Heinäkuussa 2017 Asuntomessujen erikoisnumeron yhteydessä Rakennusmaailma julkaisi myös lyhyen testin aiheesta designsähkökiukaat. Testissä oli mukana vain kolme kiuasta eikä niitä arvosteltu. Testi vahvistaa sitä ikävää mielikuvaa, että design-kiukaan voi ostaa täysin ulkonäön perusteella. Tässä Saunologian tiivistelmä asiasta.
Mistä on kysymys?
TM Rakennusmaailman numerossa 6/2017 sivuilla 76-80 julkaistiin Testi-nimikkeellä kolmen designkiukaan esittely. Mukana olivat Harvia Globe GL70, Helo Roxx 6 DE BWT ja Tulikivi Huurre 6,8. Kysymyksessä ei ollut varsinainen kiuasvertailu, vaan pikemminkin kolmen maamme suurimman sähkökiuasvalmistajan keskenään hyvin erilaisten tuotteiden esittely. Lehdessä on vertailun jatkona Jari Kupiaisen laajempi kiuasesittely, joka perustuu suurimpien kiuasbrändien edustajien haastatteluihin.
Lyhyen artikkelin neljästä sivusta pisin määrä tekstiä käsittelee saunojen toimintaa yleisesti, testissä olleita kiukaita esiteltiin niukasti. Artikkeli antaa ymmärtää, että testin puuhamiehet Ilkka ja Samuli Herttua kuvasivat lämpökameralla kaikkien kiukaiden toimintaa löylyä heitettäessä. Valitut kiukaat olivat teholtaan (6-7 kW) malliston alapäästä, sopien toimituksen noin 2 m2 kokoiseen saunaan.
Testin tulokset
Koska testissä ei jaettu arvosanoja, on tulokset nopeasti yhteenvedetty seuraavaan taulukkoon:
| Harvia | Helo | Tulikivi | |
|---|---|---|---|
| Hyvää |
|
|
|
| Huonoa |
|
|
|
Tulikiven moitteita saanut ominaisuus liittyy valkoiseen valukiviulkokuoreen sekä valkoisiin pintakiviin, jotka ovat alttiita värjäytymään pysyvästi. Tulikiven kiukaan voi kuitenkin hankkia myös tumman harmaalla kivipinnalla, joka lienee tässä suhteessa anteeksiantavaisempi materiaali.
Saunologin mietteitä testistä
Odotukseni testiä kohtaan olivat etukäteen korkeammat kuin mitä artikkeli lopulta tarjosi. Kiukaita oli ehkä testattu laajemminkin, mutta lehteen ei mahtunut niistä enempää asiaa. Koska kiukaat olivat niin erilaisia keskenään, jäi artikkelista suoraan sanottuna hyvin sisältömarkkinoinnillinen jälkimaku teknisen testin sijaan.
Rakennusmaailmassa ollaan perinteisesti kiinnitetty huomiota kiukaan asennettavuuteen. Mielestäni se on erityisesti tämän tyyppisten kiukaiden kanssa varsin yhdentekevä ominaisuus. Sähkökiukaan tapauksessa tee-se-itse-rakentajakin tarvitsee joka tapauksessa valtuutettua sähköasentajaa kytkemään kiukaan. Toki tässä voi vaikea asennettavuus lisätä kustannuksia, mutta merkitys on kertaluontoinen.
Sen sijaan tekninen testaaminen, kuten lämpiämisajan, todellisen kivimäärän tai ottotehon mittaaminen oli jäänyt tekemättä, puhumattakaan esimerkiksi pintalämpötilamittauksista. Kuten olen aiemmin kritisoinut (lue Puukiukaan ostajan opas), löylyaaltojen, höyrystyskyvyn tai lämmöntasauskapasiteetin mittausta ei ole aikoihin kukaan maassamme mitannut.
Testi vahvistaa sitä ikävää mielikuvaa, että design-kiukaan voi ostaa täysin ulkonäön perusteella
Hyvän kiuastestin, tai mieluummin vertailun, tekeminen ei ole helppoa ja valitettavasti tänä maailman aikana siihen ei ole kenelläkään edes resursseja. Kuluttajan tappioksi jää tämänkin esittelyn jälkeen shoppailu mielikuvien ja ulkoasun varassa. RM laajemmassa kiuasjutussa oli mainittu monia muitakin tuotteita, jotka olisivat testiin sopineet, kuten Sawon Dragonfire tai Narvin Trio. Virolainen Huum oli myös unohtunut kokonaan, vaikka se on saanut muotoilustaan tunnustusta. Kirjoittelun taustalla olevien taloudellisten intressien ilmoittamatta jättäminen saa pohtimaan mitä onko asiakirjoittamisella ja sisältömarkkinoinnilla enää mitään eroa.
Saunologin toivomus: Enemmän testejä, enemmän tietoa.
