Villa Paratiisi ja modernin suomalaisen rantasaunan malliesimerkki

Saunologian saunakonseptit-sarjan avaa kohde-esittely Villa Paratiisin saunasta. Tämä Nuuksion kansallispuiston elämysmatkailukohteen vuokrasauna on malliesimerkki nykyaikaisesta rantasaunasta.


Nuuksion kansallispuiston pohjoisosissa, Vihdin puolella n. 40 minuutin ajomatkan päässä Helsingin ytimestä on piilossa paratiisi. Yrittäjä Satu Selvisen Nuuksion paratiisi hellii elämysmatkailijoita monin tavoin, muun muassa tänä vuonna uudistuneen rantasaunan lauteilla.  Sauna on osa 60-luvun alusta periytyvää rakennusta, mikä selittää rannan läheisyyden.

Villa Paratiisin pitkä laituri johdattaa saunojen hetkessä syvään veteen

Villa Paratiisi ei ole julkinen sauna tai sellaisenaan ostettavissa oleva saunamalli. Se on uniikki, mutta samalla monella tapaa erinomainen esimerkki nykyaikaisesta mökkisaunasta, yhden suomalaisen saunakulttuurin kehityskaaren kärjestä. Katson tähän konseptiin kuuluvaksi seuraavat ominaisuudet:

Mökki

  • Sauna on veden äärellä, lähempänä rantaa kuin nykyisten kaavoitusmääräysten perusteella voisi odottaa
  • Rannassa tukeva laituri ja hyvät uimamahdollisuudet
  • Juokseva, lämmin vesi ja sisäsuihku
  • Sähköistetty
  • Lämpimät pukeutumis- ja seurustelutilat
  • Rannassa kunnon laituri aikuisten uimakäyttöön
  • Suuri katettu ulkoalue grillauspisteineen
  • Mukavuusvarusteena kylpytynnyri tai lämminvesipalju

Sauna eli löylyhuone

  • Jatkuvalämmitteinen, moderni puukiuas
  • Estetiikkaa huomioiva löylyhuoneen sisustus
  • Tilava
Paratiisissa odottavat klassiset saunapyyhkeet ja -hatut

Jos kysymyksessä olisi nimeämättömiä perinteitä kumartava rakennus, ei paikalla olisi juoksevaa vettä, sähköä tai jatkuvaa lämmitystä.

Nuuksion taikaa pyörittävä teholeidi Satu

Paratiisin löylyissä

Tummasävyinen sauna on suhteellisen tilava. Lauteille mahtuu hyvin kuusi aikuista ja niiden muotoilu mahdollistaa löylyistä nauttimisen erilaisissa asennoissa. Lauteet ovat hieman matalat, mikä toisaalta helpottaa niille nousua, vaikka nivelet eivät olisi parhaassa öljyssä. Puu materiaalit on käsitelty kuultavilla puunsuojille, päästäen tontilta sahattujen haapojen ja männyn pintakuviot kauniisti esille.

Viehättävänä yksityiskohtana saunasta aukeaa klassisen, suurehkon ikkunan kautta hieno näkymä järvelle – ainakin löylynheittoon asti! Vastarannalla on kuulemma tunnetun suomalaisen laulajan kesämökki...

Villa Paratiisin löylyhuoneen ikkunasta pilkottaa järvimaisema

Poikkipuoliaisen rannalla sauna lämpiää puilla. Puut palavat Narvin Velvet puukiukaassa. Tähän verkkokiukaaseen mahtuu jopa 160 kg kiviä. Saunan lämpiäminen reiluun 50 asteeseen 26 asteen peruslämmöstä kesti reilun tunnin käydessäni löylyissä, mutta Sadun mukaan saunan saa lämmitettyä 60 asteeseen tunnissakin. Tässä vaiheessa kaikki kivet eivät ole vielä erityisen kuumia, mutta niistä irtoaa jo kelvolliset, kosteat löylyt.

Villa Paratiisin kiuas on Narvin Velvet

Asiaa havainnollistaa löylygraafi, joka kertoo saunomisemme tapahtuneen 50-60 asteen välillä, hitaasti lisääntyvässä kosteudessa. Tämä viittaa hieman vaillinaiseen ilmanvaihtoon. Ilmanlaatu saunassa on kuitenkin riittävän hyvä, löylypiikki ainoastaan taittuu hieman liian nopeasti.

Saunologin mittaamaa löylygraafi lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta parin tunnin saunomisen aikana.

Saunassa kuitenkin viihtyy kohtuullisessa lämmössä mukavan pitkään. Saunomista palvelevat erinomaiset seurustelu- ja jäähdyttelytilat. Katettua sisä- ja ulkotilaa on runsaasti, matkaa laiturille alle kymmenen metriä ja kylmänaroille lämmitettävä palju. Talvella laiturin päässä on avanto.

Villa Paratiisin uudistetun löylyhuoneen yleisilme on tumma

Ei vain saunan takia

Villa Paratiisi on monipuolinen elämysmatkailu kohde, jolle sauna on ainoastaan yksi kiintopiste. Tosin tärkeä sellainen. Saunaa voi vuokrata ryhmille päiväkäyttöön, ryhmäkoon ollessa korkeintaan 15henkeä muiden oheispalveluiden kanssa tai ilman. Majoitustakin on tarjolla jopa 12 hengelle. Mikäli oma mökki sijaitsee kaukana pääkaupunkiseudusta, on Villa Paratiisi varma vaihtoehto esitellä esimerkiksi ulkomaisille vieraille, mitä suomalainen rantasaunakulttuuri nykymuodossa tarjoaa.

Villa Paratiisin illallistarjontaan kuuluu erinomainen loimulohi

Satu on tavoitellut Paratiisissa hyvän nykyaikaisen mökkisaunan henkeä. Nykaikaan kuuluvat erinomaiset oheispalvelut ja varusteet, joiden ansiosta vieras tuntee olonsa paremmaksi kuin kotonaan. Oheispalveluina Satu tarjoilee mm. lähiruokaa painottavia lounas- ja illallispaketteja. Saimme löylyjen ohessa nauttia loimulohi-illallisen, josta ei jäänyt mitään hampaankoloon.

Villa Paratiisin jälkiruoka

Ja tosiaan, joku voisi sanoa, että kysymyksessä ei ole todellinen rantasauna vaan rantamökki saunalla. En usko, että näillä on tässä tapauksessa merkittävää eroa, jos kokonaisuus on rakennettu tuttuuden, mukavuuden ja tyylikkyyden ehdoilla.

Villa Paratiisin hyvin varustellut ulkotilat kuuluvat moderniin rantasaunaan: patio ja ulkokeittiö oikealla, lämminvesipalju vasemmalla

Saunan voi vuokrata korkeintaan 15 hengen seurueelle neljäksi tunniksi hintaan 450€.

Ovet Paratiisiin aukeavat pääkaupunkiseudun vuokrasaunoihin suhteutettuna varsin tyypillisellä taksalla

Lisätiedot ja varaukset: https://www.nuuksiontaika.fi/

Kiitos Sadulle kutsusta saunaan sekä illan emännöinnistä!

4 kommenttia artikkeliin ”Villa Paratiisi ja modernin suomalaisen rantasaunan malliesimerkki

  1. RP

    Olipas mielenkiintoinen löylygraafi.

    Ymmärsinkö oikein lämpötilojen perusteella että löylyihin tuli mentyä vaiheessa missä viimeinen pesällinen oli vielä polttamatta? Päättelin sen perusteella että kosteus%:n huiput laski lähtötilanteesta saunomisen puolivälistä loppuun asti omasta mielestä aika suuresti. Mitä edellisellä ajan takaa on se, että kivien lämpötilat olivat alussa vielä niin alhaiset että löylyä piti heittää niin paljon että kosteus% nousi jopa lähemmäs sataa siinä missä kivien lämmetessä huiput tippui alle 80%:iin? Edellyttäen että löylyä heitettiin saunomisen alusta loppuun asti sen rajoissa mitä saunojan sietokyky kesti? Lopuksi minkälainen kosteusmittari mahtoi olla käytössä?

    Vastaa
    1. Hei Reijo,

      Kiitos kommenteista. Muotoilisin asian niin, että saunaan mentiin siinä vaiheessa kun jatkuvalämmitteinen kiuas vielä lämpesi. Graafi oli liian pitkä sisällytettäväksi kokonaan, muuten siitä olisi nähnyt lisäysten vaikutuksen lämpötilaan.

      Suhteellisen kosteuden kehitys menee aikaa suoraan löylyn heiton mukaan. Ilmanvaihto on sen verran rajallista, että kosteutta kertyy jatkuvasti lisää, RH% nousee vaikka lämpötila laskee, eli absoluuttinen kosteus koko ajan keskiarvoisesti kasvaa.

      En tässä tapauksessa mitannut kivien pintalämpötilaa. Se oli kuitenkin selvästi niin suuri, että ensimmäisistä löylyistä tuli ihan kunnolliset. Tämän jälkeen koholle jäänyt kosteustaso vaikutti varmasti myöhempään löylynheittoon, en kirjannut paljonko vettä kulloinkin käytettiin 😉 Ei välttämättä erityisen runsaskätisesti.

      Tarkoitukseni on kirjoittaa löylygraafeista ja saunamittauksista myöhemmin oma artikkelinsa.

      Mittaukset teen kannettavalla Lascar Electronicsin data loggerilla, jonka kosteusanturin näyttööottoväli on min. 5 sekuntia ja anturi reagoikin suunnilleen tällä vauhdilla. Lämpötilan muutoksissa se ei kuitenkaan kestä mukana.

      Vastaa
      1. RP

        Myönnettäköön heti aluksi etten sauna-harrastelijaksi itseni luokittelevana edes ymmärrä absoluuttisen tai suhteellisen kosteuden merkityksiä tuijotan vain omassa saunassa uteliaisuuttani kosteusmittarin %lukemia eri lämpötiloissa jne. vaikka en niihin edes luota (halpa rautakaupan kosteusmittari).

        Mitä viimeksi ihmettelin oli kuinka teorian (ilman kyky sitoa itseensä vettä kasvaa progressiivisesti lämpötilan noustessa) vastaisesti riippuen kivien lämpötiloista löylyn lämpövaikutus tapauskohtaisesti on ollut jopa suurempi matalemmissa lämpötiloissa (+50C) kuin vs. korkemmissa (+60C). Lopputuloksena missä matalemmissa lämpötiloissa (kuumat kivet) kosteus%:a ei löylyä lyömällä voinut kasvattaa yhtä suureksi kuin korkeammissa lämpötiloissa (kylmemmät kivet) kosteus% erojen ollessa huomattavia ääripäiden välillä. Vastaavasti vakiolämpötilassa +60C kosteus% (yläraja missä oma löylynsietokyky kohtaa rajansa) on täysin riippuvainen edelleen kivien lämpötiloista vaihdellen suuresti kivien lämpötiloja mukaillen (jatkuvalämmitteinen kiuas).
        Mitä edellisellä ääneen ajattelulla ajan takaa on se, että itse väitän kuinka kivien lämpötila on suuremmassa roolissa kuin peruslämpötila asiayhteydessä ilman kykyyn sitoa kosteutta eri lämpötiloissa. Totta edellinen teoria toki pitääkin saunan lämpötilaerojen ollessa kymmeniä asteita (esim. +60-100C) mutta oman kiukaan (ns. "katiska") asettaessa omat rajoitteensa huomiot perustuu hyvin pieniin lämpörilaeroihin n.10C astetta suuntaan jos toiseen. Esimerkkien kautta löylyjen lämpövaikutus on riippuvainen tapauskohtaisesti enemmän kivien lämpötiloista kuin saunan peruslämpötilasta sekä niiden eroista. Sama ilmiö toistuu aika lailla esim. savusaunoissa. Alkutilanteessa kivien ollessa kuumia löylyä ei voi juurikaan lyödä siinä missä loppuvaiheessa saman lämpövaikutuksen saamiseksi löylynheiton määriä tulee lisätä riippuen missä määrin kivet jäähtyy.
        Joka tapauksessa kosteusmittari on suorastaan tärkeämpi tai ainakin mielenkiintoisempi asia kuin lämpötilamittari. Tarjonta kosteusmittareiden suhteen on vain aika luokatonta kuten blogissasi aikaisemmin totesit miksi kysyin minkälainen mittari oli käytössä.

        Kaikki blogin kautta esille tuotuja löylygraafeja yms. on tullut mielenkiinnolla seurattua (niistä paljoakaan ymmärtämättä). Esim. VTT:n tiedote saunan lämpötiloista ja ilmanvaihdosta oli ja on edelleen mielenkiintoinen. Vielä kun löytyisi jatkuvalämmitteisestä vastaavankaltainen tutkielma painovoimaisella ilmanvaihdolla poikkeavine sijoitusvaihtoehtoineen tuloille kuten em:ssa. Ja sitten kun edellisiin vielä yhdistäisi kivien lämpötilan vaikutukset eri asiayhteyksissä mihin edellä viittasin (kivien lämpötilan merkityksestä löylyn lämpövaikutukseen eri lämpötiloissa)?

        Blogia on tullut seurattua ainakin satunnaisesti (rakentavaa kritiikkiä) ja tunnistan itseni samasta lähtötilanteen ongelmasta omankin saunaprojektin yhteydessä. Tietoa toki löytyi mutta toistensa kumoavia eikä taida olla muutosta siihen tullut vieläkään? Täytyy vielä tuoda esille että olen ammatiltani talonrakentaja/kirvesmies (ex) jonka tulisi jo ammattinsa puolesta tuntea oikeaoppiset tavat rakentaa sauna kokonaisuudessaan. Varsinkin painovoimainen ilmanvaihto saunassa ratkaisuja löytyy edelleen lähes yhtä monta kuin on esittäjääkin. Itse en edes pidä parhaana "parasta" ilmanvaihtoratkaisua (tulo kivipinnan yläpuolella) koska se tapauskohtaisesti voi jopa tuhlata kiukaan lämmityksellä muodostettua lämpöenergiaa liiaksi löylyjenkin humahtaessa aivan liian nopeasti ohi. Toki huomattavasti paljon parempi ratkaisu kuin perinteinen versio missä istutaan lähes hapettomassa tilassa tajunnan rajamailla. Karkasi hiukan mopo käsistä aiheen kiinnostaessa mutta jatkakaa valitsemallanne tiellä.

      2. lassial

        Siinäpä tulikin monta ajatusta ja kysymystä! Aihe menee nyt niin kauas artikkelista, että vastaan lyhyesti tärkeimpiin. Ilmanvaihtoon liittyen suosittelen kommentoimaan kyseiselle sivulle.

        Mainitsemasi kosteusvaikutus on luonnollinen ilmiö. Löylynluonti vaikuttaa suhteessa enemmän viileämmässä kun entalpian lähtötaso on matalampi.

        Valitettavasti en itse luottaisi noihin perusmittareiden kosteuslukemiin saunalämpötiloissa. Tarkoitukseni on puuttua asiaan tässä syksyllä niin, että voisin suositella saunaharrastajille jotakin kohtuu hintaista tuotetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.