Rajaportti – elävä legenda saunaksi

Suomen julkisista löylyhuoneista perinteikkäin on pispalalainen Rajaportin sauna. Rajaportin löylytaskun tunnelma ei jätä kylpijää kylmäksi, lupaan tässä Saunologian saunapaikkaesittelyssä ja arvostuksen merkiksi Rajaportti vastaanottaa Suositeltu saunapaikka merkin. Ei muuta ku Tampereelle kylpemään kaikki perinnelöylyjen ystävät!

Saunamatkailijan pikaohje

Miehille ja naisille erikseen osastoidut, yli sadan vuoden mallin mukainen sauna. Puulämmitteinen (kertalämmitteinen) kiuas. Saunan lämpötila laskee aukioloajan loppua kohden. Kahvio viereisessä rakennuksessa. Parkkipaikka. Ajoittain erikoisohjelmaa. Erittäin edullinen sisäänpääsy, myös tilauskäytöstä julkisten aikojen ulkopuolella.

Julkiset aukioloajat ja pääsymaksut:
Ma, ke: 16-22, 6€
Pe-la 14-22, 10€

Huomio: Rajaportti on kirjoitushetkellä 29.12.20 toistaiseksi suljettu Koronan-takia.
Lapset (6-15v) 3€, nuoremmat ilmaiseksi. Myös 10 krt sarjakortti.

Saapuminen: omalla autolla (ilmainen pysäköinti), tai bussilla (lukuisia busseja, oma pysäkki Rajaportti 1504).

Osoite: Pispalan valtatie 9, 33250 Tampere

Rajaportti netissä:

• http://www.rajaportti.fi/peruslinkit/yhteystiedot.html
• Facebook-sivu

Hyvää:

• Autenttinen tunnelma
• Ankarat löylyt
• Raikas ilma
• Tilavat pukeutumistilat
• Kahvio
• Historiallinen yhteisöllisyys
• Edullinen

Parannettavaa

• Ei lukittavia kaappeja
• Miesten saunan koko
• Ulkotilat talvikaudella
• Esteettömyys

Saunologian arviot

Arvioitu osa-alue	Arvio
Löylyt	★★★★★
Ilmanlaatu	★★★★☆
Vilvoittelumahdollisuudet	★★★☆☆
Pesu- ja pukeutumistilat	★★★★☆
Oheispalvelut	★★★★☆
Vinkit
Ota mukaan pyyhe, istuinalunen ja sandaalit tai tossut.

Saunaluokitus

Lämmin ja kostea -	Kuuma ja kostea Miesten ja naisten sauna
Lämmin ja kuiva -	Kuuma ja kuiva -

Mistä on kysymys?

Kun vilkkaasti liikenneidyllä Pispalan valtatie –nimisellä kadulla pysähtyy numerossa 9, ei voi olla pian huomaamatta Rajaportin saunaa. Tämä ei johdu nykysaunoille tyypillisestä wow-arkkitehtuurista, kuten vaikkapa Kuopiossa, vaan lukuisista opasteista, jotka on kiinnitetty varsin hillityn ja perinteisen oloisen 1900-luvun alun puutalon julkisivuun.

Tämä on kuitenkin pieni hämäys. Jos pysäköit autosi Mäkikadun puolella valtatiestä ja kävelet kohti rakennusta, huomaat että sisäpihan puolelta löytyy myös sauna! Tämä onkin se oikea sauna. Valtatien puoleinen viitoitettu rakennus hoitaa saunan kahvilan virkaa ja tarjoaa wc-palveluita saunojille. Kahvilassa ei ole välttämätöntä pistäytyä, sillä saunalla on oma kassansa, johon arkisin mitättömän sisäänpääsymaksun (6€) voi suorittaa. Helsingin hienostosaunoissa kylpeminen kustantaa työväen saunaan nähden pahimmillaan kolminkertaisen määrän!

Rajaportin sauna on Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna. Sen toiminta alkoi todennäköisesti 1906. Täyttä varmuutta ei ole, sen verran joustavaa oli toiminta noina aikoina. Aikanaan korttelisaunat olivat myös tuleville Tampereen työläisille ainoa peseytymisratkaisu.

Työväen saunaksi syntynyt julkisten saunojen ikoni Pispalassa ei ole päässyt historiassa helpolla. Historiaan on kuulunut pitkä taival perheyrityksenä, kaupungin pakkolunastus, purku-uhka, joukko yrittäjiä, pari kylmää vuotta ja nykyinen renessanssi. Uusi nousu on jatkunut vuodesta 1989 alkaen jolloin Pispalan saunayhdistys ry perustettiin pelastamaan saunaa. Nyt vuonna 2020 Rajaportti kukoistaa yhdistyksen hellässä huomassa. On hienoa nähdä, miten paljon historiasta Tampereella edelleen elää vaikka saunan asema peseytymispaikkana murentui jo viisikymmentä vuotta sitten.

Vuosien varrella on tapahtunut erilaisia muutoksia. Eräs näistä on alun perin sukupuolille yhteisen löyly- ja pesutilan jakaminen pukeutumistilojen tavoin miesten ja naisten osastoihin. Vuoden 1931 sukupuolierottelutoimia seurannut seinä sukupuolten välillä on edelleen paikoillaan. Tosin viime aikoina seinää henkisesti romutettu järjestämällä sekasaunapäiviä, jolloin osastoja kellaritasolla erottava huolto-ovi on auki. Tämä antaa lisätilaa erityisesti muutoin pienempään tilaan jääneille ukoille. Poikkeuksellinen tasa-arvoratkaisu saunapaikassa, jonka kävijöistä kaksi kolmesta on miehiä!

Rajaportin historia on yhdistyksen toiminnan ansiosta dokumentoitu aivan poikkeuksellisen hyvin. Siitä on tehty yksi kirja, koottu laaja arkisto nettiin ja videodokumenttiakin on suunniteltu. Tässä suhteessa sen ei tarvitse hävetä perinteillään lainkaan maamme saunainstituutioksi nousseelle, eri kansanluokan löylytarpeiseen syntyneelle Suomen Saunaseuralle (ent. Suomalaisen saunan ystävät), tai pääkaupungin historiallisille Arlan ja Harjutorin saunoille. Koska historian voi tutustua kätevästi ja syvällisesti Rajaportin verkkosivuilta, siirrytään kohti tämän päivän löylyjä.

Puukiukaan henki

Kertalämmitteinen puukiuas julkisessa saunassa ei ole ihan tavanomainen näky. Helsingin Yrjönkadun uimahallista (vm. 1928) löytyy hieman vastaava ratkaisu, mutta Rajaportin kokonaisuus on olennaisesti elegantimpi. Nykyään kaksiosaista saunaa lämmitetään yhdellä ja samalla kiukaalla. Käytännössä osastojen ilmatila ei ole täysin erillinen, vaikka löylyä jaellaan molemmille puolille erikseen.

Kiuas on pysynyt alkuperäisellä paikallaan, tosin kukaan ei tiedä montako alkuperäistä tiiltä siinä vielä on. Puukiuasta ja sen lämmitystä on vuosien varrella paranneltu ja nykyinen lämmitys on käytettäviä halkoja lukuun ottamatta ehtaa 2000-lukua.

Saunologia kiinnostavat puukiukaan salat. Kerronpa pari faktaa kiukaasta, joita ei päällepäin huomaa. Kiukaan kivitilasta ei löydy perinteisiä kiviä kuin nimeksi, sillä suurin osa on zirkoniaa. Tämä keinotekoinen materiaali on tarkemmalta nimeltään alumina-zirkonia silika –keraami (azs). Vaalean harmaa muotoonvalettu ”kivi” on kestävää, painavaa ja käytössä esimerkiksi polttolaitoksissa sekä hammaslääketieteessä. Sen tärkein ainesosa on zirkoniumdioksidi, jonka ominaispaino ja sulamispiste ovat erittäin suuria (5,68 g/cm³ ja 2 715 °C). Rajaportin keraamikivet on kierrätetty puretusta lasinsulatusuunista. Kivinen kakku on kuorrutettu Ristiinan oliviinikivellä, jolla on samoja ominaisuuksia, mutta luonnontuotteena lyhyempi käyttöikä. Yhteensä massaa täytteissä on n. 1200 + 200 kg.

Kiuasta lämmitetään haloilla. Lämmitys on intensiivistä työtä, joka vie kuutisen tuntia. Puita lisäillään tämän täsät, kunnes noin puolisen kuutiota sekapuuta on muuttunut tuhkaksi. Kiuas polttaa puuta tehokkaasti, kiitos useamman modernin ratkaisun. Kiukaassa on mm. sähköisesti ohjattu toisiopaloilman puhallus, jonka on edellisellä vuosikymmenellä toimittanut Pyro-Man oy. Tämän lisäksi savuhormin päässä on säädettävä huippuimuri.

Lämmityksessä kiuas kuumenee kunnolla. Kivitilan tavoitelämpötila on 620°C ja tätä tarkkaillaan sähköisesti digitaalinäytöltä, anturin sijaitessa 30 cm pintakivien alapuolella. Edelliset sata vuotta lämmitettiin silmämääräisesti, mutta mittausten ansiosta lopputulos on nykyään tasaisempi.

Lämmityksen jälkeen tuhkat ja hiilet poistetana, kertalämmitteinen kiuas saa tuhkalöylyt, sauna pestään ja lopuksi kiukaan päällistä luukkua raotetaan niin, että löylyhuoneet alkavat lämpiämään ja siivouksen kosteus haihtuu. Saunomisen aikana löylyä houkutellaan esiin löylyluukuista. Löylyluukut sijaitsevat kiukaan sivuilla, yksi kummallakin puolella.

Lumoava löylytasku

Kiukaan tummia sisuksia ja helvetillistä hehkua kuvaillessa meinaa unohtua saunan sisätilojen maagisen valkoinen kirkkaus. Tai näin ainakin on marras-joulukuussa, kun Rajaportin vuosittaisen huollon yhteydessä pinnat on jälleen kerran kalkittu puhtaan valkoisiksi. Kontrasti harmaaseen ja tihkusateiseen iltapäivään on sokaiseva. Vuoden aikana väri ei pysy entisellään ja rappauskin varisee, mutta kunnostuksen jälkeen ei käy kiistäminen, että kalkkimaali sopii erittäin hyvin saunaan ominaisuuksiensa ansiosta. Kalkkimaalauksen prosessista löytää hyvän kuvauksen Saara Maan blogista.

Sisätiloissa valkeuden lisäksi silmiin pistävin tekijä on kaksitasoinen tilaratkaisu. Pukuhuoneesta ajateltuna tarvitsee kävellä puoli kerrosta rappusia ylös tai alas päätyäkseen joko löylytilaan tai pesutilaan. Löylylavo sijaitsee oikeaoppisesti selkeästi kiukaan yläpuolella omalla parvellaan. Kaikki on samaa avointa tilaa.

Hämmentävin asia saunan ytimessä on lämmön jakautuminen. Erityisesti kylmänä vuodenaikana pesutilan ja löylytilan välinen lämmön kokemuksen ero on huikea. Noustessani rappuset löylytasolle, lämpö ja kosteus huokuvat yhtäkkiä voimakkaina niskaan, aivan kuten hyvään löylytaskuun kuuluukin!

Löylylavon päällä on varsin askeettinen lauderatkaisu. Pari yksinkertaista penkkiä. Miesten osastolle mahtuu kyllä tiukan paikan tullen varmaan viistoista korstoa, mutta tunnelma tuolloin erittäin tiivis. Naisille penkin pituutta on ehkä hieman enemmän, mutta pinta-ala neliöitä ja ilmakuutioita selvästi riittoisammin. Isännöitsijä Veikka Niskavaaran mukaan naisten puoli on vain puoli metriä leveämpi ja osastot on jaettu mm. pukuhuoneiden koon perusteella, joka taas on naisille pienempi.

Löylyä, löylyä!

Löylyä isoissa julkisissa saunoissa ei penkiltä viskota. Rajaportinkin historiassa löylyn luomisesta huolehti saunatyöntekijä eli passari. Ammatti on edelleen elossa Venäjällä, mutta Suomesta nämä tippipalkalla eläneet pesijät ja löylyttäjät ovat jo hyvän aikaa sitten kadonneet.

Tänä päivänä löylyttely edellyttää yhteisöllisyyttä. Tuttu tai vieras saunatoveri kiukaan ohi tullessaan tai mennessään kumoaa löylyluukkuun yhden tai kaksi kipollista vettä. Kiukaan ollessa kuumimmillaan heti avaamisen jälkeen tämä tuntuu riittävälle. Yli viisikymmentä vuotta saunoneiden mukaan kipot ovat kuitenkin vuosikymmenten aikana kutistuneet.

Oli mitta mikä tahansa, löylyä luukusta saa kohtuullisella veden käytöllä löylyä lavon perälle tuntuvasti. Saunologian sileitä korvia alkaa kuumottaa pikapuoliin, vakioasiakkaita löyly vain hymyilyttää. Epäilen että kokeneet saunojat ovat tarkoituksella saapuneet heti saunan avauduttua, tietäen odottaa tuhdimpia löylyjä.

Löylyn tähden tulin, löylyn tähden lähdin.

Löylyn määrää ehdin jo kehumaan, mutta ei ole laadussakaan valittamista. Löylyn on ensinnäkin hämmentävän puhdas. On vaikea uskoa, että kiuasta on lämmitetty sekapuulla. Minkäänlaista aistimusta tuhkasta tai tikusta ei ilmassa ole.

Toisekseen löyly kestää pitkään. Ilmanvaihto tuntuu kuitenkin riittävälle. Tästä saa osviittaa myös oheisesta löylygraafista, joka muistuttaa kosteuden keskiarvolta venäläistyyppisiä julkisia saunoja, mutta löylyn vaihtelu on kuitenkin selkeästi havaittavissa. Saunologin hattu jäi nolosti narikkaan ja pakottaa kumartelemaan lavolta selkä kyyryssä pois ennen kourallinen kippoja (aina vain yksi tai kaksi kerrallaan) on haihtunut kiukaalta.

Rajaportin löylyhuoneessa ilma vaihtuu painovoimaisesti. Raitista ilmaa tulee ikkunan venttiileistä ja kuumaa karkaa katon rajassa lopputuuletusräppänän kehyksen raoista . Oikea tasapaino on jälleen kerran kuin sattuman kauppaa. Itse en olisi uskonut, että kaksi pientä lautasventtiiliä raittiille riittää. Kun se toimii, niin se toimii.

Muutakin kuin hikoilua

Rajaportti on elävä saunakulttuurikeskus. Vaikka löylyt ovat tärkein asia, niin on syytä mainita, että Pispalasta löytyy muutakin sisältöä saunareissulle. Saunan piharakenuksen hoitolassa vierailee säännöllisesti Siiri Koski (kts. Saunakylä), joka tekee mm. akupunktiohoitoja ja perinnesaunotusta sekä hieroja Tuomas Tolpo. Ite-terapiaa voi harjoittaa ostamalla saunavihdan, joita on lähialueella taitettu, perinteisellä vittaksella sidottu ja kuivattu. Tapahtuu saunan piirissä muutakin kulttuuritoimintaa, josta pääsee perille seuraamalla vaikka yhdistyksen Facebook-sivuja.

Saunan viereisessä rakennuksessa toimii kahvio. Se palvelee kaffeen lisäksi myymällä kotipullaa, virvoitusjuomia ja jäätelöä. Tarjolla myös laaja valikoima koti- ja ulkomaisia pienpanimo-oluita ja siideriä, sekä pientä suolaista kuten Tampereen Lihajalosteen höyrymakkaraa ja itse tehtyjä suolaisia piirakoita.

Suositeltava saunapaikka

Rajaportin tunnelma on mukavan ulospäinlämpeävä ja paikkaa voi lämpimästi suositella kaikille saunan ystäville. Kynnys ei ole korkealla ja ilmapiiri vastaanottava. Rajaportti ansaitsee Saunologian muutoin kehnon saunavuoden 2020 toisen Suositeltu saunapaikka kunniamaininnan.

Arvosana: Suositeltu saunakohde

Kansainvälisiä vieraita ilahduttaa vaikka se, että seuran verkkosivuilla on tietoa peräti neljällätoista kielellä! Mikäli pidät leppoisimmista löylyistä, kannattaa saapua vaikkapa vasta kahdeksalta niin tiukimmat höyryt on jo päästelty Pispalan harjun huipulle. Harjun laelta arvokiinteistöjen omistajat voivat tarkkailla työläiskaupungin osan yhtä harvaa historiallista muistomerkkiä, joka äskettäisen UNESCO-päätöksen jälkeen odottelee Museoviraston erityislakisuojelua. Rajaportin saunaan ei pääse Museokortilla, mutta sen pääsymaksu on niin edullinen, että kun pandemia hellittää, niin lauteille on varmasti taas tunkua. Pääsylipun lisäksi kannattaa kainaloon lunasta vihta, sekään ei maksa paljoa ja on maassamme harvinaista herkkua.

Hyvästä syystä, Rajaportin saunalle.

Kiitokset Veikko Niskavaaralle ja Ilmari Lyymälle vierailun isännöinnistä, kaikille työntekijöille saunomisen mahdollistamisesta ja Suomen Saunaseuralle valokuvien käyttöoikeuksista!