Saunamökin terassin kaidemääräykset ja kaideratkaisut

Saunarakennuksen ulkotilat täydentyvät tässä artikkelissa kaiteilla, joiden ansiosta terassista tulee turvallinen. Kaiteisiin liittyy runsaasti erilaisia määräyksiä, joista keskeisimmät ”pitää tietää” –kohdat esittelen tässä. Lisäksi kerron oman saunani rautavihtrillisävytettyjen puukaiteiden varjopuolesta.

Lue erillisessä artikkelissa ensi viikolla kuinka suunnitellaan ja rakennetaan saunan portaat eli rappuset sekä miten raakalautaa tai kyllästämätöntä lankkua voi käyttää terassimateriaalina!

---

Oma saunamökkiprojektini on edennyt vauhdilla sillä aikaa, kun olen blogissa tarinoinut muista saunamaailman asioista sekä esitellyt jo valmistuneita saunoja. Nyt alkusyksystä palaan tämän vuoden saunanrakennusmuistojen pariin. Näistä ensimmäisenä saunan terassin kaiteiden suunnittelu ja rakentaminen, sitten terassin askelmat, kiukaan esittely ja lopulta kokonaiskuva koko kohteesta! Tässä artikkelissa esittelen kaiteita koskevat määräykset ja omat, terassia kiertävät kaiteeni.

Tukeudutaan ensin kaiteisiin. Niillä ei ole suoraa vaikutusta saunaelämykseen, mutta rakennuksen ulkonäköön ne väistämättä vaikuttavat. Jos terassi, kuten Suvikallion saunassa (#SAUNAPROJEKTI), sijaitsee yli puolen metrin korkeudessa, tarvitaan kaiteita estämään terassilta maahan mätkähtämistä. Kaiteisiin yhdistyy usein käsijohde, joka helpottaa kaiteisiin tukeutumista. Yksityiskäytössä kaiteiden päällinen toimii kätevänä tilapäisenä säilytystilana milloin millekin.

Vaatimuksia putoamissuojauksesta

Kaiteita koskevat määräykset löytyvät Rakennusmääräyskokoelman osasta F2 (Ympäristöministeriö: Suomen Rakentamismääräyskokoelma, Rakennuksen käyttöturvallisuus). Jälleen kerran kannattaa konsultoida paikallista rakennusvalvontaa oman kohteen suhteen, sillä F2:en sisältyy pientä tulkinnanvaraisuutta suoja- ja avokaidevaatimusten suhteen. Seuraavassa kuitenkin keskeisimmät asiat tiivistettynä.

Kaiteet ovat rakennusmääräysten edellyttämä turvarakennelma. Kaiteita tarvitaan kaikissa paikoissa, joista on mahdollista pudota yli 500 mm. Kaiteita on kaksi mallia, avokaide ja suojakaide. Avokaide koostuu ylimpänä olevasta käsijohteesta ja sen alapuolisesta välijohteesta (vaakavälijohde). Välijohteen ylä- tai alapuolelle ei saada jäädä yli puolen metrin rakoa.

Suojakaiteita (turvakaide) edellytetään, jos pudotus on yli 2 metriä, mutta niitä käytetään usein myös matalampien pudotusten kohdalla, erityisesti julkisilla paikoilla. Lisäksi F2 toteaa (tulkinnanvaraisesti), että suojakaidetta on käytettävä 700 mm: tasoeron kohteissa, joihin lapsilla on pääsy.  Kaiteen pystysuuntainen osa on nimeltään kaidetolppa. Niitä tarvitaan kaiteen tukevoittamiseksi. Tolppien etäisyys on tyypillisesti korkeintaan 2-3 m.

Kaiteen mitoitus

Kaide siis suojaa tilankäyttäjiä tarpeettomilta pudotuksilta. Avokaiteessa olennaista on sen kokonaiskorkeus, joka riippuu putoamiskorkeudesta. Jos pudotusta on 0,5-3,0 metriä, on kaiteen oltava vähintään 900 mm korkea. Metrinen kaide (1000 mm) tarvitaan 3-6 m pudotukselle ja 1,2 m (1200 mm) kaide yli 6 m putoamiskorkeudessa.

Suojakaiteen idea on estää lapsia tai humalaisia tippumasta käsijohteen alta. Sitä vaaditaan, kun pudotus eli tasoero ylittää 700 mm. Tällaisen ”umpikaiteen” suojaavan osan pitää myöskin olla vähintään 0,7 m korkea (yli 6 m pudotuksessa vähintään 0,9 m). Kaiteen ei tarvitse olla täysin umpinainen, mutta Rakennusmääräyskokoelma F2 vaatii ettei kaiteen pystysuuntaisista raoista saa mahtua yli 110 mm särmäinen kuutio (100 mm, jos sauna on asuinrakennuksessa tai Oulussa...). Jos kaiteessa muun suuntaisia rei’ityksiä, pitäisi niiden koon olla vain 30 mm!

Käsijohteet

Kaiteeseen voi liittyä käsijohde ja välijohde. Nämä eivät ole putoamissuojia, vaan portaiden tai luiskien kohdalle asennettavia liikkumisen apuvälineitä. Niiden avulla erityisesti liikunta- tai näkörajoitteiset voivat nousta turvallisesti.

Käsijohteen korkeudeksi F2 suosittelee 900 mm, eli kaidekorkeuden kanssa samalle tasolle. Jos tilassa liikkuu paljon lapsia, suositellaan lisäkäsijohdetta 700 mm tasolle.

Kaiteiden toteutus

Määräykset jättävät paljon valinnan varaa sille, miten kaiteet rakennetaan. Esimerkiksi hakusanalla "porraskaiteet" löytää valmiina lasista ja metallista erilaisina elementteinä. Puusta voi rakennella mitä moninaisempia kaiteita lähtien sorvatuista tolpista erilaisiin pystylaudoitusmalleihin.

Jos kohteeseen ei tarvita suojakaidetta, syntyy avokaide yksinkertaisimmillaan 0,9 m korkeuteen sijoitetusta terassia kiertävästä tangosta ja sen alle sijoitetusta välijohteesta 400-500 mm korkeudella. Välijohde voi olla vaikkapa hamppuköyttä.

Omien kokemusteni perusteella puisten kaiteiden suurimpia haasteita on kunnossapito. Mitä tyylikkäämpiä muotoja, esimerkiksi sorvaamalla, on tehty, sitä hankalampi niitä on ylläpitää. Kaidepuiden eli kaidesäleiden minimietäisyydet (se 110 mm) ovat niin pienet, ettei esimerkiksi vanhan maalin hiominen onnistu, vaan kaiteet saa kunnolla puhtaaksi ainoastaan hiekkapuhaltamalla.

Suvikallion kaiteet

Suvikallion saunarakennuksen rappuset ja käsinojat suunniteltiin niin, ettei niiden vaatimusten mukaisuudesta jäisi tulkinnanvaraa. Tämä oli tärkeää, sillä saunani terassi kaipasi kaiteita joka suuntaan. Saunalla tiedettiin liikkuvan niin eri-ikäisiä pikkulapsia, joiden kiipeilyturvallisuus pitäisi huomioida kuin iäkkäämpiä liikuntarajoitteisia.

Pudotuksen määrä terassilla vaihteli välillä 750-1000 mm, joten kaiteiden piti olla turvallista mallia. Ainoastaan julkisivua hallitsevien pystypilareiden kohdalle emme halunneet kaiteita, joten se oli hyvä paikka rakentaa rappuset. Rappusten kohdalle kaiteita ei luonnollisestikaan tarvita.

Suvikallion saunan inspiraatiotaulusta Pinterestistä löytyy myös lukuisia kaide-esimerkkejä:

 

Kaidemallia mietittiin valokuvaesimerkkien avulla. Kirvesmiehen vinkistä kävimme myös katsomassa yhtä kohdetta. Päädyimme ratkaisuun, jossa yläjohde on tehty 50 x 125 mm lankusta (5”) ja suojaava osa 7-9” tuppilaudoista. Alhaalla tuppilaudat päättyvät 100 mm terassin pintaa ylemmäs. Tämä helpottaa terassin puhtaanapitoa, mutta rako täyttää myös turvallisuusvaatimukset.

Miellyttävä lopputulos syntyi nopeasti.

Tuppilaudasta sai helposti rakennuksen tyyliin sopivan ulkoasun. Turvakaiteiden ja käsijohteen ”pintakäsittely” oli pelkkä rautavihtrillin ripaus. Rautasulfiitti puri kuiviin, vuosi sitten sahattuihin tuppilautoihin erinomaisen hyvin.

Ainoa toistaiseksi ratkaisematon ongelma on vihtrillin käyttäytyminen kaiteen eli käsijohteen päällä. Kaide on nimittäin 125 mm leveä ja sopiva laskeutumisalusta niin linnun paskalle kuin juomalaseille. Vihtrilliin erilaiset hapot välittömästi valkoisen läiskän (joka ei siis ole sitä kakkaa)!

Pidemmän päälle ongelma ratkeaa itsestään, kun puu harmaantuu luontaisesti. Toistaiseksi en ole vakavasti miettinyt siihen mitään puun sävytykseen tai pinnan muuhun käsittelyyn perustuvaa ratkaisua.

Tämä kaiteista, juttu jatkuu ensi viikon blogi postauksessa miellyttävien rappusten suunnittelulla ja rakentamisella!