Suomen rakennuslainsäädännössä tapahtui saunojen kannalta merkittävä muutos 1.1.2025, kun uusi rakentamislaki astui voimaan. Se helpottaa monissa tapauksissa piha- ja mökkisaunojen rakentamista poistaen lupatarpeen ja siten laskien rakentamisen kustannuksia ja nopeuttaen sitä. Muutos ei kuitenkaan tarkoita, että saunoja saa rakennella ihan miten huvittaa toisin kuin on jo ehdittu uutisoimaan. Tässä artikkelissa kerron tiivisti mitä merkitystä lailla on saunojen raksaamiseen ja mikä ei muuttunut.
Vuoden alku on käynnistynyt Helsingin Sanomissa poikkeuksellisella saunanäkyvyydellä. Bauhaus-ketju markkinoi etusivulla ”saunoja kaikille suomalaisille”. Seuraavana päivänä itse päivälehti kirjoitti rakentamislain muutoksesta disinformatiivisella otsikolla ”Mullistava laki tuli: saunan voi rakentaa vaikka rantaviivaan”. Nyt on hyvä hetki katsoa mitä laissa oikeasti sanotaan.
Mistä lakimuutoksessa on kysymys?
Uusi Rakentamislaki (751/2023) on korvannut pitkään Suomessa noudatetun Maankäyttö- ja rakentamislain. Edellisellä hallituskaudella valmistellun lain tavoite on ollut tukea kiertotaloutta, lisätä digitaalisuutta rakennusdokumentaatiossa ja keventää rakentamisen byroktiaa. Tavoite on, että aiemmin rakennuslupina tunnettuja lupia tarvittaisiin vain kolmannes aiemmasta. Kunnianhimoinen uudistus herätti heti esityksensä jälkeen runsaasti keskustelua. Vuonna 2024 uusi hallitus teki jo lakiin muutoksia ennen sen voimaanastumista. Muutokset tunnetaan korjaussarjan nimellä.
Lakimuutoksen yhteydessä lupien nimet muuttuvat. Rakennus- ja toimenpideluvista luovuttiin ja niiden tilalle tuli rakentamislupa. Tämän lisäksi laki tuntee mm. sijoittamisluvan ja puhtaan siirtymän sijoittamisluvan. Lakiin sisältyy myös käsittelyaikatakuu, jolla pyritään vauhdittamaan luvallistenkin prosessien läpimenoa. Tämä osa lainsäädäntöä ei kuitenkaan astunut vielä voimaan, vasta 1.1.2026. Samaan aikaan muuttuu myös rakennusluvan hakeminen, jossa uutena tapana käyttöön tulee tietomallimuotoinen suunnitelman toimitus.
Uuden Rakennuslain saunojen kannalta tärkein muutos
Uuden lain tärkein muutos koskee saunojen luvanvaraisuutta. Nyt lain mukaan alle 30 neliön tai 120 kuution kokoisen rakennuksen rakentaminen ei tarvitse rakentamislupaa, jos kysymyksessä ei ole asuinrakennus. Asuinrakennukseksi saunamökki muuttuu, jos siinä on keittiö.
Lupaa ei enää välttämättä tarvita, mutta rakentamisen on noudatettava lukuisia muita vaatimuksia
Kuntaliiton sivuilta löytyy saunarakennuksen määritelmä, jossa tämä on ilmaistu selkeästi: Saunarakennus on rakennus, josta vähintään puolet on saunaa palvelevia tiloja. Rakennuksessa voi olla oleskelutila, jossa on esimerkiksi takka rakennuksen lämmittämiseen. Saunarakennuksessa ei voi olla ruuanvalmistukseen varustettua tilaa, esimerkiksi sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.
Uuden lain nojalla saunojen lisäksi voi ilman lupaa rakentaa myös alle 50 m2 katoksen. Aiemmin tällaista poikkeusta ei ollut, ainoastaan joissakin kunnissa oli määritetty selvästi pienemmät rakennukset vapautetuiksi lupahakemuksesta.
Tämän muutoksen ansiosta tavanomaisen kokoisten saunojen rakentaminen vapautuu lähes kokonaan lupaprosessista. Lopultakin saunojen luvatussa maassa kuka tahansa saa rakentaa omin käsin omista puista oman saunan ilman rakennusvalvonnan siunausta!
Tämä on suuri helpotus edullista saunaratkaisua toivovalle, sillä luvittamisen kustannus on helposti ollut jopa yli tuhat euroa pienellekin saunalle, kun huomioidaan ammattisuunnittelijan, valvojan ja rakennusvalvonnan yhteiset kustannukset.
Miten tahansa ei saa edelleenkään rakentaa
Vaikka laki onkin nyt joustavampi luvan suhteen, rakentamisessa on edelleen useita rajoitteita, joita uuden saunan rakentajan on edelleen noudatettava. Näitä ovat mm. seuraavat:
- Kaavarajoitteet (asemakaava, ranta-asemakaava)
- Tontin rakennusoikeuden maksimi neliömäärä
- Etäisyys vesistöihin
- Etäisyys naapurin rajaan ja tontin muihin rakennuksiin
- Kaupunkien rakentamismääräysten mahdolliset erityisvaatimukset
- Jätevesien käsittely
- Hyvän rakennustavan mukainen rakentaminen
Toisin sanoen, vaikka lupabyrokratiasta luovutaan, oletetaan saunan laittajan huomioivan ympäristönäkökulmat ja kaavoittamisen yleiset lainalaisuudet kuten ennenkin. Eli Hesarin otsikko oli virheellinen, kuten siinä lainatun Kuntaliiton asiantuntijan näkemys laintulkinnasta.
Esimerkiksi puulämmitteistä pihasaunaa varten tontilla pitää olla tilaa ja rakennus pitää sijoittaa riittävän kauas naapurin tontin rajasta. Jätevedet pitää ohjata asianmukaisesti kaupungin viemäriin tai tontin omaan jätekaivoon. Asemakaava-alueella puiden kaataminen tontilta voi edellyttää maisematyölupaa.
Toinen, rajoittavampi esimerkki on, että esimerkiksi lauttasaunaa ei saa pysyvästi parkkeerata mökkilaiturin kupeeseen, vaikkei se olisi kuin 16 m2. Jos sijoitus on pysyvä, on veden rantaan rakentaminen edelleen rajoitettua vallitsevan kaavan (esimerkiksi ranta-asemakaavan) puitteissa ja onnistuu ainoastaan poikkeamisluvalla: ” Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.” Tämä luvanvarainen poikkeaminen voi siis tapahtua vaikkei itse rakentaminen muutoin lupaa vaatisi.
Lisää tietoa (vanhan lainsäädännön mukaisesta) rakentamisen lupajärjestelmästä artikkeleissa:Luvat, kuvat ja lain edellyttämä suunnittelu saunamökille sekä https://saunologia.fi/saunan-sijoittaminen-ja-lain-vaatimukset/.
Saunan lisääminen olemassa olevaan rakennukseen ja muiden rakennusten muuttaminen saunaksi
Laki ei ole aiempaa sallivampi, jos tutkitaan korjausrakentamisen erikoistapauksia. Vaikka erillisen saunarakennuksen saa nyt tehdä ilman lupaa, ei vanhaan saunattomaan taloon välttämättä saa rakentaa saunaa tai laajennusosaa saunalle ilman lupia.
Epäselvyyksiä uuden lain jälkeisessä rakentamisessa
Koska laki on vasta tullut voimaan, on odotettavissa, että sen soveltaminen tulee vielä nostattamaan erilaisia kysymysmerkkejä siitä, miten sitä pitää tulkita. Lakiin ei ole kirjattu selkeää ilmoitusvelvollisuutta, joka koskisi uudisrakennuksia, jotka on rakennettu ilma lupaprosessia. On kuitenkin selvää, että rakennus- ja veroviranomaisia kiinnostaa se, millaisia rakennuksia tontilla on viimeistään, kun seuraavan kerran tehdään luvanvaraista uudis- tai korjausrakentamista. Esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa tällaista ratkaisua kuitenkaan ei ole toistaiseksi olemassa.
Voinko nyt vain mennä ja tilata saunan?
Lain muutoksen myötä suomalaisilla on toistaiseksi edessään uusi, vähemmän byrokraattinen tie saunan omistajaksi. Olisin yllättänyt, mikäli parin vuoden aikana ei tulisi uusia täydentävä säädöksiä tai jopa lakimuutoksia.
Tässä artikkelissa mainittujen rajoitteiden ja vaatimusten puitteissa saunan, myös puulämmitteisen, saa rakentaa, rakennuttaa tai tilata valmiina pihalle. Järkeä kannattaa käyttää eikä koetella naapurien tai ympäristön kestokykyä tekemällä omia poikkeuksia vaikkapa kaupungin rakennusmääräyksiin. Rakennusvalvontaa ei olla kuitenkaan lopettamassa, vaikka lupatyötä tullaankin vähentämään.
Alussa mainittua Helsingin Sanomat -artikkelin otsikkoa ei julkaisupäivän korjattu. Tästä erikoisesta ratkaisusta voisi pohtia halusiko HS vaivihkaa vahvistaa mainostajan sanomaa, mutta jätän tämän tähän.
Hyvää sauna vuotta 2025 Saunologiasta!
Mitenköhän uutta rakennuslakia tulkitaan kaavoittamattomilla rannoilla olevien tonttien tapauksessa? Tähän asti on vaadittu poikkeamislupaa, mutta mitenköhän on jatkossa? Kuka edes pystyy valvomaan kaikkia nousevia tönöjä? Jos lähellä ei asu katkeria naapureita, niin kukaan tuskin huomaa uutta pikkumökkiä rannassa.
Joissain rantayleiskaavoissa 15m päähän rantaviivasta saa rakentaa alle 25m2 saunan. Se on jo aika lähellä rantaviivaa. Ja nyt tuolle etäisyydelle saa ilman lupaa kyhätä mieleisensä pikkuhökkelin.