Tämä artikkeli esittelee lyhyesti venäläistä banjakulttuuria ja venäläisten yleisten saunojen toimintaa. Artikkeli saa pian jatkoa Moskovan ja Pietarin valittuja saunoja kuvailevista matkaoppaista.
Jos saunomisen tuottamat terveyshyödyt ovat todellisia ja vaikuttavat kansanterveyteen, niin uskoisin niiden ehdottomasti konkretisoituvan Venäjän maalta. Venäjällä on enemmän saunoja ja saunojia kuin missään muualla maailmassa. Venäjältä löytyy myös saunottajien ammattikunta, banštšikit. He viettävät tunteja jokaisena työpäivänä venäläisten saunojen ja banjojen kuumassa tunnelmassa.
Banjakulttuuri
Venäläinen saunaperinne ulottuu kauas historiaan. Tässä artikkelisarjassa käsitellään venäläisiä julkisia saunoja, joista vanhin esiteltävä, Sandunyn sauna Moskovassa, on ollut toiminnassa vuodesta 1808. Neuvostoaikana rakennettiin saunoja rakennettiin ahkerasti lisää, mutta Neuvostoliiton rakoilemisen jälkeen julkisten saunojen kulttuuri ei Venäjälläkään ole ollut entisensä.
Mallisauna 1920-luvulta, Neuvostoliiton terveyskomitean saunaoppaasta. Kuva Mikkel Aaland, Sweat. Käytetty luvalla.
Saunologiassa on aiemmin paljastettu yksityiskohtia venäläisen saunakulttuurin historiasta ja sen lomittumisesta suomalaisen saunan historiaan (osat 1 ja 2. Saunavieras, kirjailija ja venäläisen kirjallisuuden kustantaja Tuukka Sandström kertoi elävästi moskovalaisista banjoista. Olen myös arvioinut amerikkalaisen Bryon MacWilliamsin venäläisistä nykysaunoista kertovan kirjan. Historiasta on hyvä mainita Martti Vuorenjuuren ansiokkaan saunakulttuurin tutkimuskirjan hypoteesi suurvenäläisestä saunavyöhykkeestä, joka ulottui aina Karjalaan asti (voit lukea lisää aiheesta historia-artikkeleista):
Yllä oleva kuva: Keskiajan suuri saunakulttuuri Euroopassa (punaisella). Alla isovenäläinen saunakulttuuri (punaisella) Martti Vuorenjuuren Sauna kautta aikain -kirjan mukaan.
Vuorenjuuren ajatuksia ei ole likemmin siteerattu, mutta viimeksi haastattelessani uskontotieteen professori Juha Pentikäistä, hän piti teoriaa hyvin mahdollisena mallina jääkauden jälkeiselle asutuksen leviämiselle.
Kulttuurin ytimessä
Venäläisen saunakulttuurin kuvailu ei ole ihan helppoa. Tilanne on sama kuin kuvailisi suomalaista saunaa. Sauna liittyy Venäjällä niin moneen asiaan ja saunoja löytyy moneen lähtöön, minkä takia aihetta on helppo yksinkertaistaa liiaksi. Venäläiset käyttävät yksityissaunoja todennäköisesti vähintään yhtä monipuolisesti kuin suomalaiset. Julkisissa saunoissa Venäjällä on tarjolla monipuolisia vihdontapalveluita, joita ei Suomessa näe. Kiinnostavaa kyllä, edes haastattelemillani venäläisillä itsellään ei ole täysin selvää käsitystä siitä, mitä venäläiseen saunaan yläkäsitteenä kuuluu.
Neuvostojuliste kutsuu työläisiä käymään banjasssa töiden jälkeen
Sanan sauna sijaan venäläiset puhuvat yleensä banjoista (bani; Бани). Ero saunaan ei ole täysin selvä. Sanaa banja käytetään mm. systemaattisesti kuvailemaan kaupungeissa yleisessä käytössä olevia hikoilukylvyn laitoksia, toisaalta myös perinteisiä puusaunoja, jotka muistuttavat suomalaisia itäsuomalaisia savusaunoja..Venäläiset kuitenkin tunnistavat myös sanan sauna, jolla he tarkoittavat usein suomalaisen saunan tyyppistä sähkölämmitteistä yksityissaunaa. Banjan ajatellaan yleensä olevan puulämmitteinen. Kielen käyttö ei kuitenkaan ole erityisen yhtenäistä.
Banjan tunnusmerkkejä: äärimmäistä kylmää ja kuumaa, seassa vihtojen lätkintää
Yleinen banja on venäläinen kylpylaitos, jossa on molemmille sukupuolille rakennettu erikseen tilansa. Kassa, pukuhuoneet, vessat, pesuhuone, kylmäallas ja löylyhuone(et) muodostavat banjan peruskokonaisuuden, joka hikoiluttaa asiakkaita tehokkaasti, yleensä parin tunnin vuoroissa. Banjoissa saattaa olla useampia saunaosastoja, joita kutsutaan eritasoisiksi luokiksi. Hinnoittelun avulla asiakkaat ohjautuvat maksuhalukkuutensa puitteissa eri luokille.
Abbe Chappe d'Auteroche- kuvituskuva venäläisestä saunasta vuodelta 1761
Periaatteessa kuvio on siis suomalaisille tuttu. Eroja löytyy kuitenkin palveluista ja niiden sisällöstä. Pietarissa kymmeniä banjoja saunonut Jarmo Lehtola kuvaa tilannetta näin:
”Lähtökohtaisesti kuitenkin löytyy vähintään yksi kuuma ja korkealla oleva löylyttelytila. Sitä käytetään ahkerasti vihdoilla mäiskimiseen - tämä äänimaailma on hyvin erilainen suomalaiseen verrattuna. Vihtojen käyttö on myös erilaista, kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet! Useimmiten pesuhuoneen puolelta löytyy vesiallas ja katossa oleva puinen kylmävesisanko. Jokainen banja on kuitenkin erilainen ja oman suosikkinsa löytää vain avoimesti kokemalla eri paikkoja
Banjan kiuas on suuri ja näyttävä ja lämpiää yleensä kaasulla. Joitakin kertalämmitteisiäkin puusaunoja löytyy. Banjaa ei voi sanoa ”kuivan löylyn” tilaksi. Päinvastoin, siellä on kuumaa ja kosteaa. Saunan tarjoaman lämpökuorman vastineeksi banjoista löytyy jonkinlainen kylmävesiallas, jonka koko vaihtelee yhden hengen tynnyristä kymmenmetriseen uima-altaaseen.
Löylyhuoneen geometria poikkeaa myös suomalaisesta. Löylyhuoneet ovat korkeita ja lauteet on rakennettu niin, että niillä pystyy kätevästi vihtomaan. Vihtominen ei tarkoita vain oman selän lätsyttelyä istualtaan, vaan ammattimaisten ”vihtohierojan” tai sauna-avustajan, banštšikin suorittamaa operaatiota.
Vihdonnassa asiakas makaa pitkällään ”ylälauteella” tai sen virkaa tekevällä vihdontapenkillä ja vihtoja suorittaa hoitonsa vieressä seisten. Vihta kummassakin kädessään. Vihdontakäsittely kestää 5-15 kuumaa minuuttia.
Venäläisen saunan nykyaika
Tänä päivänä Venäjältä löytyy niin saunoja kuin banjoja. Banjoihin tunnutaan suhtautuvaan suuremmalla kunnioituksella kuin saunoihin, joiden ympäriltä löytyy sitten myös enemmän lieveilmiöitä. Nykyvenäjän ongelmat, kuten korruptio tai järjestäytynyt rikollisuus ja prostituutio, eivät osu julkisen banjan asiakkaan eteen. Se, mitä taka-alalla tapahtuu, on sitten asia erikseen.
Historiasta tiedetään, että esimerkiksi moskovolaisen Seleznjovkan banjan pääomistaja Aleksei Suharov ammuttiin vuonna 1998 banjan ravintolassa. 14 vuotta myöhemmin palkkamurhan tilaamisesta pidätettiin saunan tuonaikainen toinen omistaja, sittemmin Vnukovskije banin johtajaksi siirtynyt Vladimir Smirnov. Hänet tuomittiin vuonna 2014. Tarina ei kerro millaisia omistajuusvaihdoksia tällä välillä tapahtui ja miksi murha näin pitkän ajan päästä yllättäen ratkesi. Tämä viittaa kuitenkin siihen ettei puhtauden tyyssijoista kaikki kestä lähempää tarkastelua.
Venäjän nuoret aikuiset ovat innostuneet banjasta ja muokkaamaan siitä oman näköistä uutta kulttuuria. Anna Artemievan blogi kertoo tästä kehityksestä :http://www.nudeblog.ru/
Esittelen julkisia banjoja Moskovasta ja Pietarista lisää seuraavissa postauksissa!
