Tämän viikon erikoisjulkaisuna tarjoilen teille 40 vuoden ikään ehtineen, suomalaisen saunatutkimuksen marginaaleissa pitkään viihtyneen tieteellisen artikkelin. Artikkeli on englanninkielinen, vuonna 1974 pidettyyn kuudenteen kansainväliseen saunakongressiin Helsingissä laadittu esitelmä. Esitelmän pitäjät olivat Tampereen teknillisen yliopiston väkeä ja sen aihe koski saunailman ioneita.
Artikkelin voi ladata sähköisesti PDF muodossa luettavaksi tästä:
Gunnar Graeffe, Heimo Ihalainen, Matti Lehtimäki, Kalervo Miettinen, and Hannu Salmi (1976) The Ions in Sauna Air. Sauna Studies. Papers read at the VI International Sauna Congress in Helsinki on August 15—17, 1974. Editors Harald Teir, Yrjö Collan, and Pirkko Valtakari.
Seuraavassa blogipostauksessa puhutaan saunan ilmanlaatutekijöistä, myös tässä mainituista ioneista, selkokielisemmin.
Tähän oheisjulkaisuun (Graeffe et al. 1976) ovat julkaisuluvan myöntäneet tekijäryhmän tunnetusti elossa olevat jäsenet: Heimo Ihalainen, Matti Lehtimäki ja Hannu Salmi. Kiitokset heille. Gunnar Graeffe jäi eläkkeelle 1998 ja kuoli vuonna 2006. Kalervo Miettistä en tavoittanut.
Hei, mitä uutta saunomisesta tiedetään tutkimusten perusteella.
Terv
Matti Huotari
Hei Matti,
Viestisi oli ilmeisesti niin lyhyt, että se oli kadonnut viikoksi roskasankoon.
Mikäli kysymyksesi viittaa ioneihin, niin vastaus on, että ei mitään.
Ioneita ei ole 70-luvun jälkeen mitä ilmeisemmin tutkittu ainakaan sillä tasolla, että aiheesta olisi julkaistu mitään.
Testasin itse kevättalvella kevytrakenteista ioni-mittaria, mutta sen reliabiliteetti pakotti luopumaan tutkimustulosten replikointiyrityksistä.
Mahtavaa - olin aiemmin jopa yrittänyt etsiä tätä julkaisua, johon Vanhat Parrat ovat Rajaportin saunalla viitanneet. Nyt löytyi - 2017 ei olekaan niin huono vuosi kuin on aluksi voinut näyttää. Kiitokset siis digitoinnista!
Mukava kuulla, että artikkelista oli iloa! Tänä vuonna ehkä kuullaan uusistakin ionitutkimuksista...
Hmm... onko kenties Otaniemessä ionidetektorit kuumana? Kuten olet tainnut blogissasi jossain postauksessa mainitakin, tuossa paperissa esitetyt koejärjestelyt eivät ihan maailman perinpohjaisimmat olleet, joten itse ainakin akateemisella mielenkiinnolla odotan uusien mittausten tuloksia.
Olen keskustellut nykyaikaisista ionimittauksista mm. Helsingin yliopisto fysiikan apulaisprofessori Mikko Sipilän kanssa. Ioneita tutkitaan nykyään hieman maanpintaan korkeammalla ja työssä käytettävät, varmasti hyvin luotettavat, mittalaitteet eivät oikein sovellu saunaan. Ja maksavatkin kymmeniä tuhansia. Tarkoitukseni on kokeilla aluksi käsimittaria erilaisissa saunoissa.