi edistää pitämällä jäätä puhtaana lumesta. Muutoin homma on täysin luonnonvoimien armoilla.

Ajoituksen on oltava kohdillaan. Jää ei myöskään saa ehtiä niin paksuksi ettei sitä voi sahata vaikkapa tavallisella moottorisahalla.

Näillä periaatteilla oli tammikuun 2022 alussa rakennettu kotkalaisen yrittäjän Jake Ihalaisen jääsauna, johon saunologilla oli kunnia päästä tutustumaan saman kuun lopussa.

Jaken jääsaunan rakenne

Esimerkkisauna on rakennettu 240 cm pitkistä, 30 cm korkeista ja 40 cm leveistä jäälohkareista. Lohkareet sahattiin moottorisahalla järven jäästä parin kymmenen neliön alalta rakennuspaikan vierestä järvestä. Sauna koottiin järven jäälle, aivan rannan tuntumaan. Moottorisaha oli operaation ensisijainen työkalu, jääsahaa, uittohakaa tai muita klassisia työkaluja ei tällä kertaa tarvittu. Sahaamisessa käytettiin muottia.

Yhden lohkareen tilavuus on siis lähes 300 litraa ja paino reilusti yli 200 kg (jää painaa noin 0,9 kg/litra). Tämä edellyttää jonkinlaista nostinta rakennustöihin. Jos haluat koota saunan käsivoimin, niin kannattaa suosiolla suunnitella olennaisesti pienempiä palikoita.

Jaken porukka nosteli lohkareita traktorin metsäkärryn kouralla, jonka ulottuvuus oli sen verran hyvä, ettei konetta tarvinnut lainkaan siirrellä ja lohkareet saatiin suoraan aseteltua paikoilleen seiniksi.

Rakennuspaikan valinta on myös tärkeä, tällaista noin kymmenen tonnin rakennusta ei hevillä siirretä eikä palikoidenkaan liikuttelu vaikka mönkijän peräkärryllä ole kovin mielekästä. Ne ovat myös aika liukkaita ja Jakenkin työmaalla pari kappaletta katkesi.

Jaken ensimmäisissä suunnitelmissa oli ollut myös ”jääelementtisauna”, jossa jokainen seinä olisi jäädytetty kokonaisena erikseen, mutta tästä luovuttiin. Olisivat olleet varsin varsin raskaita. Pienemmistä elementeistä vain muutama hajosi työn tuoksinassa.

Lohkareet kasattiin yhteensä seitsemään kerrokseen, jolloin saunan sisäkorkeudeksi saatiin kelvolliset 2,1 m. Lohkareiden pystysaumat tiivistettiin lumisohjomössällä ja annettiin jäätyä yhteen. Vaakatasossa lohkojen väliin ei pitänyt tulla mitään, vaan niiden annettiin kiinnittyä toisiinsa järvestä nousseen veden ansiosta. Käytännössä mukaan tarttunut lumi heikensi vaakapintojen yhteensovitusta.

Lattiapinta-alaa seinien sisälle jäi 2,1 x 2,1 m, eli sisätilavuudeksi saadaan siis reilu 9 m3.

Rakennelma toteutettiin aluksi yksinkertaisuuden vuoksi aukottomana. Oviaukko sahattiin vasta kun seinät olivat valmiina. Katto, ovi ja ovenkarmi tehtiin nopeasti rakennusvanerista ja lankuista. Kattovanerien päälle tuli (itsestään) lunta. Lauteet ja katon tuenta tehtiin lankuista. Lauteiden kannatusrakenteiksi käytettiin jäälohkareita.

Rakentaja kertoo ryhtyneensä hankkeeseen ilman sen suurempia ennakkosuunnitelmia.

”Innostun välillä kavereiden kanssa projekteisst, joissa pari päivää puuhataan jotain hullua ja josta homman valmistuessa on vartin verran iloa. Lopputulosta tärkeämpää on tekemisen ilo matkan varrella.”

Tämä hanke oli siis Jaken kaveriporukalle pikamatka, koska jääsauna nousi rantatontin reunaan päivässä.

Kuinkas sitten kävi?

Saunaan oli päästävä välittömästi sen valmistuttua. Jake havaitsi pian saunan suurimmaksi haasteeksi lämpimän ilman pysymisen sisällä. Sauna oli herkkä vuotamaan katon rajaan sulavista raoista sekä lohkareiden välisistä saumoista. Näitä tukittiin jäädyttämällä niitä umpeen samalla lumi-vesimössöllä, joita lohkareiden väliin alun perin aseteltiin.

Katto myös alkoi vuotamaan vanerien saumasta, kun lämpiävät vanerit sulattivat katolla olevaa lunta. Haasteet eivät loppuneet tähän.

Tammikuun puolessa välissä ilmasto lauhtui ja järven jäälle nousi vesi.

Veden nouseminen aiheutti saunaan erilaista häiriötä. Sauna kallistui silmin nähden poispäin rannasta, lattialle tuli useampi tuuma vettä, kiukaan pohja jäi veden varaan ja oven alareuna karmeineen samaten.

Kun ilma taas uudelleen jäähtyi, ovi jäätyi kiinni ja kevytrakenteinen karmi muuttui suunnikkaaksi. Ovi saatiin avautumaan, mutta karmi ei ollut enää entisensä. Vettä voi lapioida ”lattialta” vähemmäksi, mutta 10 cm vettä 2,2 m2 lattialla on pari tuhatta sataa litraa, joten saunan tyhjentäminen ei käy ihan käden käänteessä.

Kiukaan tulipesä jäi onneksi arinaa myöten vedenpinnan yläpuolelle, joten sitä pystyi edelleen lämmittämään, vaikka tuhkaluukku olikin aluksi jäätynyt tukevasti paikoilleen.

Tällaisesta, hieman haastavasta, tilasta sauna sitten kokeiluhetkellä löytyi.

Jääsaunan rakennusvinkit

Jääsaunaprojektista kertyi Jakelle nopeasti monenlaista kokemusta. Jake totesi muun muassa, että seinistä olisi voinut tehdä vieläkin paksummat, vaikka 50 cm neljänkymmenen sijaan. Tämä hidastaisi seinien sulamista, tosin painoakin tulisi runsaasti lisää.

Seuraavassa koottuja ehdotuksia tästä ja muista saunologin bongaamista projekteista.

• Sijoita kiuas saunan keskelle, niin säteilylämpö tulee tasaisesti kaikille saunojille ja seinät eivät sula kiukaan ympäriltä.
• Jos kiuas on kuitenkin lähellä seinää, kannattaa hormi viedä läpi sivuseinästä, jolloin katto pysyy tiiviinä ja hormi sulattaa saunaa vähemmän.
• Jos kiukaasta voi tehdä siirreltävän, kannattaa kiuas lämmittää ulkona ja työntää sisään vasta kivet kuumana, kun saunominen alkaa.
• Tee katosta mahdollisimman tiivis kaikin puolin. Höyryä ei kannata päästää ulos eikä vettä sisään. Eristäminen siis kannattaa.
• Jos rakennuspaikalla on tulvimisvaara, huomioi tämä lattia ja ovirakenteessa.
• Jos saunassa on vuotoja, tilkitse nämä ennen saunomisen alkua, löyly syö reiät nopeasti suuremmiksi.
• Mikäli haluat todellisen kattorakenteen ulkoa katsottuna piiloon, voit jatkaa jääkerroksia ulkopuolella sisäkaton tason yläpuolelle.
• Lauteet kannattaa tehdä kokonaan puusta, niin ne eivät kärsi sulamisesta eivätkä viilennä jalkoja.
• Vinokatto ohjaa kattoon tiivistyvää sulamisvettä pois lauteilta, mutta on vaikeampi tiivistää.

Millaiset löylyt jääsaunassa on?

Moniin muihin erikoissaunoihin, kuten vaikka telttasauna tai auton takakonttisauna, liittyy se tylsä puoli, että niissä saunominen ei useimmiten ole sinänsä sen kummempaa. Sisustus on vain poikkeuksellinen ja sauna usein jonkinlainen kompromissi.

Samaa ei voi sanoa jääsaunasta. Jääsaunassa saunominen on oikeasti toisenlaista.

Jääsauna on poikkeuksellinen muun muassa sen takia, että jääsaunassa lämmön kokemus perustuu kuuman ilman, löylyn ja kiukaan välittömään lämpösäteilyyn. Normaalioloissa noin puolet saunan lämpökuormasta syntyy kaikkien lämpimien rakenteiden säteilylämmöstä. Jääsaunassa seinät eivät juuri saunojaa lämmitä. Seinien lämpötila on parhaimmillaankin vain lähellä nollaa.

Sulamista saunassa kuitenkin tapahtuu jatkuvasti. Tästä syntyy saunaan ainutlaatuinen tunnelma. Jäiset seinät kimaltelevat kuulaina ja vettä juoksee vienosti liristen siellä täällä. Toisinkuin höyrysaunassa, seiniin tai kattoon tiivistynyt vesi ei ole lämmintä, vaan jääkylmää.

Ilmanlaatu jatkuvalämmitteisellä puukiukaalla varustetussa jääsaunassa on todennäköisesti erinomainen. Sauna nimittäin vuotaa ilmaa todennäköisesti monesta paikasta ulos luoden erinomaiset olosuhteet hyvälle ilmanvaihdolle. Lopputulos muistuttaa eniten teltta- tai jurttasaunaa.

Onko jääsauna lämmin vai kylmä kylpy?

Ankaraa kuumuutta jääsaunasta ei kannata toivoa, mutta löylystä pääsee nautiskelemaan. Löylyt eivät vaan todennäköisesti ole sellaiset korvia tai hartioita polttelevat.

Jaken saunan erinäiset ilmavuodot katonrajassa aiheuttivat löylyjen heikentymistä. Isoimman reiän paikkaaminen paransi tilannetta jonkin verran, mutta ankarista löylyistä ei ollut puhetta. Tiivimmässä saunassa tilanne voisi olla erilainen kuin oheisessa löylygraafissa, jonka oikeassa päässä näkyy löylyn nostattama lähes 40 asteeseen yltävä kastepiste:

Jääsauna onkin erinomainen seurustelusauna tai miksei myös  täysin uniikki paikka yksikseen nauttia pohjoisen luonnon kauneudesta. Nimittäin jää on seinäelementtinä visuaalisesti kiinnostavampi kuin oikeastaan mikään muu. Ainakin niin pitkään kuin valoa pilkottaa jääseinän toiselta puolella valaisten jään luonnollista, ainutkertaista rakennetta.

Jään laatu vaikuttaa siihen, miltä seinät näyttävät. Jaken mökkijärven vesi on humuspitoista, mutta jääkimpaleet olivat pienen sulattelunkin jälkeen edelleen erittäin kirkkaita - tämä oli siis kovaa teräsjäätä. Nettilähteissä olen bongannut lähes lasimaisia jääluomuksia kuten yllä olevassa YLE:n kuvakollaasissa, mutta tässäkään jäälaadussa ei minusta ollut mitään valittamista.

Yhteenveto: Kenelle jääsaunaa voi suositella?

Jääsauna on kiinnostava elämys, jota kannattaa kenen tahansa kylmää kavahtamattoman käydä kokeilemassa tilaisuuden tullen. Saunan vahvin puoli on ennen kaikkea luonnon elementeistä syntyvä ainutlaatuinen estetiikka, jään ja veden eksoottinen yhdistelmä, jota voi ihastella silmin ja korvin. Jos sauna on tehty tiivisti, siellä on myös mukavan lämmin. Kannattaa mennä kaverin kanssa rauhassa ihmettelemään.

Tee-se-itse rakentajalle jääsauna on rantasauna, joka ei vaadi rakennuslupaa, jätevesisuunnitelmaa tai naapurien kuulemista. Tervettä järkeä kannattaa toki edelleen käyttää ja huolehtia, ettei sauna kuormita ympäristöä tai naapureita kohtuuttomasti.

Jääsaunan rakentaminen taas edellyttää päättäväisyyttä ja poltetta rakentamisen iloa kohtaan. Työhön on käytävä kun ilmasto on suotuisa. Pieni haasteita ja improvisointia pelkäämätön kaveriporukka rakentaa jääsaunan päivässä, jos olosuhteet ovat hyvät. Mitä eteläisemmässä Suomessa ollaan, sitä tärkeämpää on nauttia tekemisestä, sillä saunan eliniästä ei ole takeita.

Jääsaunan parasta ennen on tänään, tai oli jo eilen.

Kiitos Jakelle mahdollisuudesta tutustua jääsaunaan sekä Janetelle valokuvien julkaisuluvasta!

Lisää inspiraatiota

https://www.youtube.com/watch?v=-5txV9k6y20 MotoLJ jääsaunaprojektin video