Haluan kertoa teille ihmeestä. Ihme on puukiukaan poikkeuksellinen hyötysuhde ja kertalämmitteisen kiukaan puhdas löyly. Ihme on jo useamman vuoden ajan sijainnut espoolaisen Jussin takapihalla. Sen ytimessä on legendaarinen Aitokiuas AK-95. Tunnin aktiivisella lämmittämisellä kiuas tarjoaa tuntien löylyiloa vaikka seuraavaan aamuun asti.
Vuonna 2022 Aitokiuas on saavuttanut kunnioitettavan 70-vuoden iän. Aitokiuas eli AK ei ole vuosien saatossa säilynyt täysin ennallaan vaan historia on koetellut sitä monin tavoin. Valmistajat ja valmistuspaikat ovat vaihtuneet. Viimeisin vaaran paikka koettiin 2020, kun kiukaan nykyisen valmistajan Narvin tehtaalla tapahtui tulipalo, joka aiheutti ongelmia myös AK:n tuotantoon.
Uuden ehomman tehtaan valmistuttua myös Aitokiukaan tuotanto on jälleen kerran noussut tuhkasta ja kiukaan saatavuus on taattu – toivottavasti ainakin seuraaviksi 70:ksi vuodeksi!
Saunologiassa on kerrottu AK:n tarinasta aiemminkin, sillä tuoteperheeseen liittyy monella saunaharrastajalla paljon lämpimiä muistoja. Aitokiuas ei nimittäin ole vain yksi kiuas, vaan kunnon kuusihenkinen perhe erikokoisia kiukaita! AK-47, AK-57, AK-68, AK-78, AK-95 ja AK-110. Numero kertoo pyöreän kiukaan halkaisijasta.
Kun Saunologian yhteistyö Narvin kanssa tänä vuonna jatkuu, katsoin hyväksi ideaksi nostaa Aitokiukaan uudelleen esiin tehdäkseni sitä tutuksi niille lukijoille, joita kertalämmitteinen puukiuas ei ole aiemmin sytyttänyt tai tavoittanut.
Tämän tarinan pääosassa on yksi kiuas ja sen ehdoilla tehty sauna.
Mikä on kertalämmitteinen kiuas?
Kertalämmitteinen puukiuas lämmitetään ennen saunomista. Saunomisen aikana puita ei enää polteta. Löylyhuone lämpenee lämmitysaikana vain rajoitetusti. Kiukaan rakenteen pitää tämän vuoksi olla tiivis, niin että lämmitysaikana savut menevät hormiliitännästä pihalle. Kiukaan päällä on raskas, saunomisen ajaksi avattava löylyluukku. Jos sen avaa lämmitysaikana, muuttuu sauna savusaunaksi. Näinkin kiuasta voi käyttää, jos sauna alun perin tätä silmällä pitäen suunniteltu. Muutoin luukkua raotetaan vain kun löylyhuonetta halutaan lämmittää tai löylyä luoda.
Kertalämmitteisissä kiukaissa saunomisessa tarvittava lämpöenergia varastoidaan siis tilapäisesti kiuaskiviin sekä kiukaan rakenteisiin. Mitä isompi kiuas on kysymyksessä, sitä enemmän lämpöenergiaa varaavaa massaa on kiukaan tukirakenteissa. Esimerkiksi AK-95 kivimassa on nimellisesti 350 kg, mutta kokonaispaino jopa 1 300 kg, käytetyistä kivistä riippuen!
Kiuas varaa lämpöä, mutta kiukaan rakenne on eristetty ja lämpöä päästetään ulos hallitusti. AK-kiukaissa on metallinen ulkovaippa ja kansi, näiden alla eristeet ja eristeiden sisäpuolella tiili- tai pitämässä kivitilan ja tulipesän kuorena.
Kertalämmitteinen kiuas lämmittää kiuaskivet suoraan. Tämä tapahtuu niin, että kuumat palokaasut läpäisevät tulipesän yläpuolisen kivitilan. Tämä on toistaiseksi tunnetuista ratkaisusta hyötysuhteeltaan tehokkain tapa lämmittää kiuaskiviä. Savusaunojen kiukaista tunnetun ratkaisun kääntöpuoli on se, että epäonnistunut tai vaillinainen lämmitys jättää kivet nokiseksi. Tämä kostautuu sitten löylyjen aikana silmiä tai hengityselimiä ärsyttävänä ilman epäpuhtautena, joka tunnetaan mm. nimellä tiku. Tästä syystä kertalämmitteisen kiukaan voi lämmittää ainoastaan riittävän kuumaksi (kivien lämpötila n. 500°C) tai todella kuumaksi (yli 600°C). Tässä kohtaa kivet ovat jo kirkkaan punahehkuisia.
Erityinen Aitokiuas
Kertalämmitteiset kiukaat ovat sitten 50-luvun jääneet suosiossa pahasti jatkuvalämmitteisten puukiukaiden jalkoihin Syitä on useampia. Jatkuvalämmitteinen kiuas on kokonaisuudessaan helpompi käyttää ja sillä voi parhaimmillaan hoitaa lämmityksen ja saunomisen tunnissa. ei ole mitään alarajaa kiukaan lämpötilalle.
Kertalämmitteisten kiukaiden mittasuhteet ja hormivaatimukset ovat myös nykytrendeistä poikkeavia. Nyt 2000-luvulla kertalämmitteisiä kiukaita ei tehdasvalmisteisesti juuri ole tarjolla. Aitokiuas on tässä poikkeus, sillä koko AK-mallisto on edelleen saatavana. Sen ainoa kilpailija tehdasvalmisteinen kilpailija on Kastor Fero, joka on valmistajan tietojen mukaan AK-68 kokoluokan saunoihin. Julkisissa saunoissa näkee tilaustyönä tehtyjä muurattuja kiukaita ja peltiseppä Mika Häkkinen Pieksamäellä valmistaa pönttökiukaita.
Aitokiukaan pitkän historian takia moni tiedostava saunoja on törmännyt siihen jossakin. Niin myös espoolainen Jussi P. Niemelä, joka on toiminut saunajärjestöissä ja harrastanut sauna-asioita pitkään. Kun Jussin perhe muutti Espoossa uusille kulmille 2015, syttyi miehelle kipinä toteuttaa uuteen osoitteeseen kunnollinen sauna. Jussin näkemyksen mukaan kunnollisen saunan sydämessä on kunnollinen kiuas. Tämä kiuas oli Jussille Aitokiuas-95.
Sauna kiukaan mukaan
Jussin ajatuksissa saunalle ensimmäinen vaatimus oli Aitokiuas. Tämän lisäksi saunan ilmanvaihdon tuli olla painovoimainen ja muidenkin suunnitteluratkaisujen ajan koettelemia. Lopputuloksesta tulikin varsin ainutlaatuinen parvisauna, pientalon luonnolliseksi jatkoksi rakennettu ”kylmä” ja toistaiseksi vesijohdoton rakennus. Kooltaan löylyhuone on 2,7 x 2,7 m eli 7,3 m2 ja noin 20 m3. Sen monista yksityiskohdista riittäisi juttua, mutta keskitytään kiukaaseen, sillä sen läsnäolo väritti saunan suunnittelua monin tavoin.
Ensinnäkin massiivinen AK-95 vaatii kunnolliset perustukset. Tällaiset syntyivät kahdesta metristä tiivistettyä mursketta, tavallisesta 200 mm betonilaatasta, Leca-harkoista, kerroksesta lappeellaan olevia tulitiiliä ja näitä peittävästä rappauksesta. Sivusuunnassa nurkkaan sijoitettua kiuasta ympäröi tiilimuuri. Kiukaan yläpuolella katossa on palamaton betonikuitulevy ja hormina Hormiproffan toimittama 220 mm kevythormi, pituutta yli 4 metriä.
Puitteiden asianmukaisuuden jälkeen on huomioitu saunojien viihtyvyys. AK on mallista riippumatta poikkeuksellisen korkea kiuas. AK-95 on sarjassaan erityisen huimapäinen, korkeutta lattiasta mitattuna 1470 mm. Jussi päätti ottaa saunassa löylyn lain tosissaan ja saunan löylylavo eli parvi nostettiin peräti 230 mm kiukaan yläreunan yläpuolelle. Parven alle jäi siis reilu puolitoista metriä korkea peseytymistila. Parvella tilaa on suositusten mukaisesti noin 1500 mm saunan kokonaiskorkeuden ollessa 3200 mm. Löylyhuoneen katto on viistottu niin, että kiukaan puolella sivuseinässä sisäkorkeus on 2650 mm. Katto nousee lavon suuntaan kokonaiskorkeuteensa, joten löylytasku on reilu, mutta hukkakuutiot toisella puolella on minimoitu.
Ilmanvaihto on suunniteltava kertalämmitteiselle kiukaalla huolella, sillä saunomisen aikana ilmanvaihto ei saa apuja kiukaalta toisin kuin jatkuvalämmitteisen kiukaan kohdalla. Jussin saunassa ilmanvaihto toimii ylhäällä olevan ison säädettävän räppänän ja rakolattian avulla. Räppänä on mitoitettu niin suureksi (670 x 430 mm), että kiuasta voi halutessaan turvallisesti käyttää myös savukiukaana avaamalla hormin sijaan löylyluukun lämmityksen aikana.
Klassinen aakoo omilla maisteilla
Jussin AK on tähän mennessä jo nähnyt monenlaista käyttöä jo ennen Jussin omistajuutta. AK:t ovat kestäviä kiukaita ja ei ole poikkeuksellista, että ne laatuautojen tapaan vaihtavat omistajaa. AK-95:n kokoisia kiukaita ei tosin paljon myynnissä näe, joten Jussin yksilö on ollut löytö.
Päällepäin satunnainen tarkkailija ei kuitenkaan kiinnitä huomiota ajan patinaan tai joihinkin tuotannosta poistuneisiin yksityiskohtiin, vaan erittäin muhkeaan ulkoasuun. AK-95:lla on nimensä mukaisesti 950 mm ulkohalkaisija ja 1460 mm korkea, musta sylinteri. Saunan hämyssä tämän yli kuution vetoisen rakennelman aistii kylmänäkin – kysymyksessä on jotain poikkeuksellista!
Jussin sauna lämmityksen loputtua. Kiukaan päällä on palopeite hillitsemässä lämpövuotoja siintymisen aikana. Käynti löylylavolle ja pesutilat vasemmalla.
AK-perhe on pintapuolisesti pysynyt vuosikymmenet yhtä siloposkisena, mutta sisäisesti kiukaat ovat kehittyneet. Muun muassa aiemmin vaivannut tiilikuoren vaurioituminen kivikuorman paineesta ja eristeen päätyminen kivitilaan on estetty kivitilan sisäpuolelle asennettavalla teräslieriöllä.
Muurattavasta tiilirakenteesta tulipessäsä on luovuttu ja korvattu betonielementeillä. Uudenaikainen rakenne nopeuttaa kiukaan kokoonpanoa sekä käyttöönottoa. Muurattua rakennetta piti aiemmin esikuivata pitkän aikaa ennen käyttöönottoa, nyt tarvitaan vain pari esilämmitystä. Alkuperäisessä kiukaassa on edelleen nielu, Jussi on vaihtanut omaansa erilaisen palkiston kannattamaan kiviä, mikä voi vaikuttaa lämmön jakautumiseen kivien kesken.
Jussin vanhan mallisessa kiukaan rakenne koostuu useamman kokoisista tiilistä alhaalta ylös. Jussi päätyi rakentamaan kiukaansa uudestaan ja teki tarkkaa työtä tiilivuorauksen tilkitsemiseksi kivitilassa. Jussi vaihtoi myös perinteisen kivivillaeristeen (0,041 W/mK) keraamiseen palovillaan, joka kestää jopa 1300 astetta. Jos haaveilee jatkuvasti kuumemmasta saunasta, eristeet voisi jättää kokonaan pois, mutta eristetyn kiukaan kanssa löylyhuoneen lämpötilan säätely on helpompaa.
Jussi kohotti myös tulipesää korkeammaksi modernien savukiukaiden ohjeiden mukaan ja toisaalta päätti vähentää kiuaskivien määrää myös ylhäältä. Kaikki kiuaskivet ovat keraamisia, joten kivien kokonaismassa lienee nyt alle 300 kg.
Paljon puhdasta lämpöä uskomattoman nopeasti
Kiukaan muutoksilla Jussi on halunnut optimoida puhdasta palamista ja toisaalta sovittaa ysivitosen hirmuista löylykapasiteettia enemmän perhesaunomisen kuin julkisen saunan käyttövaatimuksiin. Sanoisin, että tässä on onnistuttu erittäin hyvin.
Jussin AK-95 lämpiää aika tarkkaan tunnin aktiivisella lämmittämisellä niin, että alun perin kylmässä saunassa (testiajankohtana pari astetta plussan puolella) oli seuraavana aamuna vielä 60 astetta lämmintä! Kuivia klapeja lämmityksessä paloi saunologin mittausten mukaan n. 19 kg. Erinomainen tulos tämän kokoiselle tulisijalle!
Samaa mieltä oli myös Teppo Hurme, joka on vuosikymmeniä tutkinut kertalämmitteisten kiukaiden sielunelämää ja optimoinut sitä keraamisten kivien avulla. Hänen mukaansa tunnin lämmitysaika vähäsavuisena on kaikilla Aitokiukailla mahdollinen, hyvän lämmittäjän saavutus.
Jättimäinen kiuas lämpiää ainoastaan tunnin aktiivisella lämmittämisellä!
Lämmitysjakson lyhyttä kestoa selittää myös rivakka käynnistys. Jussi ei väheksy päältäsytyttämistä, mutta hän on katsonut paremmaksi varmistaa, että lämmitys lähtee nopeasti ja tehokkaasti käyntiin. Tämä tapahtuu kaasupolttimella. Viiden minuutin esilämmityksen jälkeen ensimmäinen pesällinen on palanut jo hyvin pitkälle. Tämän jälkeen Jussi lisää puita tämän tästä kiukaan vieressä istuen pari puuta kerrallaan tämän tästä. Jussi on itse asiassa yrittänyt lämmittää kiuasta myös suoraan kaasulla, mutta tämä ei osoittautunut käytetyillä laitteilla toimivaksi.
Toinen nopean lämpiämisen vinkki Jussilta on ettei pesää koskaan laiteta kovin täyteen puita. Palamiselle jätetään paljon vapaata tilaa, jolloin palaminen on Jussin mukaan "rajumpaa ja lämmöt nousevat nopeammin". Menettely kieltämättä takaa tulipesän pysymisen tasalämpöisenä ja liekit eivät pääse lyömään tulipesän katon palkkeihin. Se on kuitenkin myös lähes kaikkien yleensä annettujen ohjeiden vastakohta.
Hyötysuhdetta ei voi arvioida kuin puun kulutuksen ja varastoituneen energian näkökulmasta. Hyvästä hyötysuhteesta kertoo kuitenkin se, että eristämättömän hormin lämpötila jäi alle 200 C asteen myös lämmityksen lopussa. Tämä on puukiukaalle erittäin hyvä lukema, sillä tavanomaisen jatkuvalämmitteisen kiukaan hormissa kohisee usein reilusti yli 400 asteinen savukaasu. Pintalämpötila ja savukaasulämpötila eivät ole sama asia, mutta korreloivat voimakkaasti.
Lämmitystä silmä kovana
Tärkeä osa onnistunutta lämmitysprosessia ovat tulenkestävät housut ja sivuikkuna. Ikkunasta Jussi näkee ulos ja läheisen puun juurelle asetetusta peilin. Peilistä hän näkee saunan katolle. Ja saunan katolla hän näkee… Hän näkee hormin ja jos tilanne on hallinnassa niin ei mitään muuta!
Nimittäin kun puu palaa puhtaasti, ei siitä juurikaan tule näkyvää savua, ainoastaan vesihöyryä, joka ei kovimpia pakkasia lukuun ottamatta näytä miltään. Ennen peilin asentamista ja nykyisen polttotekniikan löytämistä Jussia kävi tervehtimässä palokunta, sillä toisenlaisella polttotavalla kiukaasta saa ulos synkkää savua runsain mitoin.
Aktiivisen lämmittämisen jälkeen tulipesän viimeiset puut jäävät palamaan loppuun omaan tahtiinsa. Tässä kohtaa Jussi asettaa kiukaan päälle palopeitteen hidastamaan lämpövuotoa vanhan löylyluukun raoista. Kun tulipesä on hiiltynyt, jätetään kiuas ”siintymään” hormipelti suljettuna. Siintyminen tarkoittaa kertalämmitteisessä kiukaassa ajanjaksoa lämmittämisen jälkeen, kun kiukaan rakenteiden lämpötila tasaantuu. Punahehkuisiin kiviin mahdollisesti jäänyt noki palaa ja lämpöä siirtyy kivistä muuhun rakenteeseen. Kivitilaan jää vielä tuhkaa ja arinalle hiiliä lämmittämään kiuasta.
Aitokiuas valmiina käyttöön
Minulla oli ilo tutustua Jussin saunaan ja sen lämmitykseen alusta pitäen maaliskuussa 2022. Päivä oli kaunis ja lämpötila juuri ja juuri plussan puolella. Kuten saunologin hommissa usein, homma alkoi ensin saunassa palelulla ja päättyi runsaaseen hikoiluun.
Kiuasta lämmitettiin iltapäivällä kahden ja kolmen välillä. Jätimme saunan sitten siintymään ja palasimme asian ytimeen illalla kuudelta. Jussin mukaan kolme tuntia oli nyt juuri ja juuri riittävä aika kiukaalle rauhoittua, sillä olimme tunnissa lämmittäneet sitä hänen mieltymyksiinsä nähden liikaa!
Kertalämmitteisen kiukaan kohdallahan ensisijassa lämpiää kiuas, ei sauna. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta. Kun kuudelta astelimme aiemmin varsin vilakkaan löylyhuoneeseen, oli vastassa jo selvästi lämmennyt tunnelma. Tästä eteenkin päin oli hämmästeltävä miten tehokkaasti löylyhuone lämpiää, vaikkei kiukaan löylyluukkua avattu kuin löylyjen heiton hetkellä. Kuten alla olevas löylygraafista nähdään, löylyhuoneen lämpötila lähti aina löylyn heiton jälkeen reippaaseen nousuun.
Kun AK on saanut siintyä, poistetaan sieltä jäljellä jäänet hiilet ja tuhkat. Hormit ja kaikki räppänät avataan. Tämän jälkeen heitetään kiukaalle runsaat häkälöylyt tai pikemminkin tuhka- ja nokilöylyt. Näillä tuuletetaan kiukaasta ja löylyhuoneesta pihalle kaikki viimeiset palojätteet, niin että saunomisen aikana niistä ei tarvitse kärsiä.
Kokemuksia Aitokiukaan löylyistä
AK:n kanssa löylyttely on erilaista kuin vaikkapa jatkuvalämmitteisen puukiukaan parissa. Vettä ei valtoimenaan roiskita kiukaalle päin, vaan löylyluukkua raotetaan esimerkiksi pitkän löylykauhan avulla ja löylyvesi valutetaan varovasti kivitilaan. Varovasti siksi, että kivet ovat hyvin kuumia, jopa punahehkuisia, ja löyly hyökkää tilaan todella äkäisesti, jos sitä loihtii liikaa.
Uskaltaisin väittää, että kertalämmitteisessä kiukaassa löyly ehtii ”tulistumaan” selvästi yli sata-asteiseksi. Sopiva määrä löylyä on toki kiinni myös siitä, miten paljon saunaa on lämmitetty ja mikä kauhan käyttäjän mieltymys on. Yleisesti ottaen mitä kuumempi ilma, sitä vähemmän löylyä tarvitaan.
Olivat mieltymykset mitkä tahansa, niin Aitokiukaan löylyt ovat riittävät. Jos eivät ole, niin kiuas on lämmitetty huonosti tai löylyvesi on loppunut kesken.
Jussin saunassa löylyt ovat aluksi äkäiset. Meillä, tai erityisesti minulla, on ollut hieman kiire saunaan ja kiuas on edelleen erittäin kuuma.
Löylyn laatu on kuitenkin erinomainen. Löylyilmasta ei huomaa hitustakaan tikua tai muuta vaillinaisen lämmityksen ikävää merkkiä. Kiitos kuuluu toki myös saunan toimivalle ilmanvaihdolle. Painovoimainen ilmanvaihto vaihtaa ilmaa lattian kautta, mutta saunan ollessa näin kuuma, meillä on raollaan myös Jussin ainutlaatuinen kolmiosainen räppänä, jota voi löylylavolta säätää.
Räppänän avulla voi vaikuttaa saunan lämpiämiseen, löylyjen pituuteen sekä siihen kuinka paljon raikasta ilmaa saunaan tulee. Viileällä ilmalla raikkaan ilman virran aistii erityisesti löylylavon alapuolisessa pesutilassa, jonne korvausilma ensimmäisenä tulee.
Parin tunnin päästä on saunologin luovutettava. En ole muutenkaan mikään löylysankari, mutta on käynyt nopeasti selville, ettei AK:sta tule puhti loppumaan vielä pitkään aikaan.
Jussi kertoo seuraavana päivänä, että löylyt olivat hänestä parhaimmillaan illalla noin kymmenen aikaan, eli neljä tunti siitä kun aloitimme saunomisen. Jussi arvioi, että sauna-aikaa riittäisi helposti kuudeksi tunniksi. Aamullakin pääsisi vielä halutessaan saunaan, tosin olosuhteet olisivat erilaiset kiuaskivien lämpötilan laskettua. Kipakointa löylyä pitäisi etsiskellä löylyluukusta avautuvaa pientä kohtaa laajemmalta alueelta heittämällä löylyä luukusta ”alakautta”.
Loppusanat ja suositukset
Aitokiuasta voi suositella niille, joille löyly ei meinaa muutoin riittää. Kiukaan toimintaperiaatteen vuoksi se ei ole nopein ratkaisu hänelle, jolle saunominen alkaa sadasta asteesta ja hetken mielijohteesta. Mutta kyllä Aitokiukaalla saunan saa kuumaksikin, se ei vaan ole välttämätöntä.
Kaikkien AK-mallien kohdalla on samoja haasteita kiukaan ja saunan yhteispelille. Ensinnäkin tarvitaan tavanomaista isompi ja riittävän pitkä hormi. Vetoa ei oikeastaan voi olla liikaa. Toisaalta ns. yhden kiven tiilihormiin voi asentaa kaikki mallit suurinta AK-110 lukuun ottamatta.
Kertalämmitteiseen saunaan ei saa olla hoppu. Vaikka lämmitysjakson pituus olisikin ”vain” tunti, aikaa menee muuhunkin ja ison kiukaan täytyy ehtiä rauhoittumaan välissä. Ja toisaalta tiedetään, että erilaisilla lämmitystavoilla ja kivillä lämmitysaika saattaa olla selvästi pidempi.
Kolmas haaste on kiukaan korkeus. Jos saunassa on painovoimainen ilmanvaihto, on saunaa mahdoton toteuttaa kovin matalana ja huonekorkeuden on oltava mielellään yli 2,5 m. Jussin saunassa on löylyn lain päälle otettu reilusti (23 cm) ekstraa. Tämä on selvästi riittävästi, mutta on mahdoton sanoa miten paljon vähempi riittäisi tasalämpöiseen löylytaskuun.
AK sopii ihmisille, joka haluaa keskittyä saunomiseen ja saunan lämmittämiseen erikseen. Lämmitystä voi tehdä monella tavalla, mutta sen ei tarvitse viedä puolta päivää. Keraamisia kiviä käytettäessä tunnin pitäisi riittää, vaikka monen voi olla tätä vaikea uskoa. On vain valittava riittävän iso kiuas omiin tarpeisiin, jotta kokonaislämpökapasiteetti riittää. Jussin kohdalla AK-95 on selvästi hieman tuhti, seuraavaksi pienempi AK-78 olisi todennäköisesti riittänyt. Mutta toisaalta, miksei ottaisi varman päälle?
Suurkiitos Jussi P. Niemelälle saunan tarinan elävöittämisestä kiuaslegendan esittelystä!
Tätä artikkelia varten haastateltiin myös Narvin Jarmo Huotari ja Kerkesin Teppo Hurme.
Lue myös nämä jutut Aitokiukaasta:
Terve, minkä kokoinen tämä Jussin löylyhuone on neliöiltä ja tilavuudeltaan?
Hyvä kysymys, olikin unohtunut tekstistä!
Mitat olivaton 2,7 x 2,7 m eli 7,3 m2 ja noin 20 m3 tai jopa vähemmän kun katto ei ole tasainen..