Saunan rappusten rakentaminen ja raakalaudan käsittely terassipuuksi

Kaikki mitä rappusten suunnittelussa tarvitsee tietää! Älä kompastu askelmissa, sillä saunarakennuksen rappusiin on tarjolla mitoitusperiaatteita ja suunnitteluvaatimuksia, joiden avulla askelmilla käynnistä tulee luontevaa ja vaatimusten mukaista. Kerron tässä artikkelissa myös miten rakensimme raakalautaa eli kyllästämätöntä lankkua käyttäen oman saunani terassille johtavat askelmat.

Tämä artikkeli on jatkoa kaiteita ja käsijohteita käsittelevälle tarinalle, joka kannatta myös lukea, jos kaiteiden päähän sijoitetaan käsijohde.

---

Normaalisti liikuntakykyisen ihmisen, lapsen tai aikuisen, jalka nousee ja laskee vaivattomasti vain parikymmentä senttiä kerrallaan. Jos saunamökin terassi sijaitsee tämän korkeammalla, tarvitaan sinne nousemiseksi rappusia. Pilariperustaisessa rakennuksessa ei riitä yksi askel, vaan rappusia tulee helposti puolen tusinaa.

Saunamökin terassin kaiteet ja portaat – rakennusvaatimukset

Portaiden suunnitteluvaatimukset on määritelty kaiteiden tavoin RakMK F2:ssa. Rappusten tärkeimmät ominaisuudet ovat etenemä ja nousu. Etenemä tarkoittaa askelman syvyyttä (sivusta katsottuna rappusen leveyttä), eli sitä osaa, jolle jalka asetetaan. Etenemälle on määritetty minimi. Ulkona olevan askelman tulee olla vähintään 300 mm syvä. Määräykset tuntevat myös kattamattoman ulkoportaan, jonka etenemä on vähintään 390 mm. Paikallinen rakennusvalvoja päättää tulkinnasta, itse sain ohjeeksi saunan portaisiin 300 mm.

Nousu on askelmien välinen korkeusero. Enimmäisnousu eli rappusen maksimikorkeus on ulkotiloissa 160 mm (kattamaton 130 mm), mutta sekin voi käytännössä olla ympärivuotisessa käytössä epäkäytännöllisen paljon. 130-150 mm on hyvä tavoite.

Askelmien paksuudella, tai rakenteella, on myös merkitystä. F2 toteaa, että ”avoaskelmien välistä ei saa mahtua läpi särmältään yli 110 mm:n mittainen kuutio”. Eli 160 mm nousulla olisi rappusen syytä olla vähintään 50 mm paksu, tai askeleiden väliä täytyy erikseen supistaa.

F2 tarjoaa myös seuraavan mitoitusohjeen ergonomisille portaille, joilla askelrytmi on ”normaali”. Tämä on: 2 * nousu + etenemä ~ 660 mm. Sisäportailla summa voi olla myös 600mm.

Jottei tämä ohje tuntuisi matematiikan kokeelle, olen taulukoinut joitakin mahdollisia kaavan tyydyttämiä lukuarvoja oheiseen taulukkoon. Taulukosta löytyy erilaisia vaihtoehtoja portaiden mitoitukseen:

Ulkokäyttöön:

Nousu	Etenemä	Yht
100	460	660
110	440	660
120	420	660
130	400	660
140	380	660
150	360	660
160	340	660

Sisäkäyttöön:

Nousu	Etenemä	Yht
100	400	600
110	380	600
120	360	600
130	340	600
140	320	600
150	300	600
160	280	600

Taulukko suositusten mukaisista nousu-etenemä –yhdistelmistä.

Portaiden kohdalla kaiteet tulevat uudestaan esille. Jos portaiden päätyyn muodostuu pudotus, tarvitaan sinne kaide, mahdollisesti suojakaide – riippuen putoamiskorkeudesta. Kaide on hyvä muotoilla niin, että sen yläosa toimii myös käsijohteena. Siitä pitää siis saada kiinni. Pyöreän käsijohteen suositeltu paksuus on 25-40 mm.

Jos portaikko on yli 2,5 m leveä, tarvitaan johde molempiin päihin, ainakin julkisissa paikoissa. Käsijohde- ja kaidevaatimusta voi kiertää tekemällä rappuset joissa matalampi porras "kiertyy" korkeamman ympärillä, jolloin suoraa pudotusta ei koskaan synny.

Erikoisportaiden nousun ja etenemän laskuohjeet löytyvät F2:sta. Se käsittelee myös terassirappusia korkeampia ja pidempiä rappukäytäviä.

Suvikallion askelmat

Oma saunani on pyritty rakentamaan mahdollisimman kauas kosteudesta ja siinä on pilariperustaa kauttaaltaan yli 70 cm. Rappuset piti siis suunnitella huolella, niin sijoituksen kuin toiminnallisuuden vuoksi. Ensinnä päätettiin vaihtaa rappusten paikkaa terassia hallitsevien ja hirsiä kannattavien pystytolppien väliin. Muutoin tämä väli olisi pitänyt pistää umpeen kaiteella, mikä ei edes ajatuksena miellyttänyt omistajien silmää. Työmaavaiheessa lähempänä saunan ulko-ovea sijainnut tilapäisrappunen sai siis lähteä.

Tämän vapauttavan päätöksen jälkeen seuraava toimenpide tontilla ei koskenut rappusia, vaan niiden tulevaa kosketuskohtaa maan pinnalla.

Työ alkoi siitä, että rappusten alastulon kohdalle hankittiin lisää täyttömaata, sillä piha vietti saunalta alaspäin. Askelmia olisi tarvittu lisää ja portaista olisi tullut merkittävästi pidemmälle ulottuvat. Tavoitteeksi otettiin 900 mm nousu, jota varten olisi 5 askelta 150 mm nousulla ja ”luonnollinen” 150 mm askel viimeiseltä askelmalta terassin kannelle. Täyttömateriaalina käytettiin 0-50 mm kokoluokan mursketta. Korkeusaseman arviointiin käytettiin vaakituskonetta, amatöörin silmäarvio ei kovinkaan luotettava tapa arvioida kaltevuuksia.

Kun pihan korko oli haluttu, portaiden alapäähän päätettiin valaa portaiden levyinen betonilaatta. Yhtenäinen laatta varmistaa portaiden pysymisen vakaina ja suorina, olihan pohja tasoitettu ja täristetty nykyohjeiden mukaisesti, joten maan pitäisi pysyä laatan leveydellä hyvin paikoillaan.

Laatasta valettiin n. 100 mm paksu ja se vahvistettiin 6mm harjateräsverkolla sekä yksittäisillä 8 mm harjaterästangoilla. Raudat kannatettiin 50 mm valukorokkeilla. Betonia valmistettiin maksimikestävyyden mukaan sekoittaen hiekkaa ja mursketta pienellä betonimyllyllä.

Laatasta tehtiin niin leveä (600 mm), että se toimisi sekä tukirakenteiden laskeutumisalustana että alimpana askeleena. Tämän jälkeen valittiin porrasmalli. Olin aiemmin talvella sahauttanut tarkoitukseen n. 300 mm leveitä kuusilankkuja ja näistä lähdettiin tekemään portaita, niin että lankku olisi kantavan rakenteen päällä.

Saman talvena kaadettu raakapuu oli hieman kyseenalainen materiaali rappusiin. Otin useampia riskejä materiaalivalinnassa, joista ensimmäinen realisoitui välittömästi. Noin puolet lankuista oli joko vääntynyt tai haljennut taapelissa niin paljon, ettei niistä ollut rapuiksi. Onneksi oli ylimääräistä. Ohjeet taapelointiin olivat keskenään ristiriitaisia ja voin vain todeta ettei leveän lankun taapelointi kuivumaan ilman merkittävää painoa ainakaan ollut optimaalinen ratkaisu.

Reisipuun päälle tuli puinen kolmio, jonka päälle pinnalta kiinnitettiin lankut. Vaikka lankut ovat n. 55 mm paksuja, päätettiin ne tukea kolmella reisilankulla, jolloin ne eivät pääse notkumaan keskeltä. Reunalankut tulivat 100 mm reunoilta sisäänpäin. Vaihtoehtoinen tukiratkaisu ilman keskilankkua olisi ollut lankun suuntainen, mutta esim. 2x4” lankku pystyssä keskellä lankun alla.

Kokonaan erilainen vaihtoehto olisi ollut tehdä koko porras esimerkiksi kymmenestä rinnakkaisesta 2x5” lankusta, kuten alla olevan kuvan ratkaisussa. Tällöin olisi kuitenkin pitänyt käyttää sekä kolminkertainen määrä puita, että kestopuuta. Tällainen rakenne olisi kuitenkin kantavuudeltaan ja kestoltaan omaa luokkaansa, toimien ilman lisäkannatusta myös yli kolmen metrin jännevälillä.

Portaiden etenemäksi tuli lankkujen leveyden mukaisesti 300 mm, nousun ollessa ohjeiden mukainen 150 mm. Kaikki lankut eivät olleet riittävän leveitä (275 -280 mm), joten joissakin askelmissa lankun ”takareuna” loppuu ennen kuin seuraava etureuna alkaa. Tätä ei käytännössä huomaa. Lopputulos on askelluksen kannalta erittäin miellyttävä.

Raakapuu terassi- ja porrasmateriaalina - pintakäsittely

Porrasmateriaaliksi valitun raakapuun kestävyys oli sitten toinen kysymysmerkki. Rappuset ovat lähes täysin luonnon armoilla, joten jonkinmoinen puunsuojaus on välttämätöntä. Koska kysymyksessä on kulutuksella tuleva kohde, jota kulutetaan niin likaisella kengänpohjalla kuin puhtailla pakaroilla, vaihtoehtoja on todella vähän. Mikään tavallinen maali, ml. ulkomaalit, ei käy. Sävytettävä terassiöljy oli oikeastaan ainoa valinta.

Valitsin öljyksi itse aiemmin testaamani Tikkurilan Valtti Plus terassiöljyn. Tuotetta mainostetaan säänkestävyydellä ja värinpysyvyydellä. Tämä perustuu aineen poikkeukselliseen väripigmenttiin. Plus öljyä on saatavana vain kourallisena valmissävyjä: harmaa, musta ja ruskea. Valitettavasti kumpikaan lähimmistä sävyistä, musta tai ruskea, ei miellyttänyt sellaisenaan silmää.

Testasin asiaa myös virtuaalisesti Tikkurilan yksinkertaisella ColorUp! mallinnusohjelmalla:

Onneksi sävyjen sekoittamiseen ei ole estettä, joten teimme kokeiluja ruskeasta mustaan päin lisäämällä pienen määrän mustaa ruskeaan pönttöön. Testikohteena oli pala portaista yli jäänyttä lankkua. Musta sävy osoittautui dominoivaksi ja sitä piti annostella huolella. Testaamalla löytyi sopivaksi sekoitussuhde, 1:4,5, ruskea:musta.

Vinkki: paras apuväline kotimaalikemistille maalien sekoitteluun on pussitettu keittiövaaka, jolla sekoitussuhteen saa määritettyä tarkasti. Etenkin jos on tyhjä maalipurkki taaraamista varten, mutta ilmankin pärjää.

Käsittelin portaat kauttaaltaan kahdesti öljyä, jotta riittävä peittävyys saavutettiin. Öljyä kului projektiin noin puolitoista litraa, eli kolme tarvittiin purkillista (2 ruskeaa, 1 musta). Ennen käsittelyä sahan jäljiltä karheat kulutuspinnat käsiteltiin 125 mm pyöröhiomakoneella, 40 + 120 karkeuden hiomapapereilla. Suunnitelma on tehdä käsittely vielä lokakuun alussa uudestaan ennen raskasta ja märkää talvikautta. Aika näyttää montako vuotta tämä ratkaisu kestää käyttökelpoisena.

Rappusiin tehtiin lopuksi kaiteet ja käsijohteet vanhoista heinäseipäistä ja tukirakenteet 50 x 50 mm raakalaudasta. Käsijohde tuli samalle 900 mm tasolle kuin terassia kiertävä kaidekin. Lisäin myös rappusten yläpäähän, terassin pinnan tasolle, samalla tavoin sävytetyn laudan, joka suojelee terassilautojen päitä rasitukselta - yhden laudan pään jo murruttua rakennusaikana. Lopputulos näkyy kuvissa.

Myös sävytettyjä terassiöljyjä voi tilata suoraan kotiin esimerkiksi Taloon.com verkkokaupasta