Saunan sijoittaminen ja lain vaatimukset

Saunan sijainti ympäristöön ja muihin rakennuksiin nähden vaikuttaa olennaisesti saunakokemukseen. Suomalaisen saunakokemuksen rakenteeseen kuuluuvat vaiheina mm. siirtymä ja vilvoittelu. Siirtymä on selkeästi myös henkinen toimenpide, normaalioloista pakeneminen tai tietynasteinen saunaan eristäytyminen. Erillinen saunarakennus tukee näitä toimintoja parhaiten.

Kaikissa tapauksissa erillisen saunarakennuksen pystyttäminen ei ole itsestäänselvä vaihtoehto. Saunan voi perustaa myös asunnon yhteyteen, jolloin puhutaan huoneistosaunasta. Omat kokemukseni mökkien sisälle integroiduista saunoista eivät ole kovin hyviä. Saunominen lämmittää varsinaista mökkiä, erityisesti useampikerroksisissa rakennuksissa. Pieniä tiloja sauna voi myös höyrystää ja ellei erillisiä pukeutumis- ja jäähdyttelytiloja ole, niin saunominen voi häiritä muita puuhailuja – ja toisinpäin. Muun muassa näistä syistä itse pidin erillistä saunarakennusta selvänä vaihtoehtona.

Joten aloitetaan omaan rakennukseensa sijoitettavan saunan ja lain näkökulmasta.

Erillisen saunarakennuksen sijoitus – mitä laki sanoo

Suomessa saunoja löytyy joka paikasta. Klassinen idylli on kirkasvetisen järven rantaan sijoittuva saunamökki. Mielikuvat eivät kuitenkaan aina kohtaa todellisia mahdollisuuksia– ainakaan mitä uudisrakentamiseen tulee. Erityisesti ranta-alueilla rakentamismahdollisuuksiin vaikuttavat yhteiskunnalliset määräykset rakennusten sijoittamisesta. Tässä tapauksessa ranta-asemakaava (ent. rantakaava), joka kohdistuu ranta-alueeseen.

Toivoin alun perin voivani kertoa näistä jotain yleispätevää helpottamaan suunnittelua koko Suomessa. Valitettavasti Suomen rakennuslainsäädäntö loistaa tässä tapauksessa sekavuudellaan. Olen koonnut tähän artikkeliin ne muutamat yhteiset määräykset joita koko Suomessa noudatetaan haastattelemieni asiantuntijoiden mukaan. Paras yleisohje on kysyä paikallisessa rakennusvalvonnasta voiko ajatellulle paikalle rakentaa, ja jos niin kuinka ison saunarakennuksen. Sama koskee myös korjaus- ja muutosrakentamista vanhoissa kohteissa, joihin voi parhaimmillaan liittyä myös rakennussuojelunäkökulmia.

Kaavat

160407 Rakennuskaavoitus Suomessa eri kaavatyypit
Maakuntakaava, yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaavan keskinäinen järjestys. Ranta-asemakaava mahdollisesti vielä näistä erillään joissakin kunnissa. Suomen maakuntien kuvalähde Wikimedia.

Erilaisia kaavoja, eli yhteiskunnallisia suunnitelmia ja sääntöjä rakentamisen määrään ja laatuun  riittää. Suurimmalla osalla niistä ei ole vaikutusta saunan sijoituksen suunnitteluun. Korkeimmalla tasolla vaikuttavat maakuntakaavat, joilla ohjaillaan lähinnä keskus- ja kehysalueiden suhteellista kehitystä. Kunnat laativat oman yleiskaavansa, mutta asemakaava on, se joka voi määrätä jotakin esimerkiksi omakotitalojen talousrakennuksista. Etelä-Suomessa ranta-alueilla mahdollisesti olemassa olevista ranta-asemakaavoissa (kts. esimerkiksi Porvoon ranta-asemakaava ) voidaan myös puhua saunoista.

Esimerkki Porvoon kaupungin ranta-asemakaava ehdotuksesta Lillnäsiin. Laatinut Eriksson Arkkitehdit.
Esimerkki Porvoon kaupungin ranta-asemakaava ehdotuksesta Lillnäsiin. Laatinut Eriksson Arkkitehdit.

Rakentamismääräykset ja rakennusjärjestys

Rantakaavan olemassaoloa todennäköisempää, on että saunan rakentajan kannalta tärkeimmät vaatimukset ja rajoitukset löytyvät kunnan rakennusjärjestyksestä. Rakennusjärjestys sisältää yleensä paljon yksityiskohtaisempia, yleensä myös saunoja koskevia määräyksiä. Vaikkapa Tuusulassa  saa ainoastaan saunan (pinta-ala alle 30m2) rakentaa etäisyydelle 20 - 60 metriä rantaviivasta, muunlaisia rakennuksia ei lähtökohtaisesti hyväksytä.

Saunan sijoittamista koskettaa pari muutakin yleistä ja erillistä määräystä. Maankäyttö- ja rakennuslakia täydentää rakentamismääräyskokoelma. Sekin on valitettavasti niin epätarkka, että sille on olemassa tulkintaohjeita. Esimerkiksi ranta-alueen ulottuvuutta ei ole yksiselitteisesti määritetty, se on enintään 200 metriä vesistön rannasta. Rantavyöhyke on tätä kapeampi noin 50-150 metriä rantaviivasta oleva kaista, molemmissa tapauksissa näkyvyys vaikuttaa leveystulkintaan. Se, miten rannalle rakennetaan on lopulta rakennustarkastajan päätösvallassa.

Saunojen kohdalla lakiin  sisältyy poikkeus, joka mahdollistaa saunan rakentamisen olemassa olevan asuinrakennuksen tai maatilan yhteyteen (tosin tietyin varauksin) Tämä onkin maankäyttö- ja –rakennuslain ainoa maininta saunasta…

Lupaviidakko ja yleinen byrokratian vieroksuminen ovat saaneet suomalaiset innovoimaan siirrettäviä, pyörien ja ponttoonien päälle rakennettuja saunoja. Vaikka nämä tynnyrisaunat ja lauttasaunat eivät äkkiseltään kuulosta kiinteiltä rakennuksilta, ei laintulkitsijoita kovin helpolla höynäytetä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO 30.4.2004 t961) on tulkinnut autoonkin rakennetun saunan muine tiloineen rakennukseksi. Tällöin autosaunoja on joutunut hinaamaan lukaalinsa kauemmas rannasta. 2014 tapauksessa lauttasaunakin tulkittiin rakennukseksi, jolle piti joko hakea lupa, tai siirtää tai purkaa se. Jos lauttasaunassa on 20 hv (15kW) moottori tai 5,5m pituutta, niin se pitää rekisteröidä veneeksi.

Lopputuloksena rakennusmääräysten suhteen Suomessa vallitsee voimakas ”paikallisen sopimisen” perinne. Laki jää tavallaan toiseksi kuntakohtaiselle rakennusjärjestykselle sekä vallitsevalle (että suunnitellulle) kaavalle. Tästä seuraa se, että se mikä on mahdollista Tampereella ei välttämättä onnistuu Nokialla tai Lempäälässä. Lisäksi se antaa kunnalliselle rakennustarkastukselle lähes mielivaltaisen tulkintavallan kaikkien vaihtoehtoisten tulkintojen yli. Se tarkoittaa myös sitä, että ranta-alueelle saunaa suunnittelevan kannattaa ensimmäisenä konsultoida paikallista rakennustarkastusta.

Savusaunan sijoittaminen on säädeltyä

Joistakin yksityiskohdista löytyy yksiselitteisiä sääntöjä. Esimerkiksi Ympäristöministeriön Ympäristöopas 39 ottaa kantaan savusaunan sijoittamiseen ja toteaa, ettei palovaarallista rakennusta, kuten savusauna, saa sijoittaa 15 metriä lähemmäs omista tai 20 metriä lähemmäs muiden rakennuksista. Aiemmin mainitut kuntakohtaiset rakennusjärjestykset sisältävät usein tämän saman määritelmän. Vastaavia vaatimuksia on Suomessa ollut jo vuosisatoja, savusaunojen maine on ollut tunnettu. Samassa hengessä pitää muistaa, ettei lain perusteella saa rakentaa 5 metriä lähemmäs rajasta, vaikka tähänkin saattaa paikkakuntakohtaisesti olla asemakaavan sallivampia poikkeuksia. Palosuojelunäkökulmat on kuitenkin huomioitava silloinkin.

Seuraavassa artikkelissa syvennytään arkkitehtoonisiin seikkoihin saunan asemoinnissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.