Edellisessä artikkelissa paljastui, että saunan sijoittamista säätelee sekä laki että kunnallinen rakennuskäytäntö. Saunan sijoittaminen on voi olla haastavaa, erityisesti jos ollaan rakentamassa veden äärellä. Suomessa on kuitenkin tuhansia saunoja, joihin ei ole koskaan haettu rakennuslupaa. Lisäksi lain ”porsaanreikä” eli rakennuksen määritteleminen kiinteäksi, paikoillaan pidettäväksi tilaksi on inspiroinut lukuisia siirrettäviä sekä kelluvia saunoja rannoille ja pihoille.
Mutta luvan ja määräysten mukaisuus tai niiden nokkela kiertäminen ei takaa mitään rakennuksen arkkitehtoonisesta sopivuudesta tai ulkoasun esteettisestä miellyttävyydestä. Tässä artikkelissa esitän kysymyksiä ja korostan mahdollisuuksia sijoittamiseen liittyen, jotka jäävät jokaisessa projektissa vastuullisen suunnittelijan harkintakyvyn mukaan ratkaistaviksi.
Näkymä saunarakennukselle ja saunasta ulos
Aiemmin mainitun rantakaavan merkitys on nimenomaan ollut suojella rantaviivaa rakennuksilta, ei sinänsä auttaa saunaa sopeutumaan ympäristöönsä. Tässä tapauksessa on jo ajateltu kokemusta kollektiiviselle tasolla. Esteettisenä tavoitteena on pidetty miellyttävää, yhtenäistä rantaviivaa vedestä rannalle katsottuna, jota rakennukset eivät täysin riko. On totta, että ainakin tiheästi kaavoitetuilla mökkialueilla useampi katsoja näkee sinun saunasi jostain muusta kulmasta kuin mökkisi terassilta. Nämä kaksi näkökulmaa kannattaakin miettiä erikseen:
- Mille saunarakennus näyttää ympäristössä?
- Minne saunarakennuksen näkymät avautuvat, mille sijoituspaikassa tuntuu?
Suhde ympäristöön ja muihin rakennuksiin
Olemassa olevana pihapiiriin lisättävän saunan pitäisi sopia olemassa oleviin rakennuksiin tyyliltään, paikaltaan ja orientaatioltaan. Jätän tyyliseikat nyt sivuun, palaan niihin katto- ja ulkovuoriratkaisujen yhteydesäs.
Miten kauas sauna pistetään? Paloturvallisuusnäkökulmastakin sauna on hyvä sijoittaa erilleen. Pieni fyysinen etäisyys saunalle myös mahdollistaa rauhan ja yksityisyyden. Toiminnalliset vaatimukset voivat asettaa omia rajoituksiaan saunapaikalle. Sähkö, vesi, viemäröinti ja rakennuksen perustaminen; onko näiden suhteen tontilla rajoituksia? Entä millainen reitti saunalle johtaa, tarvitseeko sinne päästä autolla, traktorilla tai pyörätuolilla?
Jos sauna on harjakattoinen, kuten maasaunoja lukuun ottamatta suositeltavaa on, niin katon orientaatio kannattaa miettiä. Sen vaikutus avautuu alla olevasta kuvasta:
Itse saunarakennus on hyvin näkyvä, mutta merkittävää on myös saunojien näkyvyys. Koska saunassa ja sen ympäristössä puuhaillaan usein vähissä pukimissa, kannattaa saunan vilvoittelualueiden ja sisätilojen ikkunoiden paikat pitää mielessä. Tämän merkitys korostuu luonnollisesti tiheästi asutetuilla ja pienillä tonteilla.
Mihin sauna kannattaa rakentaa – paikan kokemus
Näkymä vesistöön – tai edes luontoon - on ollut monen saunanrakentajan haaveena. Näkymän lisäksi läheisyys ja pääsy veteen on myös tavoiteltavaa. Kuivan maan saunojen viereen on viime vuosina ilmestynyt uimapaljuja tai kylpytynnyreitä, joissa voi japanilaiseen tapaan nauttia lämpimästä kylvystä ulkoilmasta riippumatta. Uiminen ja kylpeminen muistuttavat saunakokemuksen moniaistisuudesta, johon saunan paikka vaikuttaa myös muilla tapaa.
Aurinko ja tuuli
Tuuli- ja aurinko-olosuhteet antavat saunalle oman leimansa. Auringon lämpöä on Suomessa tarjolla rajatusti, mutta me suomalaiset otamme siitä mielellään kaiken irti. Tämä edellyttää sitä, että saunarakennukseen on ikkunoita etelä-länsi-sektorilla ja terassin tai muun jäähdyttelyalue on myös avoinna auringon suuntaan. Koska suomalaiset tuppaavat yleensä saunomaan iltaisin, on länsi tällöin tärkein ilmansuunta auringosta ja maisemasta nauttimiseen. Aamusaunoja voisi vastaavasti avata terassinsa itään tai kaakkoon.
Nykyaikainen rakentaja voi olla kiinnostunut myös auringosta energianlähteenä, erityisesti sähköverkon ulkopuolisilla mökeillä. Energiaa voi aurinkosähköpaneelien lisäksi kerätä aurinkokeräimillä, jotka muuttavat valon lämmöksi selvästi sähköä paremmalla hyötysuhteella.
Tuuliolosuhteet vaihtelevat Suomessa vuodenajan ja paikkakunnan mukaan. Ilmatieteenlaitokselta voi ostaa paikkakuntakohtaisia tietoja sääasemien kohdalta, samoin mäenharjoilla kasvaneiden puiden taipuminen kertoo vallitsevasta tuulesta. Alla oleva Tuuliatlaksesta peräisin oleva tuuliruusu kertoo, että eniten tuulta ympärivuoden saadaan etälä-länsisektorilta (eli keskimäärin lounaasta). Toisaalta talvisin kylmimmät tuulet puhaltavat päinvastaisesta suunnasta, pohjoinen-itäsektorilta. Tuuliatlaksen keskinopeuskartoista selviää myös paikallinen tuulimäärä, ellei se ole jo entuudestaan tuttu.
Saunomiskokemuksen kannalta olisi hyvä, mikäli jäähdyttelypaikoilta on mahdollisuus suojautua kovilta tuulilta. Kokemusta enemmän merkitystä tuulella on kiukaan toimintaan ja ilmanvaihtoon. Juha Telkkisen savusaunassa ”piippu” (eli lakeinen) sijaitsee tämän vuoksi vastakkaisella ilmansuunnalla, koillisessa, ilmanpaine-eron ja sitä kautta vedon maksimoimiseksi. Katon rajalla saa ja pitääkin siis tuulla reippaasti, mutta oleskelutila on hyvä suojata. Suojaa antavat muut rakennukset sekä puut ja pensaat. Hyviä ohjeita tuulen huomioimiseen saa Aurinkoteknillisen yhdistyksen Aurinko-oppaasta. Tässä kohtaa on pientä haastetta sen kanssa, että aurinkoa pitäisi saada luoteissektorilta, jonka tuulia pitäisi samaan aikaan suitsia. Toisaalta ympärivuotisessa käytössä ei-toivottu talvipuhuri puhaltelee tyypillisesti 180 astetta toisesta suunnasta, jolloin ratkaisu voi olla helpompi.
Oman saunarakennukseni saunan ikkuna katsoo suuntaa SSE ja L-kirjaimen muotoinen terassi avautuu voittopuolisesti länteen. Pukuhuoneesta astutaan kuitenkin luoteispuolelle, näkösuojaan. Sauna on rinteessä ja terassille tulee sen korkuinen kaide, että maisemista voi nauttia rauhassa ohikulkijoiden katseilta.
