Puukiukaat eivät ole vain mökkisaunojen yksinoikeus. Kaupunkialueilla puulämmitykseen liittyy yllättäviä haasteita, kuten polttopuiden säilyttäminen paloturvallisesti, käytännöllisesti ja kuivasti. Koska uusien pientalojen tontit ovat minimaalisia, saattaa osoittautua mahdottomaksi mahduttaa tavanomaista halkokatosta lain edellyttämällä tavalla.
Tässä artikkelissa esittelen palo-osastoidun halkovajan, jossa on yksinkertainen EI 30 palosuojaus. Tällä tavoin polttopuuvaja voidaan sijoittaa lähemmäs päärakennusta tai naapurin rajaa ja saunaklapit ovat kuivina helposti saatavilla. Tämäkään projekti ei mennyt niin kuin Strömsössä, mutta toistaiseksi se näyttää lupaavasti ratkaisevan aiemmat saunapuiden säilytysongelmat.
Tämä artikkeli on informatiivinen: se on tarkoitettu esimerkiksi yhdestä mahdollisesta suunnitelmasta ja toteutuksesta. Vastaavaa ratkaisua harkitsevan kannattaa tutustua vaihtoehtoihin, konsultoida omaa rakennusvalvontaa eikä kopioida tässä esitettyjä ratkaisuja sellaisenaan.
Lainsäädännön haasteet
Suomessa Pelastuslaki on tärkein polttopuiden säilytystä säätelevistä laeista. Tämän lisäksi kuntakohtaisesti löytyy omia tulkintoja ja vaatimuksia polttoaineiden säilytykseen. Käytännössä esimerkiksi Helsingissä etäisyyttä rakennuksiin tulee olla 8 metriä ja naapurin rajaan 4 metriä. Näiden yleisohjeiden lisäksi pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnoilla on käytössä myös alle 5 m2 kokoisia rakennuksia koskevia poikkeamia. Valitettavasti kirjoitushetkellä poikkeuksia käsittelevää asiakirjaa ei löydy verkosta, ainoastaan niiden yhteenveto HSY:n julkaisusta Puuvaja ja paloturvallisuus pienellä tontilla on saatavilla.
Lopputulos on kuitenkin se, että jos tontti on pieni tai pitkulainen, tämä voi tehdä puuvajan määräysten mukaisen sijoittamisen epäkäytännölliseksi tai mahdottomaksi. Itselläni kävi juuri näin.
Tästä sisuuntuneena lähdin selvittämään miten palo-osastoinnilla voisi vaikuttaa tilanteeseen. Aloitin verkkaiset keskustelut kaupungin rakennusvalvonnan kanssa ja päädyin lopulta palkkaamaan arkkitehdin avuksi byrokratiasta selviytymiseksi ja rakentamaan vajan toimenpideluvan turvin.
Palo-osastoinnin periaatteet
Palosuojauksen eräs periaate on tehdä rakenteista sellaisia, että mahdollinen tulipalo etenee mahdollisimman hitaasti. Palo-osastoinnilla tavoitellaan tätä. Tarkoitus ei ole estää paloa, ainoastaan antaa lisää aikaa palon hallintaan materiaali- ja henkilövahinkojen minimoimiseksi.
Palo-osastointiin liittyvät keskeisesti palonkestoluokitukset, kuten EI30 ja EI60. Numero kirjainten perässä viittaa siihen, kauanko rakenne kestää kuumuutta ja paloa minuutteina. Osastoinnissa huomioidaan palon ajateltu etenemissuunta. Suojaukset tehdään niihin suuntiin, joihin palon leviäminen halutaan ensisijaisesti estää.
Kun puuvajaa palosuojataan, tavoitteena on yleensä EI 30 luokitus niissä suunnissa, joissa turvaetäisyydet eivät täyty. Oman vajani kohdalla tämä tarkoitti sekä naapurin rajaa että päärakennusta. Näin ollen osastointi tehtiin kaikkiin suuntiin.
Palo-osastointi käytännössä
Suojaratkaisut tehdään esimerkiksi palamattomalla (A1) betonikuitulevyillä tai kipsilevyillä. Kumpikin materiaali on lähtökohtaisesti kevytrakenteiseen vajaan huonosti soveltuva, sekä painon että kosteuden siedon takia.
Arkkitehdin kanssa haastetta ratkaistessa yksinkertaisimmaksi rakenteeksi nousi massiivipuu, eli vähintään 30 mm paksusta raakalaudasta vuoraus lattiasta kattoon. Arkkitehti piirsi tämän ulkovuorelle, mutta toteutin sen rakennuksen sisälle, joka on paloteknisesti vahvempi sillä se suojelee rakennuksen tukirakenteita, jos palon oletetaan alkava sisältä. Tämä rakenne lisää rakennuksen painoa, mutta kestää kosteusteknisesti ongelmitta ja on helppo rakentaa. Erinomaista lisätietoa puurakennuksen palonkestosta saa Puuinfon artikkelista puurakenteiden palomitoitus. Siinä esitetyn kaavan perusteella laudoituksen nimellinen hiiltymisnopeus on 0,9 mm /min eli 30 mm hiiltyy 33 minuutissa.
Vajaprojektin vaiheet
Vajan suunnittelu tapahtui kesällä 2023 allekirjoittaneen toimesta. Suunnittelin alun perin ”kaksipuolista” vajaa, jossa olisi n. 3 m3 tilaa oviaukon molemmin puolin, niin että toisella puolella voisi kuivattaa ja toisella säilyttää jo kuivia puita. Palo-osastoinnin vuoksi arvioin vajan kuitenkin liian tiiviiksi kuivattamistarkoituksiin, joten päätin jättää toisen puolikkaan suunnitelmista pois. Tämän jälkeen aloin kysellä viranomaisilta, miten vajan saisi rakentaa ja hommat hidastuivat.
Syksyllä 2023 sain kuulla, että tähänkin alle 5m2 vajaan tarvitaan toimenpidelupa, joten otin mukaan arkkitehdin hoitamaan luparuljanssia. Lupapisteen kanssa asiointi yksityishenkilönä on nimittäin lähes mahdotonta.
Mitättömän kokoinen hanke eteni hitaasti. Rakennusvalvonta jäi ensin hautomaan kannanottoaan vajan luvanvaraisuuteen, sitten itse syyskussa haettua lupaa, joten projekti venähti vuoden 2024 puolelle. Eräänä yksityiskohtana hain rajanaapurilta kirjallisen luvan rakennukselle. Kaupunki hyväksyi luvan lopulta joulukuussa 2023 vajan hyvin pitkälle alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta aikaisen talven tultua oli jo myöhäistä jatkaa rakentamista. Työt käynnistyivät kunnolla vasta lumien lähdettyä myöhään keväällä 2024. Toimenpidelupaan ei liittynyt valvontaa, joten vaja otettiin käyttöön sen valmistuttua. Syksyllä 2024.
Valveutunut lukija voi tässä vaiheessa pitää minua malttamattomana, sillä eikös rakennuslain muutos vuonna 2025 vapauta rakentajat juuri tällaisesta byrokratiasta? Kyllä ja ei. Lupaa ei tulevaisuudessa todennäköisesti tarvita edes tällaiseen hieman poikkeavaan rakentamiseen, mutta toisaalta lain ja rakennusjärjestyksen vastaisia rakennuksia ei saa rakentaa vaikkei rakennus kuuluisikaan uuden lain edellyttämän luvanvaraisen rakentamisen piiriin.
Palo-osastoidun puuvajan pohjapiirustus
Vajan rakenne
Vaja on rakenteeltaan tavanomainen. Rakennuspaikalle kaivettiin ensin vajaan puolen metrin kuoppa mursketäytöllä ja suodatinkankaalla. Perustukset tehtiin (riskillä) osittaiseen savimaahan 140 cm ruuvipaaluilla. Paaluja tuli kuusi.
Tämän jälkeen lattiajuoksut tehtiin ruuvitolppien varaan. Ilmatilaa lattian alle jäi noin 15 cm. Lattialaudoitus sekä alimmaiset juoksut tehtiin kestopuusta, muutoin käytettiin käsittelemättömiä soiroja. Rakennus tehtiin normaalisti rankarunkoisena ja jäykistettiin pääty- ja väliseinien kohdilta ristikkäistuilla. Pulpettikaton kulma kopioitiin päärakennuksesta. Vajaan asennettiin peltikate reiluilla ylityksillä. Ulkovuori tehtiin pystysuuntaisella rimalaudoituksella päärakennuksen tyyliin käyttäen 125 mm lautaa ja 50 mm rimaa.
Erikseen sahalta (Arolan höyläämö) tilattu 150 x 30 mm paneeli asennettiin sisävuoraukseksi vajan molempiin huoneisiin. Vaikka vain toista vajan huonetta on tarkoitus käyttää klapivarastona, voi käyttötarkoitusta tulevaisuudessa vaihtaa tarvittaessa tai väliseinän purkaa, jos puuvarastoa haluaa laajentaa. Seinävuoraus tehtiin puskusaumaisena ja seinän ja lattian väliin jäi noin sentin tuuletusrako, joka HSY:n ohjeen perusteella ei heikennä paloturvallisuutta. Viimeisenä tehtiin räystäyslaudoitukset ja sekä kapeat ovet rakennuksen yksilöllisten mittojen mukaan. Ovissa lukitukseen käytettiin lapinsalpaa, jonka voi halutessaan lukita riippulukolla. Saranointi tapahtui perus T-saranalla, joka ensin pohjamaalattiin akryylispraylla ja sen jälkeen pintakäsiteltiin samalla Pika-Teholla kuin muukin rakennus.
Käytäntö opettaa
Vaja ei ole vielä ollut käytössä täyttä vuotta, joten jää vielä nähtäväksi millaisia parannustarpeita suunnitelmissa on. Toistaiseksi ikäviä opetuksia on tullut sekä odotetuilta että odottamattomilta suunnilta. Itse tehtyjen ovien kanssa välysten ongelmat pintautuivat, kun ilmankosteus nousi syksyisen korkeisiin lukemiin, ovi turposi ja välys osoittautui riittämättömäksi. Tämä ei ollut yllätys.
Yllättävämpi ongelma löytyi perustuksista. Yksi ruuvipaaluista nimittäin menetti kantavuutensa käyttöönoton jälkeen, jonka jälkeen kaksi muutakin samalla sivulla olevaa lähtivät painumaan ja lopulta koko tönö kallistui. Perustusratkaisusta siis puolet petti! Onneksi rakennuksen pystyi pintamaahan tukeutuen nostamaan suoraksi kynsitunkeilla. Vajan ollessa ilmassa pujotin 150 mm leca-harkkoja lattiajuoksun ja murskeen väliin. Tämän jälkeen laskin vajan takaisin paikoilleen asensin pari harkkoa myös vastapuolelle. Odotan innolla missä asennossa vaja on keväällä, tällä hetkellä kaikki on vaaterissa.
Kiitos arkkitehti Heikille ja rakennustöissä auttaneille Henkalle, Paavolle ja Tommille.
