Tukkien kuorinta on verkkaista hommaa. Kolmensadan metrin puumäärä vaatii päättäväistä askartelua päiväkausia. Kävin tänään kolmatta kertaa rehkimässä tukkikasan äärellä, mutta en tule itse ehtimään kuoria puista viidennestä enempää. Loput puut jäävät tukijoukoille, sekä palkatulle vuoluekspertille ja vapaaehtoisena hirsirakentamista alusta alkaen seuraavalle kummisedälle.
Edellisessä artikkelissa kävin lävitse hirsien käsinvuolennan isot linjat. Lisään tähän pari havaittua työtä hidastavaa yksityiskohtaa. Lyly eli reaktiopuu on puun kasvun aikaisesta taipumisesta johtuva pintarakenteen muutos ulkokaarteen puolella. Lyly on muuta ainesta kovempaa. Siitä näkyy esimerkki alla olevassa kuvassa, jossa puun kiertyy pinnastaan kymmeniä asteita reilun kolmen metrin matkalla. Epätasainen pinta on todella kova ja kohoumien väliin jää kuoppia, joita ei kuorimaveitsellä tavoita.
Mäntytykkien tyviosissa löytyi myös useasti koroa. Tyvikoro on nimenomaan puun tyvessä oleva jopa metrin korkuinen syvennä. Koska olimme valikoineet näkyvimmät tervaroson vaurioittamat puut pois jo metsässä, olivat tyvikorot suurin lisävaiva. Kuten lylyn tapauksessa, tyvikoro vaatii erityishuomiota kirveellä ja taltalla, jotta koko kuorikerros nilaan asti saadaan poistettua kokonaisuudessaan.
