Koneellisen ilmanvaihdon käyttökohteet ovat vuosikymmenien aikana lisääntyneet. Kosteiden tilojen uudisrakentamista asuinrakennuksissa koskevat tarkat ilmanvaihtomääräykset. Saunan ilmanvaihto täytyy tyypillisesti toteuttaa eri tavalla kuin muiden huoneiden tai löylyt kärsivät lopputuloksesta.
Koska ilmanvaihto on yksi kolmesta saunakokemuksen peruspilarista, on sen toteuttaminen koneellisesti periaatteessa hyvä asia. Silloin se ainakin paperilla toimii halutulla tavalla. Toisaalta, monissa kohteissa huono koneellinen ilmanvaihto on täysin tuhonnut saunan. Pahin virhe on poistoilmaventtiilin sijoittaminen ainoastaan saunan kattoon ja pitäminen jatkuvasti täysillä. Tällöin löylyt saattavat päästä suoraan pihalle!
Onnistuneen koneellisen ilmanvaihdon edellytykset tunnetaan
Ilmanvaihdon vaatimuksia on kaksi. Sen pitää jakaa lämpöä tasaisesti saunan eri korkuisiin osiin ja pitää saunan ilma sopivan kosteana ja raikkaana.
Onneksi koneellinen ilmanvaihto voidaan suunnitella varsin toimivaksi. Hyvä uutinen on se, että kaikki aiheeseen liittyvä tieto on tätä nykyä vapaasti saatavilla. Sitä ei tosin ole kovin paljoa. Suomenkielinen tietämys asiasta kiteytyy VTT:n 90-luvulla tekemiin tutkimuksiin, jotka julkaistiin Erkki Äikäksen toimista vuonna 1992. Pyynnöstäni ja toisen raportin kirjoittajan Rolf Holmbergin luvalla VTT julkaisi raportin verkossa toukokuussa 2016 vapaasti kaikkien saataville. Sen voi nyt lukea täältä:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1992/T1431.pdf
Tämä tutkimus on tärkeimpiä osia suomalaisen saunan rakennusteknistä tietämystä. Edesmennyt sauna-asiantuntija, arkkitehtuurin professori Erkki Helamaa totesi Tiede-lehden haastattelussa vuonna 2006 http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/otetaan_teknoloylyt, että ”ilman liikkeet tunnetaan riittävän hyvin vasta yhden saunatyypin kohdalla: koneellisesti ilmastoidun sähkösaunan”. Tilanne ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa mihinkään.
Seuraavassa oma yhteenvetoni tämän tutkimuksen mukaisista saunan koneellisen ilmanvaihdon suosituksista.
Tulo- ja poistoilman tasapaino
Nykyään koneellinen ilmanvaihto tarkoittaa poikkeuksetta koneellista tulo- ja poistoilmaa. Tämä on suositeltavaa myös saneerauskohteissa. Jos jommankumman jättää pois, on lopputulos epävarma. Poistoilmakanava voi tosin sijaita myös viereisessä huoneessa mikäli saunan ovi ei ulotu lattiaan asti ja ilma voi siten poistua tätä kautta. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltava ratkaisu, sillä sauna kuivuu saunomisen jälkeen tehokkaimmin mikäli kostea ilma pääsee poistumaan katonrajasta, jonne se normaalisti siirtyy. Katonrajaan poistoilmapistettä ei kuitenkaan kannata pelkästään sijoittaa.
Jäljelle jääviä valintoja ovat siis: ilmanvaihtopisteiden sijainti ja ilmanvaihdon määrä. VTT tutki kummankin tekijän yhteisvaikutusta useissa kokeissa, jotka edellä mainitussa raportissa esiteltiin.
Korvausilman tuonti
Korvausilma pitäisi saada sekoittumaan sopivasti saunailman kanssa. Saunailmaa viileämpi korvausilma ei itsestään nouse ylöspäin. Paras ratkaisu on tuoda raitis ilma saunaan kiukaan yläpuolelle (”kiukaan ja katon keskiväliltä”), jolloin se erityisesti löylyä heitettäessä tehokkaasti sekoittuu saunailmaan. Löylyn puhti saattaa hieman vähentyä, mutta kokonaisuudessaan se takaa tasaisimman ilman jakautumisen. Sopiva etäisyys kiukaan yläreunasta on vähintään kymmeniä senttejä, mutta katonrajakin on parempi kuin mikään kiukaan yläreunaa alempi sijainti.
Joissakin vanhemmissa kohteissa raitisilma on johdettu painovoimaisesti kiukaan lähettyville. Näissäkin tapauksissa sama sijoitusohje pätee, mutta varauksin. Betonilattioiden kohdalla tämä on edellyttänyt varustautumista jo valuvaiheessa. Jatkuvalämmitteisten puukiukaiden kohdalla tämäkin tarjonnee jonkinlaisen ratkaisun, sillä kiuas imee ympäristöstään ilmaa kuten koneellinen poisto.
Alhaalla johdettu ei kuitenkaan pääse sekoittumaan löylyhuoneen ilmaan samalla tavoin kuin kiukaan päälle tuotu ilma. Toisaalta, mikäli painovoimainen korvausilma ohjataan kiukaan yläpuolelle, voi käydä niin, että se voi muuttua löylyn lyömisen vaikutuksesta poistoilmarööriksi! Toinen syy välttää tällaista ratkaisua.
Poistoilmaventtiilin sijainti
Poistoilman mukana pitäisi saada hiilidioksidi, mahdollinen hien haju ja ylenmääräinen kosteus ulos löylyhuoneesta. Muuten saunassa ilma muuttuu tunkkaiseksi ja kerääntyvä kosteus tekee olon tukalaksi, kun löylyn heittojen välilläkään ei pysty hikoilemaan (löylyn fysiikka -artikkelissa selitetään miksi näin) on. Vaikka kosteus kerääntyy saunan yläkerroksiin, sitä ei kannata sieltä lähteä poistamaan, sillä samalla häviää lämpimin ilma. Löylyt saattavat syöksyä suoraan harakoille.
Ilman kiertoa saunassa on havainnollistettu alla olevassa Saunavesan löylyanimaatioon perustuvassa videossa. Ilmanvaihdon tekninen toteutus jää tässä auki, mutta oletan että kysymyksessä on koneellinen ilmanvaihto.
Poistoilma kannattaa myös tutkimusten mukaan sijoittaa laudetasoa alemmas. Ei välttämättä aivan lattiarajaan kuten animaatiossa, mutta selvästi lämmitettävää aluetta alemmas.
Kun poisto on ottoa alempana, syntyy saunaan sopiva ilmankierto ja lämpötilaero hartiakorkeuden ja jalkojen tason välillä minimoituu. Väärällä suunnittelulla lämpötilaero voi olla jopa 40 astetta, hyvälle alle 10 astetta Celsiusta. Tällaisella ilmanvaihdolla myös löylyä ohjautuu saunan alaosaan. Tutkimuksessa nimittäin havaittiin myös se mahdollisuus, että matala tuloilma ja korkea poistoilma yhdessä rajoittivat löylyn ainoastaan hartiakorkeudelle. Syntyi niin sanottu oikosulkuvirtaus.
Rakennustekniikan kannalta lauteiden alle sijoitettava venttiili on hieman haastava, sillä yleensä talotekniikka on sijoitettu välikattoon ja houkutus jättää seinäventtiili pois on monesti suuri. Tähän löytyy kuitenkin alle sadan euron ratkaisu nimeltään saunakanava, jolla katosta voidaan laskea poistoilmaventtiili kätevästi oikealle korkeudelle.
Ilmanvaihdon määrä
Ilmanvaihdon suhteellinen määrä vaikuttaa saunakokemukseen. Tuloilman kanssa ilman pitää sopivasti hajautua, ettei se tunnu saunojille vetona. Tutkimuksessa lisääntynyt ilmanvaihto pienensi pystysuuntaisia lämpötilaeroja, todennäköisesti siksi, että lämmin ilma vedettiin tehokkaammin lattianrajan poistosta ulos. Vedonkokemuksesta ei valitettavasti ole minkäänlaista tutkimustietoa, joten seuraavat perustuvat sekä määräyksiin, että VTT:n tutkimukseen.
Ympäristöministeriön rakennemääräykset (D2, 2012) rakennusten sisäilmasta ja ilmanvaihdosta edellyttävät, että saunassa ilman pitää vaihtua 2 litraa/sekunti per neliömetri, kuitenkin vähintään 6 l/s. Saunan kohdalla järkevästi edellytetään, että ilmaa tulee saunaan vastaava määrä. Sauna onkin joka tapauksessa parempi ali- kuin ylipaineistaa (eli ilma lähtee mieluummin kovempaa kuin tulee sisään). Vertailun vuoksi kylpyhuoneen käytönaikainen ilmanvaihtovaatimus on kiinteästi 15 l/s. RT-korteissa suositus on kuitenkin kolminkertainen, 6 l/s/m2, joka saattaa olla jo liikaa.
Vuoden 2017 lopussa Ympäristöministeriön ohjeistus muuttui. Asetus
uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta määrittelee asuintilojen yleiseksi ilmanvaihtotasoksi 6 dm2/s per henkilö ilman huonekohtaisia erityisvaatimuksia. Tämä kattaa siis myös saunan.
Ilmanvaihdon määrän suhteen VTT:n tutkimuksen mukainen suositus on myös selvä. Pienessä saunassa 48-96kg/h. Tämä yksikkö on hieman kiusallinen, sillä ilman paino riippuu lämpötilasta ja kosteudesta (kts. Esko Mäkelän artikkeli). Esimerkiksi 100C lämpöinen ilma painaa 0,95kg/m3. Tästä saadaan, että VTT:n saunassa ilma vaihtui lämpöisenä ollessaan 14-28 l/s, viileänä reilu 10 l/s. Saunan koko oli 2x2x2 metriä, eli ilmanvaihdon taso oli n. 3,5 l/s/m2.
Koska minkäänlaista validointia ilmanvaihdon määrän vaikutuksille subjektiivisella tasolla ei ole tehty, on mahdotonta esittämään parempi veikkauksia kuin tämä 3-7 l/s/m2. Jos ilmanvaihto suunnitellaan säädettäväksi, voidaan tilannetta myöhemmin korjata omien preferenssien mukaiseksi.
Uusissa kohteissa voi siis ehdottaa kahta ratkaisua: helposti säädettävä ilmanvaihdon määrä saunaan ja suljettava ”jälkituuletus”venttiili saunan kattoon lauteiden alla olevan rinnalle.
Rakennustekninen jälkihuomautus
Kostean ilman koneellinen poisto aiheuttaa omia haasteitaan. Esimerkiksi poistoputkien eristäminen ei tunnu saunakokemuksessa, mutta voi estää monia ikäviä kosteusongelmia. Näitä voi syntyä jos poisto on suoraan ulos ja ulkoilma hyvin kylmää. Tämä muistuttaa siitä, että kaikkien ratkaisujen käytännön toteutuksessa on syytä konsultoida rakennustekniikan asiantuntijaa, kuten rakennuslupa-artikkelissa kerrotaan.
Kiitokset VTT:n tietopalvelulle tutkimusraportin sähköisestä julkaisusta!
Kuvat: VTT:n raportti T1431
Hei,
Päädyin lukemaan tätä hienoa blogia, kun pihdin oman saunani ilmanvaihtoa. Meillä on tulossa iki-kiuas ikin omalla t-600 piipulla. Iv-suunnitelmassa on kaksi raitisilmakanavaa, joista toinen on tuvan puolella ja toinen kiukaan vieressä lattiantasossa. Katolla on huippuimuri ja poistoilmaventtiili on katossa kiukaan vastapäisellä seinällä.
Ajattelin ensin laittaa raitisilmareiän blogin innoittama kiukaan päälle. Ajattelin, että koneellinen poisto huolehtii siitä, että sieltä tulee ilma sisään eikä päinvastoin. Toisaalta asiaa sotkee piippu joka viilenee saunasta ottamallaan ilmalla, enkä haluaisi raitista ilmaa menettää piipun ilmarakoon. Olisiko lattiaraja sittenkin parempi.
Hei. Meillä uusi rivitalo osake. Saunan ja pesuhuoneen välillä kokolasiseinä. Ilmanvaihto sekä tulo ja poisto katossa. Löylyä heittäessä löylyt “karkaavat” pesuhuoneen puolelle, tämän seurauksena pesuhuoneen seinät kostuvat, valuvat vettä. Ongelma on sitä pahempi mitä isommalle ilmanvaihdon laittaa, nyt ollaan laitettu ilmanvaihto teholle 1 saunoessa ja teholle 4 saunan jälkeen että kuivaa.
Lisäksi tuntuu että varpailla käy veto. Saunan korkeus 2400mm ja ylälaude korkeudella 1100mm
Olisiko suunnittelussa pitänyt huomioida saunanlasiseinä ja tehdä jotain toisin? Vuositakuutarkastus keväällä ja meinasin siihen mennessä selvitellä onko tässä rakentajan virhettä vai onko tämä vain “ominaisuus”
Hei,
Tuo on asianmukainen ja toimiva ratkaisu tulo- ja poistoilman osalta, joten niiden suhteen ei ole ongelmaa. Poistoilmaventtiiliä pidetään auki ainoastaan saunomisen jälkeen kuivattamisen auttamiseksi.
Lasiseinä pitää huomioida kiukaan tehoa valitessa - kiuasvalmistajien sivuilta löytyy laskureita siitä miten kiukaan tehoon vaikuttava löylyhuoneen tilavuus lasketaan. Luultavasti teillä pitäisi olla 9 kW kiuas.
Vedon tunne jaloissa - voi johtua hyvinkin siitä että kiukaan yläpinta on jalkatasoa korkeammalla, jolloin jalat eivät välttämättä lämpeä optimaalisella tasolla.
2400 korkeus on arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun sanelemaa ”tyylikkyyttä”. 2200 korkea sauna olisi useimmiten normisaunoissa löylyjen kannalta optimaalisempi vaihtoehto.
Rakentajaltahan voi selvittää onko ilmanvaihto säädetty ja mitattu asianmukaisesti suunnitelmien mukaisesti. Jos vaikka muiden asuinhuoneiden ikkunat huurtuvat muualta kuin ulkolasin ulkopinnasta, niin ilmanvaihdon toimivuutta voi olla syytä epäillä.
Lyhyestä virsi kaunis - voi olla kyse ”ominaisuuksista” tai virheestä 🙂
Kommenttina huonekorkeuteen: 2400 mm antaa enemmän pelivaraa kiukaan valintaan, jos halutaan löylyn lain mukaisesti auttaa pitämään lämpötila- ja löylyjakauma tasaisena löylytaskun alueella.
Jos haluaa pilarikiukaan, ei sekään riitä.
Hei
Mainitset että “Poistoilmaventtiiliä pidetään auki ainoastaan saunomisen jälkeen kuivattamisen auttamiseksi.” Poistoventtiili on meillä aukinainen ilman sulkumahdollisuutta eli poistoventtiili on kokoajan auki.
-Jonne
Hei Jonne, sulkeminen on tärkeää jos venttiilejä on ideaalimallin mukaan kaksi. Jos niitä on vain yksi katossa tai ylhäällä , niin sitä ei välttämättä kannata vaihtaa suljettavaan malliin, ellei ole esim oven alta poistoa
Kiitos hyödyllisestä artikkelista!
Haluaisin kysyä vielä näkemystä puukiukaasta yhdessä koneellisen ilmanvaihdon kanssa.
Tilanteeni on nykyisessä pienehkössä saunassa seuraavanlainen:
– koneellinen tulo katossa suoraan kiukaan yläpuolella
– koneellinen poisto sitä vastakkaisessa kulmassa katossa suljettavalla venttiilillä
– painovoimainen tuloilma suoraan ulkoa seinässä hiukan kiukaan yläpuolella
– saunan oven alla on muutaman sentin rako kylpyhuoneeseen
Olen nyt remontoimassa saunaa, ja mietin että olisiko tuo suoraan ulkoa tuleva ilma parempi siirtää lattianrajaan, puukiukaan lähelle? Vai onko parempi sijainti sille nykyinen hiukan kiukaan yläpuolella seinässä?
Entä olisiko mielestäsi saunakanava hyödyllinen täydentämään poistoilmanvaihtoa, tuon puukiukaan ja oven alla olevan raon lisäksi?
Hei Olavi,
Miten se korvausilma nyt toimii? Kun saunotaan, tuleeko ilmaa jatkuvasti sisään kiukaan yläpuolelta?
Jos tulee, niin on vaikea uskoa, että ilmanlaatua saa paremmaksi, energiatehokkuus voisi olla parempikin.
Lassi
Hei! Oiva artikkeli! Olisi pari kysymystä: Meillä on koneellinen ilmanvaihto (poisto), puulämmitteinen kiuas sekä takka. Asuntona omakotitalo vm. 1986.
Kannattaako IV laittaa hetkeksi pois päältä kun sytyttää saunaa/takkaa? Ja kun syttyy niin takaisin päälle?
Kylppärissä on kaksi tuuletusikkunaa ja iv-poisto, saunassa iv-poisto ja ilman tuloputki. Jos tuulettaa ikkunan kautta saunomisen jälkeen, niin täytyykö iv-poisto sammuttaa siksi aikaa vai ei? Kannattaako ikkunoiden kautta tuulettaa laisinkaan? Olen pitänyt ikkunat auki saunomisen jälkeen n. 10-15 min ja siten sulkenut ja laittanut iv-postin tasolle 3. Lisäksi poltan vielä yhden pesällisen puita saunan kiukaassa ja avaan saunan oven kun laitan ikkunat kiinni.
Kannattaako kovilla pakkasilla tuulettaa ikkunoiden kautta laisinkaan?
Onkohan tämä nyt oikein vai virheellinen toimintatapa?
Kiitos paljon.
Hei Vili,
Tässä on aika monta kysymystä. Ilmanvaihdon toiminta on kohdekohtainen kokonaisuus ja on aika vaikea sanoa, miten juuri sinun talossasi kannattaa tehdä.
Yleisesti ottaen IV:n sammuttaminen sytytyksen aikana voi olla hyväksi, ellei IV-koneessa ole valmiiksi takka/kiuastoimintoa, joka muuttaa IV-tasapainoa tilapäisesti.
Ikkunan kautta tuulettaminen lyhytaikaisesti ei "sotke" ilmanvaihtoa. Kostein ja kuumin ilma katoaa alle viidessä minuutissa. Jos talossa on lämmönvaihdin tai muu talteenotto, ei ikkunaa kuitenkaan kannata pitää lämmityskaudella pitkään auki. Mitä kylmempää, sitä lyhyempi tuuletus.
Lassi
Hei!
Olen remontoimassa vanhan 70-luvun kerrostalon saunaa. Poistoilmaventtiilit ovat saunan katossa ristikkäin kiukaaseen, sekä suihkun puolella. Sauna sijaitsee ns. suihkun perällä, ja saunaan kuljetaan siis suihkutilan läpi. Asuntoon tuloilma tulee muiden huoneiden ikkunaventtiileistä.
Saunan tuloilman on suunniteltu tulevan muista tiloista kylpyhuoneen oven alta. Poistoilma on koneellinen. Sauna on 40 vuotta vanha ja hyväkuntoinen esim. paneeleidensa ja lauteiden puolesta, joten oletettavasti ilmanvaihto on ollut riittävää?
Suunnitteilla on tehdä saunaan lasiseinä tuota suihkutilaa vasten, ja jättää tämän alle reilu tila tuloilmaa ajatellen. Nyt sellainen on ollut vain saunan oven 60cm leveydeltä, noin 10cm. Nyt sitten tulisi 1,50m. Onko tämä järjestely riittävä ilmanvaihdon puolesta? Tuloilman saaminen koneellisesti esim. julkisivun läpi ei helposti tahdo onnistua.
Hei,
Tässä järjestelyssä saunan ja pesuhuoneen välinen ilmanvaihto entisestään voimistuu. Löylynheiton aikana suihkuun voi tulla selvästi ilmaa myös saunasta.
Mikäli aiemmin ilmanvaihto on tuntunut tasoltaa riittävälle tuolla 600 cm2 raolla, en näkisi tarvetta kasvattaa sitä.
t.
Lassi
Kiitos vastauksesta!
Aikanaan 80-luvulla, kun sauna sai rakentamisluvan, oli tuloilman lähteiksi merkitty muut huoneet (niissä nykyään ikkunoiden yläpuoliset tuloilmaventtiilit) sekä kylpyhuoneen ikkuna, joka sijaitsee saunan oven edessä suihkutilassa.
Tuon ikkunan aukipito lienee hapellisen ilman sisäänsaannin puolesta paras vaihtoehto saunan kannalta saunomisen ajan. Mitä potentiaalisia haittoja tuon ikkunan aukipidon kanssa voi olla? Meneekö koneellinen poistoilmajärjestelmä suihkusta ja saunasta sekaisin? Isännöitsijä kun kovasti suositteli jotain muuta ratkaisua, eikä ikkunan tuloilmaa pitäisi ”hyvänä”.
Ikkunan huono puoli on se, että sitä on vaikea säätää ja kylmällä ilmaa tulee ( ja menee) helposti liikaa. Säädettävä venttiili, jossa on suodatin olisi parempi vaihtoehto.
Lassi
Kiitos perusteellisesta artikkelista. Olen rakentamassa takapihalle sahkosaunaa taalla jenkeissa ja saunan designin kohdalta hoituisi koneellinen poistoilma helposti muttei koneellinen tulo ilma. Voisin pistaa kiukaan paalle tulo ilma venttiilin, poisto ilma venttiilin katon rajaan saunan toiselle puolelle (vain kuivattamista varten) seka sen koneellisen poisto ilma rappanan lauteiden alle samalle puolelle. Olisi tarkoitus saunoessa etta koneellinen poisto lauteiden alla olisi koko ajan auki ja paalla. Olisiko se mielestasi ongelma?
Hello Ian,
Koneellisen poiston osalta suunnitelma on hyvä. Onngelmaksi voi muodostua mistä ilma todellisuudessa tulee sisälle: rakenteiden pitäisi olla tiiviit, jotta ilma tulee kiukaan yläpuolelta imemällä.
Muutoin en voi ottaa kantaa kokonaisuuden toimimiseen, se edellyttäisi syvällisempää perehtymistä koko saunan rakenteisiin mikä ei ole tämän kommentoinnin kautta minulle mahdollista.
Lassi
Hei, minulla on rankarunkoinen rossipohjainen itse rakennettu puulämmitteinen pihasauna, jossa on puulautalattia keskeisellä vesikourulla ja lattia on ulkoseinien reunoista avoinna muutaman sentin. Tämän lisäksi lauteilla lähellä katon rajaa on poistoilmaventtiili. Muuta ilmanvaihtoa ei ole.
Saunassa lähtee ihan hyvät löylyt, mutta tuntuu että kosteus tiivistyy aikalailla joka pintaan reilusti ja kosteutta on todella paljon. Toki kiukaan piipun yhteydessä on vesisäiliö, joka höyryttää ilmaa.
–> Pitäisikö ilmanvaihtoa tehostaa jollain tavalla, lisätä tulo/poistoventtiiliä jonnekin tms?
Hei, asiasi liittyy artikkeliin painovoimainen ilmanvaihto.
Kosteus ei yleisesti ottaen ole ongelma jos sauna saadaan kuitenkin saunomisen jälkeen kuivatettua. Ilmanvaihto tavasta riippumatta tässä auttaa poistoventtiili katon rajassa.
Hei. Saunaan, jossa koneellinen poisto, sähkökiuas ja lauteet molemmin puolin vastakkain on suunniteltu ilmanvaihto täten:
- korvausilma kiukaan yläpuolella katossa
- poistolle kaksi erillistä venttiiliä/putkea kummankin sivun lauteiden alla korvausilmakanavan vastakkaisen seinän läheisyydessä. Putket sitten yhdistyvät ennen hormia.
Kysymys: tarvitseeko saunanoven alla sitten ollenkaan ilmarakoa? Kannattaisiko jopa tehdä ihan tiivis saunaovi?
Jos ei tule kynnystä, ilmaraon voi minimoida. Oletus on että myös vieresessä huoneessa on tasapainotettu ilmanvaihto, jolloin ilmaa ei pitäisi liikkua.
hei
ilmanvaihto ei ole ongelma järjestää, tulee sähkökiukaan päälle ja poistuu 10cm ovenraosta koneellisesti pesuhuoneen puolelta, mutta miten sijoitetaan kiukaan lämpötila-anturi jonka pitäisi olla kiukaan päällä ja metrin päässä tuloilma venttiilistä?
Niin kiuas on 1300mm korkea ja löylyhuone 2100mm , kiuas on 200mm seinästä.
Jos katto on tasainen, niin kannattaa vaan noudattaa metrin ohjetta. Se on tuolla sijoituksella varmaan liioiteltu. Lämpötila-anturin sijainti on ainoastaan turvallisuuden maksimointia ja valitettavasti tuottaa useimmiten pahasti plussan puolelle menevän arvion saunahuoneen lämpötilasta. Jos saunat yli 100 asteessa sitten täytyy miettiä uudesaan.
Lassi
Hei,
Ensiksi kiitos hyvistä artikkeleista! Näitä on erittäin mielenkiintoista lukea ja koittaa päästä ymmärrykseen myös oman saunan mysteereistä. Kirjakin on menossa tilaukseen viimeistään Joulupukin konttiin. Kysymys liittyen puulämmitteiseen saunaan ja savuhormin veto-ongelmiin.
Talossa on siis puulämmitteinen kiuas (Harvia Linear). Talossa on koneellinen poistoilmanvaihto (talotuuletin) ja myös saunassa ja suihkuhuoneessa on poistoventtiilit. Molemmissa kiinteästi säädetyt lautasventtiilit katossa poistoilmanvaihtoon. Raitisilmaventtiilejä talossa on viisi ja lisäksi raitisilmaputki (75mm), joka tulee saunaan kiukaan taakse lattiantasoon. Tällä hetkellä putki on vielä lattian tasossa, mutta tarkoitus on johtaa putki kiukaan päälle ohjeiden mukaisesti.
Ongelmana on kiukaan huono veto sytyttäessä ja ajoittaiset savun tupsahtelut puita lisättäessä. Välillä savua tuntuu myös olevan saunan ilmassa enemmän kuin muissa puulämmitteisissä saunoissa. Itse olen päätellyt, että ongelmana on tuo talotuuletin, joka alipaineistaa hieman koko taloa. Talotuuletin on sytytyksen aikana suljettu. Lisäksi koitin ratkaista ongelmaa sillä, että lisäsin yhteen raitisilmaventtiiliin kanavapuhaltimen, joka "ylipaineistaa" taloa saunomisen aikana. Tuo on ihan toimiva ratkaisu kesällä, mutta ei kovinkaan mieluista talvella, koska puhallin viilentää koko pukuhuoneen. Lisäksi täytyy mainita, että talossa on myös takka ja leivinuuni, eikä näiden kohdalla ole minkäänlaisia veto-ongelmia tai savujen tupsahteluja. Sellainen ero näissä on, että uuni ja takka on molemmat 150mm hormeilla ja kiuas 130mm. En tiedä voiko tuolla olla vaikutusta?
Olen miettinyt ratkaisuksi saunan hormin päähän lisättävää vedonparantajaa (esim. Hormex Turbowent), jolla ainakin pääsisi tuosta pukuhuonetta jäähdyttävästä kanavapuhaltimesta eroon. Onko tällainen hyvä ratkaisu, vai onko tässä kenties jotain muuta korjattavaa mitä en itse nyt hoksaa?
Hei,
Miten pitkä kiukaan hormi on?
Veto-ongelmat eivät tämän tyyppisillä kiukailla ole kovin yleisiä, mutta poistoilmakone voisi niitä lisätä - jos se olisi käytössä!
Vedonparantaja olisi sinänsä hyvä idea, kunhan varmistat sen soveltuvan kiukaan hormiin, jossa lämpötila voi nousta 400-600 C asteeseen.
Tarkempia neuvoja saat Saunologian palveluiden kautta.
Lassi
Hei,
Kiitos nopeasta vastauksesta. Talon harjakorkeus on 5.7m, joten hormi on tuota samaa luokkaa.
Noita vedonparantajia myydään savupiippuihin ja niissä lämmönkestoksi on ilmoitettu 250 C astetta. Jos kiukaan hormin lämpö voi nousta noin korkeaksi (400-600 astetta), niin siinä tapauksessa tuollainen ei välttämättä kovin pitkäikäinen ole.
Palaan asiaan tuolta Saunalogian palveluiden kautta, mikäli tämä ei muuten ratkea. Kiitos!
-Kyösti
Moi! Meillä uudessa Hongan rantasaunassa jokseenkin samantyyppinen ongelma. Tupa 12m2 ja sauna 6m2 ja pesuhuone 6m2. Koneellinen poisto saunan, pesuhuoneen ja tuvan katossa. Tuvassa 125 Fresh ja saunassa 160 lautasventtiilituloilma. Kiuas on ikikiukaiden Kivi-iki (korkeampi malli) ja piippuna Härmä Airin kiuaspiippu.
Kesällä sujui löylyttely hyvin. Ei ongelmia.
Syksyn ja sateiden saavuttua, alkoi tulla ongelmia savun kanssa, kun heiteltiin löylyä. Savu alkoi useamman kauhallisen jälkeen tulla sisään piipun ja kivikorin liitoksien? välistä! Kiuas ikäänkuin tukahtuu. Kun ikkuna avattiin, pesä humahti palamaan. Joka saunomiskerralla näin ei kuitenkaan käy. Toisinaan pesä palaa ”huonosti” ja luukku mustuu. Toisinaan löylyä heittäessä tulee hieman savun hajua.
Kiuasvalmistaja ei osaa auttaa.
Härmä neuvoi lisäämään tuloilmaa... isommaksi tuloilma.
Mitä pitäisi tehdä?
Ollaan kokeiltu pitää koneellista poistoa päällä, enemmän, vähemmän, kokonaan pois... kokonaan pois aiheuttaa pesuhuoneeseen paljon vesihöyryä...
Apua tarvitaan!
Hei Sari,
Kuulostaa haastavalle.
Onhan piippu nuohottu (jos ihan uusi, niin ei relevantti)?
Voiko ilmanvaihdon kokeilla tilapäisesti sammuttaa saunomisen aikana, jos ongelmia esiintyy?
ongelman erityisyyden takia melkein suosittelen Saunologian neuvontapalveluita.
Lassi
Hei, meillä olisi tulossa saunaremppa sähkökiukaalla tyypilliseen 70-luvun olevaan asuntoon, jossa on yksi koko asuntoa koskeva poistoilmakone, ja jossa korvausilma tulee raitisilmaventtiileistä. Saunassa tuloilmakanava on lattian rajassa kiukaan vieressä ja koneellinen poisto vastakkaisessa kulmassa katossa. Kuinka tällaista ilmanvaihtoa kannattaisi saunan täysremontissa parantaa? Kannattaisiko poisto viedä saunakanavalla lauteiden alle ja nostaa tuloilmaa nykyistä kanavaa jatkamalla? Vai mikä olisi toimiva ratkaisu? Nykyinen jättää jalat kylmiksi.
Suunnitelma kuulostaa hyvälle!
Kannattaa katsoa, että tulo ja meno jäävät toisistaan kohtuullisen kaua, että ilma ehtii sekoittumaan.
Lassi
Kiitoksia vastauksesta!
Miten on, olisko myös hyvä saada kattoon säädettävä poistoilmaventtiili niin, kuin joissain mallikuvissa on esitetty? Ja onko tiedossa mitään estettä sille, että käyttäisin saunakanavaa myös ulkoa tuleva raitisilman johtamiseksi kiukaan päälle?
Haaroitus suljettavalle kattoventtiilille on erittäin suositeltavaa, jos haluaa ratkaisusta mahdollisimman helpon.
Saunakanava korvausilmalle on minusta on ihan mahdollinen, tosin on mietittävä syntyykö potentiaalista kondenssivesiongelmaa.
Lassi
Hei,
Puulämmitteisen saunan (koneellinen) ilmanvaihto mietityttää edelleen. Saunarakennus on vasta ruutupaperilla, eli kaikkeen ehtii vielä vaikuttaa. Saunan koko on noin 3,1 (p) x 2,1 (l) x 2,3 (k) eli tilavuus on n. 15 kuutiota. Rakennus on ympärivuotiseen käyttöön kivestä tehty sauna / vierasmaja yhdistelmä, eli siellä on koneellinen ilmanvaihto.
Olen kysellyt sieltä ja täältä ohjeita saunahuoneen ilmanvaihdon toteuttamiseen, ja toteutukset vaikuttavat olevan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Osalla on vain koneellinen tulo ja poisto, osalla koneellinen tulo, poisto ja lisäksi katossa tuuletushormi suoraan ulos (saunomisen jälkeen avattava). Joillain tulo, poisto ja lisäksi oma paloilmanotto (ulkoa) kiukaalle. Joillain on kaikki neljä. Joillain jotain ihan muita ratkaisuja..
Mikäli koneellinen ilmanvaihto on tasapainossa, tulo ja poisto ovat käsittääkseni karkeasti samaa luokkaa. Kiukaan ohjeessa todetaan kunnon lämmityksen kuluttavan n. 19 kiloa puuta. Puun polttoon tarvittava teoreettinen ilmantarve on erään ohjeen mukaan 3,7 kg/m3 ja suositus 8kg/m3, eli 70 tai 152 kuutiota. Jos ilmanvaihto on säädetty saunahuoneelle vaikka kylpyhuoneen tasolle (15l/s) ja lämmitys kestää 1,5 tuntia, työntää koneellinen ilmanvaihto tilaan 81 kuutiota ilmaa.. ja haluaisi poistaa saman verran. Jos kiuas imaisee tästä vähintään tuon 70 kuutiota, poisto huutaa tyhjäkäynnillä (ja luo tilaan melkoisen alipaineen?), ja kun suositus paloilman määräksi on 150+ kuutiota, kiuas ei edes pala kunnolla?
Tässä kirjoituksessa, saati kiuasvalmistajan ohjeessa, tuota erillistä paloilmanottoa ei mainita lainkaan. Jätän lattialämmitteisen jatkuvasti lämpimänä pidettävän rakennuksen lattiasta mieluusti pois suoraan kylmään ulkoilmaan johtavat putket, mutta mikä on viimeinen sana puukiukaallisen saunahuoneen ilmanvaihdosta, jos tärkeimpänä asiana pidetään kuitenkin mahtavia löylyjä, joissa ilma säilyy riittävän raikkaana virkeään pitkäaikaiseen saunomiseen?
Tällä hetkellä omalla logiikalla kärkiehdotuksena on n. 15l/s koneellinen ilmanvaihto (saunojien käyttöön), tämän lisäksi lattiavalussa kulkeva 50 mm “paloilmaputki” suoraan ulkoa kiukaan tulipesän eteen (avataan kun kiuas sytytetään, tulpataan kun puut on poltettu) ja lisäksi avattava ikkuna (tuuletukseen, poistaa neljännen “röörin” tarpeen).
Hei,
Kiitos aiheellisesta kommentista!
Tuo paloilmanotto ei ole ollut alkuperäisen artikkelin piirissä. Kirjassani se on käsitelty.
Itä-Suomen yliopiston täälläkin siteerattujen tutkimusten mukaan todellinen kulutus nykykiukaalla on 10 kg/m3. Tuo 3.7kg on täysin teoreettinen eikä toteudu millään tavallisella laitteella vaan ilmakerroin on 2.5 tai enemmän.
Lyhyesti:
esittämäsi ratkaisuehdotus on järkevä. Muuten käy kuten arvelit ja saunaan syntyy huomattava alipaine ja ilmanvaihto kokonaisuudessaan häiriintyy ilman imeytyessä saunaan muista huonetiloista. En ota kantaa mitoitukseen tarkemmin, mutta tuo 50 mm on ihan minimi ettei putki vihellä. Huomaa kondenssiveden poisto.
Lassi
"mikäli painovoimainen korvausilma ohjataan kiukaan yläpuolelle, voi käydä niin, että se voi muuttua löylyn lyömisen vaikutuksesta poistoilmarööriksi! Toinen syy välttää tällaista ratkaisua"
Muuttuu poistoilmarööriksi jos kiuas saa palamiseen ilmaa muualta kuin kiukaan yläpuolelle sijoitetusta tulosta edellyttäen että tulo kiukaan yläpuolella on ylhäältä alas suuntainen. Vastaavasti tulo kiukaan yläpuolella alhaalta ylös suunnattuna poissulkee ko. tulon muuttumisen poistoksi.
Mitenhän onnistuisi saunaan tällainen yhdistetty koneellinen tulo-ja poistoilmalaite jossa joku lämmötalteenotto tässä lisätietoa mitä harkitsin http://www.freshin.fi. Ilmeisesti ilmanvaihtoremonteissa enemmän käytetty talon sisällä. Kun tulee ilma kuitenkin samasta kohdasta sisään ja ulos, niin mitenhän saunassa.
Ilmanvaihdon suunnittelut insinööri laittoi tällaiset meille autoalliin ja muualle minne ei saatu helposti noita kanavia vietyä. Mutta saunan ilmavaihtona nyt kiinnostaa.
Hei, LTO-ratkaisu olisi saunassa kyllä järkevä, mutta ilman tuonti ja poisto samasta pisteestä ei ole nykytiedon perusteella hyvä idea. Ylipäätään yhden poiston ratkaisua ei voi suositella.
Hei,
Olemme rakentaneet uuden omakotitalon jossa luonnollisesti myös koneellinen ilmanvaihto.
Halusimme ehdottomasti puusaunan ja koneellisesta ilmanvaihdosta huolimatta myös perinteisen tuloilmaventtiilin joka sijoitetttiin kiukaan viereen alas.
Kiukaan päällä on koneellisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiili.
Jälkikäteen olen ruvennut miettimään, että olikohan tuo lattian tasoon tuleva tuloilmaventtiili kuitenkin täysin turha ja energiaa syövä ratkaisu?
Pitäisikö se painaa täyteen eristettä ja mennä vain tuolla koneellisella tuloilmalla.
Saunassa on todella MAHTAVAT löylyt, mutta tuo venttiili luonnollisesti tuo saunan lattiaan viileyttä silloin kun ei saunotaan, koska koneellinen ilmanvaihto taitaa nypätä sen kautta myös korvausilmaa...
Hmmm...
On tämä nyky rankentaminen vaan niin.... stä....
Mukava kuulla että saunan toteutus on onnistunut!
Kiukaan alapuolella olevan korvausilma venttiilin pitäisi olla sisäpuolelta suljettava, niin havaitsemaasi ongelmaa ei pitäisi esiintyä. Venttiili pidetään a uki ainoastaan lämmityksen aikana.
Jatkuvalämmitteisellä puukiukaalla siis myös saunottaessa
Hei. Ok talossa -90 on koneellinen tulo ja poisto, saunassa kiukaan alle lattia tasossa ulkoa suoraan korvaus ilmaa, ja poisto vastaikkaisessa nurkassa katossa, poisto venttiili auki aina.
Ongelmana on saunomisen jälkeen tulevat tuoksut esim. Kiuas tuoksut haisevat voimakkaasti talon toisessa päässä eteisessä?
En keksi mistä moinen?
Poistot: suihku, kkh,wc,vaatehuone,sauna
Tulo: sauna, olohuone x2, Makuuhuoneet,
Eteisessä ei ole poistoa. Paperi pysyy puistoissa eli toimii
Hei,
Onkohan talossa tehty milloin viimeksi koneellisen ilmanvaihdon tarkistusta ja tasapainotusta?
Kuvailemasi ongelma ei selvästikään johdu pelkästään saunasta. Järjellä ajateltuna poistoilma sekoittuu tuloilmaan jossakin kohtaa. Oliko järjestelmässä lämmönvaihdin?
Suosittelisin joka tapauksessa pyytämään LVI-konsulttia tarkastuskäynnille.
Lassi
Tykkää Saunologiasta Facebookissa: FB.com/saunologia
Terve,
kerrostalosauna vm -85.
Korvausilma “reikä ulkoseinässä” lähellä kiuasta. Poisto katosta (koneellinen) kiukaan vieressä olevan oven kohdalla. Kiuas ja poisto sijaitsevat samalla seinällä eli ovat samalla linjalla.
Oven alla muutaman sentin rako.
Pesuhuoneen korvausilma tulee ilmeisesti saunan korvausilmaventtiilin kautta.
Kannattaako saunaremontin yhteydessä poistoputkeen haaroitus ja tehdä uusi poistokanava lauteiden alle kiuasta vastapäätä jolloin saunomisen aikana ilma poistuu koneellisesti lauteiden alta sekä saunan oven alta?
Hei Jari,
Ajatuksesi ilmanvaihto remontista kuulostaa hyvältä. Nykytilanteen toiminnasta on mahdotonta sanoa mitään ilman paikalla tehtävää tutkimusta, mutta kuvittelisin sen toimivan noin. Saunan ja pesuhuoneen poistojen tasapainosta riippuu miten käytännössä on. Ennen remontointia olisi hyvä olla varma että poistoilmanvaihto todella toimii niin kuin oletetaan.
Asiaa voi kotikonstein testata Vaikka vappuhuiskulla tai sanomalehtisuikaleella niin voit varmistua että sauna ja pesuhuone oikeasti poistavat ilmaa kuten pitäisi.
Lassi
Lassi, kiitos pikaisesta vastauksestasi!
Juuh, ymmärrän hyvin, että kömpelön sanallisen kuvauksen perusteella tyhjentävän vastauksen antaminen on vaikeaa, enkä sitä pyydäkään vaan ainoastaan yleisluontoista näkemystä teknisessä mielessä.
Aion toteuttaa / muuttaa ilmanvaihtoa siten, että tuon korvausilman kiukaan yläpuolelle jolloin kiukaasta nouseva kuuma ilma nappaa korvausilmaa mukaansa. Ainoaksi saunomisen aikaiseksi poistoksi jää oven alla oleva rako. Katossa oleva poistoventtiili avataan saunomisen jälkeen jolloin tapahtuu saunan tuuletus eli kuivuminen.
Pussihousut jalassani en ymmärrä paljonko saan iloa lauteen alla olevasta poistosta kun otan huomioon lauteiden alla sijaitsevan lämminvesivaraajan ja sen tosia-asian, että kylpyhuoneen korvausilma tulee vain ja ainoastaan saunatilan kautta.
Kun remontti on valmis ja kokemusta saatu, yritän muistaa raportoida lopputuloksesta. Oletukseni on, ettei sanastani tulee erinomainen mutta jos edes keskinkertainen niin olen tyytyväinen lopputulokseen:D
Moi, poistoilma lauteiden alla voi olla parempi jos se sijaitsee olennaisesti kauempana kiukaasta kuin oviaukko. Joka tapauksessa kannattaa etukäteen kokeilla miten ilma tällä hetkellä poistuu, mukaan lukien mitä tapahtuu pesuhuoneessa jos saunan lähtö suljetaan.
Kiitos Lassi hyvästä artikkelista! 🙂
Oman saunani oikea käyttö jäi kuitenkin vielä hieman epäilyttämään.
Kyseessä on omakotitalo (2003), jossa koneellinen LTO, 4-tehoinen.
Sähkösauna, jonka katossa on pikasäädettävä poistoventtiili (koneellinen) ja lisäksi painovoimainen pyöritettävä tuloventtiili suoraan ulkoa n. 40cm kiukaan yläpuolella seinässä. Saunan oven alla on 30cm rako.
Pesuhuoneessa on koneellinen tuloventtiili saunan oven vieressä ja koneellinen poisto toisessa päässä pesuhuonetta.
Mitenhän tämä on tarkoitettu käytettäväksi, jotta kosteusrasitus pidetään pienenä ja saunominen tai pelkkä suihkussa käynti toimivat ilmanvaihdollisesti oikein?
Milloin saunan tuloventtiili ja poistoventtiili tulisi olla auki? Entä tehostuksen käyttö ja saunan oven auki pitäminen?
Hei,
Aloitetaan siitä, että takuuaikana kannattaa aina noudattaa tarkasti valmistajan ohjeita ilmanvaihtokoneen käytössä, ettei mahdollisia kondensioveden tiivistyminen väärässä paikassa pääse käyttäjän syystä yllättämään.
Itse ohjeistaisin tässä tapauksessa seuraavasti.
Saunomisen ja lämmittämisen aikana:
Löylyhuoneen poistoventtiili kokonaan kiinni. Ilma poistuu oven alta ja aina ovea avattaessa. Riippuen ilmastoinnin toteutuksesta, virtausnopeus pesuhuoneen poistossa todennäköisesti lisääntyy.
Kannattaa kokeilla kädellä tuleeko painovoimaisesta tuloventtiilistä oikeasti ilmaa sisälle, kun kokeilet näitä ohjeita.
Saunomisen jälkeen:
Katon venttiili auki. Oven voi jättää joksikin aikaa auki, mutta tällä ei pitäisi olla merkitystä. Parempi jättää auki. Tehostus päälle vaikka tunniksi.
Lassi
Kiitos vastauksestasi!
Vielä tarkentava kysymys, että onkohan siis tuo saunan painovoimainen tulo tarkoitus pitää aina hieman auki, katon poisto auki kun ei saunota, ja saunan ovi kiinni kun ei saunota?
Tosiaan, koneellisen tulon puute on hieman outoa. Energiataloudellista ei ole kovin fiksua imeä kylmää ilmaa sisään. Poistoa ei taas kannata kokonaan sulkea joten ehdotuksesi ainakin toimii varmasti. Täytyy kuitenkin todeta ettei Saunologia ole LVI-toimisto 🙂
Moi!
Sähkökiuas rivitalo
Poistoilma katossa.
Lasioven alta tuloilma pesuhuoneesta.
Tuntuu että ei oikein jaksa olla löylyssä.
Onko ilmastointi mitenkään järkevä.
Koneellinen ilmanvaihto,ei aina päällä saunoessa.
Hei Hannu,
Ei tuo kuulosta kovin hyvälle. Kylmän (ja kostean) ilman ottaminen toisesta huoneesta ei ole hyvä korvausilmalle. Etenkään oven alta. Poisto katossa ei yleisesti ottaen ole saunomisen aikana hyvä ratkaisu. Olisi parempi poistaa pesuhuoneesta ja tuoda korvausilma suoraan saunaan.
Hei,
tuleeko tulo- ja poistoilma olla auki myös, kun ei saunota? Ymmärtänyt, että saunottaessa tuloilma on auki ja poistoilma kiinni. Jätetäänkö saunomisen jälkeen molemmat auki? eli tuloilma auki koko ajan?
kyseessä painovoimainen ilmanvaihto ja sähkökiuas.
Hei Jaakko,
Saunomisen aikana poistoilma pidetään yleensä kiinni. Asia riippuu hieman saunan ilmanvaihdon toteutuksesta. Koska kommentoit koneellisen ilmanvaihdon artikkelia, niin ensiksi sen ohje:
1. Jos saunassa on poisto vain katossa, on se hyvä aina saunomisen aikana sulkea lähes kiinni. Useimmissa saunoissa oven alta menee ilmaan pesuhuoneeseen, jossa poisto toimii normaalisti - tai jos mahdollista, niin tehostetusti.
2. Jos saunassa on toinen poisto lauteiden alla, mikä on suositus, suljetaan katossa oleva poisto kokonaan ja pidetään lauteiden alla oleva kiinni.
Saunomisen jälkeen katossa oleva poisto avataan kokonaan. Lauteiden alla olevaan poistoon ei tarvitse koskea käytännössä koskaan.
Painovoimaisen ilmanvaihdon saunassa poistoilma katossa kannattaa myös sulkea. Tuloilma on sitten mutkikkaampi juttu. Painovoimaista ilmanvaihtoa koskevassa artikkelissa kerron, että tule ilman virtaaminen saunaan ilman koneistusta on mutkikas juttu.
Mikäli painovoimainen raitistuloilmaventtiili on lähellä kattoa, on syytä varmistua, että sieltä tulee 95% ajasta ilmaa, eikä se ala toimimaan myös poistona.
OK juttu, mutta yhden virheen voisi oikaista. Kylpyhuoneen käytönaikaisen tehostetun ilmanvaihtomäärän minimi ei ole 15 dm³/s/m² vaan 15 dm³/s. Normaali minimi ilmanvaihtomäärä on 10 dm³/s edellyttäen tila- tai asuntokohtaista tehostuksen ohjausta, sen puuttuessa sama 15 dm³/s kuin tehostettaessa.
Hei,
Totta, tämä taitaa tosiaan olla väärin. Lähdettä luettu väärin, korjasin myös tekstiin.
D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto
Määräykset ja ohjeet 2010
Taulukko 1.
Onko kerrostaloasunnossa, jossa koneellinen poisto mahdollista ottaa saunan tuloilma siirtoilmana esim oven alta, vai tulisiko korvausilma tuoda kanavalla saunalle ulkoa asti?
Hei, koneellinen poisto ei vielä kerro miten ilmanvaihto huoneistossa on kokonaisuudessaan järjestetty. Tuleeko viereeseen huoneeseen jostakin raitista ilmaa painovoimaisesti tai koneellisesti?
Potentiaalinen ongelma on raikkaan ilman saanti, jonka puute voi jättää ilmanlaadun heikoksi.
Hei,
Asunnon tuloilma tulee ikkunassa olevien rakoventtiilien avulla. Mietin sitä että voiko tuon 6 l/s tuloilmaa katsoa täyttyneeksi näiden rakoventtiilien tuloilmalla?
Suosittelisin konsultoimaan asiassa jotakin LVI-alan asiantuntijaa, esimerkiksi LVI-saston Janne Nevalaa. Oma vaikutelmani tilanteesta on kuitenkin se, että tulee olemaan hyvin vaikeaa varmistaa raittiin ilman saantia löylyhuoneeseen. Ilmastoinnin tasapainotus on tuossa tapauksessa poistonkin suhteen kysymysmerkki. En itse usko, että tuohon 6l/s mitenkään päästään ilman erillistä tuloa, joka vaatisi vähintään reilun korkeus(=ilmanpaine)eron ilman johtamisen onnistumiseksi. Vesa Leskisenoja varmaankin sanoisi, että ilmantulo tällöinkin stoppaa aina kun heität löylyä... Pahoitteluni hitaasta ja niukasta vastauksesta.
Hyvä ja simppeli artikkeli. Kiinnostaisi vielä tietää, kuinka tulo- ja poistoilman tasapainotus tapahtuu puulämmitteisessä saunassa, kun suuri osa tuloilmasta ohjautuu kiukaan palotilan ja hormin kautta ulos. Onko tätä varten parempi järjestää kiuasta varten korvausilma suoraan esim. ulkoilmasta vai tulisiko koneelliseen tuloilmaan laittaa säätöpelti jota säädetään aina saunoessa enemmän auki? Tarkempi tuloilman määrän säätö vaatisi melkeinpä automatiikkaa, sillä hormin veto voi vaihdella runsaastikin.
Aiheellinen kysymys! Minulla ei ole tähän suoralta kädeltä vastausta, asiaa pitäisi selvittää ilmanvaihtolaitteiden asiantuntijan kanssa.
Jos tarkastellaan tilannetta numeroiden valossa, niin saunassahan ilmanvaihdon pitää olla aina > 6 l/s. Suositusten ( 2 l/s / m2) mukainen määrä ei kuitenkaan vielä ole hirveän suuri. Jos tunnissa poltetaan vaikka 7 kg puuta, humahtaa hormiin arviolta 60 m3 ilmaa. Tämä tarkoittaa keskimäärin lähes 17 l/s lisäilmantarvetta. Ja kuten huomautit, tarve ei ole vakio, vaan jossain kohtaa ilmaa saattaa mennä selvästi keskiarvoa enemmän (en tunne vaihteluväliä). Ei liene kaukaa haettu, että pelkästään korvausilman takia tuloilman määrä pitäisi tilapäisesti moninkertaistua, esim 18-24 l/s välille.
Ratkaisuna voi olla ilmanvaihdon ohjelmointi tai säätöautomatiikka. Toisaalta käsittääkseni uusissakin omakotitaloissa on tehty erillisiä tuloilmakanavia pelkästään kiukaan paloilman tuomiseen sisälle "painovoimaisesti". Kiuashan aiheuttaa sen verran paljon alipainetta, että esimerkiksi kiukaan viereen johtava 100 mm putki ja avattava venttiili voisi riittää kompensoimaan ilmahävikkiä.
Kannattaa huomata, ettei puukiukaan korvausilma automaattisesti ratkaise saunan ilmanvaihtoa kokonaisuudessaan. Yllämainittu, myös painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa suosittu järjestely ei lainkaan takaa raittiin, viielän ilman päätymistä saunan lämpimiin yläosiin. Asiaa on selitetty painovoimaisen ilmanvaihdon artikkelissa.
Jep, luulen että tuo ylimääräinen painovoimainen korvausilmakanava ajaa asiansa eikä välttämättä sotke koneellisen ilmanvaihdon tasapainoa. "Vapaa" korvausilma estänee myöskin liiallisen alipaineen muodostumisen.
Eli, automatiikkaa edullisempana ratkaisuna voisi olla seuraavanlainen vaihtoehto:
- koneellinen tuloilma kiukaan yläpuolelle
- koneellinen poisto lähelle lattianrajaa kiuasta vastapäätä
- painovoimainen korvausilma kiukaan lähelle alas
- koneellinen tai painovoimainen poisto ylös kuivausta varten saunomisen jälkeen
Kuulostaa hyvälle! Katonrajan poisto kuulostaisi järkevälle toteuttaa koneellisesti, jos koneellinen vaihto on muutoinkin käytössä niin toimii varmasti.
Hei, luin hirsisaunprojektistasi. Olemme myös kasaamassa vanhoista hirsistä pikku tupaa, pilarien päälle ja tuvasta erotetaan saunaosastoksi 2 x 3 m tila. Kiukaaksi olen suunnitellut läpiseinän mallia. Kun kyselin rautkaupassa malleista myyjä oli sitä mieltä että ilmanvaihto ei toimi kun saunaa lämmitetään pukuhuoneen puolelta. Miten siis ilmanvaihto pitäisi järjestää, että ilma riittää ja vaihtuu löylypuolella?