Aiemmassa artikkelissa pääsin niin pitkälle, että saunarakennuksen huonejärjestely ja tyylisuunta oli päätetty. Hirsi on perinteinen ja edelleen hyvä materiaali saunarakennuksen seinäksi. Hirsi ei ole paksuuteensa nähden erityisen hyvä eriste (esim. vastaavaan paksuiseen villaeristettyyn ja paneloituun pystyrunkoseinään nähden), mutta se hengittää. Hengittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että esim. kylmänä ulkorakennuksena hirsiseinästä luovuttaa pinnalta lämmittyäänkin kosteutta sekä siirtää hitaasti ilmaa ja hiilidioksidia. Uusissa ja tiiviisti rakennetuissa hirsissä erityisesti kosteuskäyttäytyminen on selvin etu.
Hirsirakentamisen aloittamista varten täytyy kuitenkin tehdä myös muita valintoja. Niistä tärkeimpiä ovat seuraavat:
- Hirsityypin valinta
- Salvostyyppien valinta
- Puumateriaalin valinta
- Tukkipuun menekki
Käyn läpi nämä valinnat seuraavaksi.
Hirsityypit: Pyörö, pelkka, höylä vai liimahirsi?
Suomessa on valinnanvaraa hirsityyppien suhteen. Perinteiset hirsityypit ovat pelkkahirsi ja pyöröhirsi, molemmat yhdestä puun rungosta käsityönä tehtyjä massiivihirsiä. Pelkkahirsi syntyy useimmiten sahaamalla sirkkelillä pyöröhirttä kahdelta reunalta suoraksi eli pelkkaamalla. Pelkka on tyylinä yksinkertaisin ja helppokäyttöisin, sillä sitä on helppo paneloida (sisäseinät) tai vuorata ulkoverhoilulla. Piiluttu pelkka on myös pyöröhirttä pitkäikäisempi, koska sillä on ulkoseinässä pienempi kosteutta keräävä ja sitova pinta-ala samaa korkeutta kohti.
Savusaunakäytössä pelkkahirren muotoilu on myös edullisempi, kun ulkonemaa on vähemmän noen keräämiseen tai saunojien seinään törmäämiseen. Pyörö- ja pelkkahirsiä voi valmistaa käsityöprosessin kautta.
Valitsin käsinveistetyn pyöröhirren omaan saunaani. Ratkaisu lähti mökkirakennuksen tyylistä eikä hirsityypillä muuten pitäisi olla vaikutusta saunakokemukseen. Voisi toki spekuloida, että pyöröhirsi saunan sisäseinämateriaalina voisi sekoittaa kuuman löylyn kiertoa ja pidentää löylyä, mutta tästä ei ole mitään näyttöä.
Tulevan saunani tyyli tulisi noudattelemaan päärakennuksen linjaa. Mökin jykevä, mutta eloisa rakenne on viehättävä. Vaikka pyöröhirsi on selvästi jäänyt viime vuosikymmeninä muodista on sen muotokieli itselleni sopivan erilainen kuin nykyaikainen isoja tasaisia pintoja suosiva arkkitehtuuri. Asiaan vaikutti myös mökin tehneen hirsiveistäjän kiinnostus saunaprojektia kohtaan.
Hirren uudet kuviot
Tarjolla olisi myös modernimpia hirsivaihtoehtoja. Höylähirsi on myös massiivipuuta, mutta se on koneellisesti työstetty haluttuun kokoon. Sillä voi olla erilaisia profiileja, mutta tyypillisesti se muistuttaa pelkkaa. Ohut höylähirsi on kustannustehokas materiaali, sillä siihen voi käyttää materiaaleja, esimerkiksi kieroja runkoja, joista ei perinteisesti olisi saanut kohtuullisella vaivalla käyttökelpoista puuta sekä valmiiksi tehdyt varaussalvokset.
Liima- eli lamellihirsi on höylähirren variaatio, jossa on yleensä suuremman materiaalipaksuuden savuttamiseksi yhdistetty useampia puunrunkoja. Hirsi valmistetaan höyläämällä. Lamellihirrellä on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvää on se, että paksujen hirsien tekeminen on näin edullisempaa ja puun eläminen on vähäisempää. Huono puoli on liima-aine puun seassa, jonka kestävyys ja hengittävyys ei ole itsestäänselvää. Haitta vaikuttaa kuitenkin suhteellisin pienelle höytyihin nähden.
Salvostyyli
Hirsityypin lisäksi hirsirakennuksessa on aina jokin salvostyyli. Salvoksia on kahta lajia: varaussalvoksia ja nurkkasalvoksia. Näillä hirret sovitetaan toisiinsa. Varaussalvoksella yhdistetään päällekkäiset hirret, nurkkasalvoksella ristikkäiset. Lisäksi hirsiä voidaan tarvittaessa jatkaa.
Salvoksiin voi tutustua netissä esimerkiksi Puuproffan http://www.puuproffa.fi/PuuProffa_2012/7/hirsisalvokset/salvokset ja Alppisalvoksen http://alppisalvos.fi/2012/hrs/26-salvokset sivuilla, mutta niillä ei ole saunakokemukseen suurta merkitystä.
Puumateriaalin valinta
Saunaan ehkäpä paras puu olisi haapa. Haavasta ei koskaan irtoa samalla tavalla pihkaa kuin kuusesta tai männystä ja se on näitä hieman eristävämpi (ei niin tiheä). Siinä on kuitenkin omat haasteensa. Haavan saatavuus voi olla heikkoa ja haavat kärsivät lahovioista. Haavat eivät myöskään yleensä kasva tikkusuoriksi, mutta esim. neljän metrin pätkissä niistä saadaan käsityönäkin soviteltua rakennusmateriaalia. Haavasta rakentamisessa myös maltti on valttia, sillä puun kärsivällinen kuivattaminen, rasiin kaato (eli kesällä täydessä lehdessä kyljelleen) mukaan lukien, vähentää puiden myöhempää vääntyilyä ja halkeilua.
Itse päätin pysyttäytyä suositummassa vaihtoehdossa, männyssä. Kuusi on toinen Suomessa käytetty materiaali, mutta se on erityisesti käsinveistettynä vaivalloisempi. Kuusi ja mänty ovat muutoin ominaisuuksiltaan yhtä hyviä; mänty tuppaa olemaan pihkaisempaa, mutta vanhat männyt, joissa on sydänpuuta taas kestävämpää.
Omaan ratkaisuuni vaikutti paljon myös se, että uskoin, tai ainakin toivoin, löytäväni käyttökelpoista puutavaraa omista maaplänteistä.
Hirsipuun menekki
Ennen kuin lähdin selvittämään oman puumateriaalin saatavuutta ja riittävyyttä, piti miettiä suunnitelmien pohjalta puun menekkiä. Tässä kohtaa piti tarkistaa pohjapiirrustuksia ja keskustella aiempaa syvällisemmän hirsiveistäjä Kari Peltolan kanssa. Veistäjän ammattitaitoon kuuluu hyvä arvio materiaalista sen jälkeen kun suunnittelija on esittänyt toiveensa sisätilojen mitoista.Toteuttaja ja työpiirrustus pitää siis tässä kohtaa olla myös mietittynä.
Saunaani olisi siis tulossa käsinveistettyä pyöröhirttä koirankaulasalvoksella ja ulkovarauksella. Hirsi menee reilusti yli nurkkasalvoksesta, mökissäni noin 25 cm. Tavoiteltu seinävahvuus on reilu 20 cm. Kun nämä tekijät ottaa huomioon ja yhdistää mitat pohjapiirrustukseen, niin yhteenlaskettu puumenekki olikin yllättävä, 15m2 kerrosala (eli lattian pinta-ala) 2,5m huonekorkeudella söisi lähes 350m paksua, eli 25cm halkaisijaista mäntytukkia!
Yksinkertaistettu menekkilaskelma (pitkä tai lyhytnurkka)
Kerran pituus per seinä:
Seinän sisäpituus + (nurkan pituus + pitkännurkan ylitys) * 2
Menekki metreinä
Hirsikertoja / metri * hirsiseinän kokonaiskorkeus * seinien yhteispituus
Lasketaanpa. Otetaan 2,4m ja 2,8m pitkät huoneet, lisätään ulkoseinien ja väliseinien paksuudet, hirren ylimeno tuplana ja päälle parikymmentä senttiä pelivaraa. Laskun lopputuloksena saadaan tulokseksi, että reilun 5m pitkään sivuseinään vaaditaan n. 6,6m pitkä pölli. Tukin täytyy myös olla suhteellisen tasapaksu.
Jos mietitään riittävää halkaisijaa 20cm tavoitteeseen, niin täytyy huomioida sekä puun kuoren paksuus että varauksen syvyys, sillä molemmat veistetään pois. Varaus ei ohenna seinää, mutta vaikuttaa hirsikertojen lukumäärään. Näin ollen, otin itse tavoitteeksi, että veistettävät tukit olisivat ohuimmillaan 25 senttisiä.
Kun nyt oli tärkeimmät hirsirakentamisen tekijät selvitetty, oli kalenterissa joulukuu 2015. Hirsirakentamisen puut olisi syytä kaataa alkuvuodesta, perinteisesti marras-maaliskuun välissä, joten seuraavaksi oli kiire metsään etsimään rakennuspuita! Tähän seuraavassa artikkelissa.
