Skip to content

Kokemuksia rautavihtrillin käytöstä uuden pyöröhirren käsittelyssä

Olen aiemmin kertonut rautavihtrillikokeilusta tuoreelle, kuoritulle hirsipinnalle. Tavoitteena oli sekä puunsuojelu, että pinnan värjääminen. Tämä tapahtui hyvin pian ensimmäisten puiden kuorimisen ja veistämisen jälkeen, maalis-huhtikuussa.

Sillan alta ehti valumaan jonkun verran jokivettä ennen kuin muuten venähtänyt rakennusaikataulu mahdollisti koko hirsikehikon vihtrillikäsittelyn. Kerron tässä artikkelissa käsittelystä sekä sen arvaamattomista lopputuloksista.

Ensimmäisen kokeilun tulokset

Testasin kevättalvella kahden tyyppistä vihtrilliä käsittelemällä vihtrillillä liuoksella pari lyhyttä hirrenpätkää. Herdinsin harmaata puupetsiä sisältävä tuote ei erottunut mitenkään mainittavasti Hangon maalitehtaan pelkästä rautasulfiitista. Tai erottui. Herdinsin kilohinta oli n. 20x hankolaiseen nähden. Hankolainen on myrkyn vihreää, Herdins harmaata.

Molempien aineiden vaikutuksesta tuore hirsi muuttui todella nopeasti kauttaaltaan harmaaksi. Pinta oli suhteellisen tasainen. Tummumisen voimakkuus tuntui riippuvan jonkin verran puun pintakäsittelyn syvyydestä sillä kohtaa. Värisävy, jota kamera ei oikein tavoita, oli sen sijaan ensimmäisten 2-6 viikon aikana varsin vihertävä. Voisi sanoa, että hirsi näytti todella voimakkaasti vihreälle kestopuulle! Samoja kokemuksia on ollut muillakin kokeilijoilla.

160607-Vihtrilli_testin_tulos_kesakuu_6735
Rautavihtrillillä tuoreeltaan käsitelty hirrenpätkä ja sen käsittelemätön aikalainen n. seitsemän viikkoa käsittelyn jälkeen

Noin seitsemän viikon jälkeen viherrys oli kuitenkin kadonnut. Tästä rohkaistuneena päätin muuten töiden seistessä suihkutella hirsikehikon ulkoseinäpintoihin rautavihtrilliä. Käsittelyohjeet perustuivat löyhästi passiivipuutalo-blogin kertomuksiin. Näiden pohjalta katsoin paremmaksi käsitellä kehikon jo ennen sen kasaamista sijoituspaikalle.

Vihtrillin suihkukäsittely

Olin koevaiheessa valmistanut vihtrilliliuosta ohjeen sekoitussuhteen mukaan ja levittänyt sitä kaatamalla sekä tasaamalla pensselillä. Nyt kävin hakemassa K-Raudasta viiden litran pumppupullon kantohihnalla liuoksen suihkutteluun. Otin varmuuden vuoksi 120mm pensselinkin, mutta sille ei tullut käyttöä. Sillä jos suihku toimii kuten pitää, leviää liuos tasaisena sumuna hirren pintaan jättämättä valumajälkiä tai rajoja.

Jos se toimii.

Valmistin liuosta sekoitussuhteella 1kg/10l. Varsin kova, raemainen sulfiitti liukenee lämpimään veteen yllättävän vaivattomasti. Vesi ei ollut kiuhuvan kuumaa, kuten joissakin ohjeissa on ehdotettu. Kaadoin sekaan tavallista käsitiskiainetta muutaman lorauksen. Suojavarustuksena olivat kumikäsineet, työvaatteet ja hengityssuojain, sillä tuulenpuuskat heittivät sumua ajoittain naamalle. Varusteista puuttui kunnollinen ratti sekä kuuppa, sillä päädyin annostelemaan silmämääräisesti arvioitua puolen kilon osuutta pieneen pumppupulloon kumihanskoilla. Lopputuloksena sulfiittia meni kymmeniä grammoja maahan ja pulloonkin päätyi sinne kuulumattomia asioita.

Kiipesin tellingeille ja tein ensimmäisen koekäsittelyn. Liuos tuli aluksi sulavasti pullosta ulos. Hienojakoinen sumu kasteli hirren pinnan nopeasti ja tasaisesti. Valuminen oli vähäistä ja liuos oli helppo kohdistaa halutuille pinnoilla. Nythän tarkoituksena oli käsitellä vain ulkopinnat sekä jättää hirren päät käsittelemättä, koska ne kuitenkin lyhennettäisiin pian. Testimielessä käsittelin ensin ainoastaan takapäädyn, koska tuumin, että leikin voisi jättää kesken, jos tulokset vaikuttaisivat huonoille.

Käyttökelvottomaksi vihtrillin levittämiseen osoittautunut viiden litran pumppupullo
Käyttökelvottomaksi vihtrillin levittämiseen osoittautunut viiden litran pumppupullo

Tämä vaihe sujui nopeasti. Jouduin kertaalleen käymän pumpun sumuttimen puoleiset osat läpi vuotojen ja tukkeumien takia, siinä kaikki. Noin vartissa oli käsitelty takapääty, mukaan lukien päätykolmio. Lopputulos oli kuitenkin aivan jotain muuta kuin olisin aiempien testien perusteella olettanut.

Testiseinä. Oikealla puolella näkyvä seinä käsiteltiin ensin malliksi.
Testiseinä. Oikealla puolella näkyvä seinä käsiteltiin ensin malliksi.

Päätin kuitenkin lounastauon jälkeen jatkaa hommaa. Nyt pumppupullo petti pahemman kerran. Jouduin puhdisteleman suutinosaa jatkuvasti sekä vedellä että paineilmalla. Suuttimessa jossa ollut minkäänlaista säätöä tai kunnollista puhdistusmahdollisuutta. Lopputuloksena ruisku toimi puhdistuksen parikymmentä sekuntia tai pari minuuttia, mutta tämä oli työnteon kannalta todella turhauttavaa. Ilman suutinta pullosta tuli vettä kuin paloletkusta, joten sekään ei ollut vaihtoehto.

Sisulla (tai pikemminkin salmiakilla) siitä selvittiin. Operaatioon aikana kului aikareilu kolmisen tuntia, sulfiittia kului noin kilo ja yhdet valmiiksi kiristetyt hermot. Pää kipeytyi työn aikana, mutta ei tiedä sanoa johtuiko se haitalliseksi luokitellun aineen käsittelystä vai työn heikosta etenemisestä.

Käsittelyn loppuvaikutelma

Kehikko ja päätykolmio joitakin tunteja käsittelyn jälkeen.
Kehikko ja päätykolmio joitakin tunteja käsittelyn jälkeen.

Lopputulos näytti samana päivänä monin paikoin todella hurjalta. Seinä ei ollut juuri mistään kohdasta tarkemmin katsottuna yhtenäisen sävyinen. Uskon, että eräs tärkeä syy tähän oli se, että puu oli pinnastaan ehtinyt kuivahtaa. Lisäksi pinta oli mm. pihkan pintaan tulon ja kuivumisen seurauksena puun omilla aineilla kyllästetty. Tämän vuoksi vihtrilli ei tunkeutunut puuhun enää tasaisesti.

Paikoin käsittelyn jälki oli siis hyvin vaalea, joidenkin hirsien päissä aiemmin mainittujen kalusto-ongelmien takia taas lopputulos oli sysimusta! Hirsien päitä ei pitänyt edes käsitellä ja nämäkin hännät todennäköisesti katkotaan pois. Lopputuloksiltaan käsittely oli kuin raaputusarvan pelaaminen. Koskaan ei tiedä mitä tulee, mutta vanha pinta on raapaisun jälkeen pysyvästi mennyttä. Internetin muiden blogien perusteella vastaavia yllätyksiä on tullut muillekin.

Ääriesimerkki vihtrillin käyttäytymisestä paikoissa, jossa se pääsi tunkeutumaan syvälle puuhun. Hirren pää on muuttunut todella mustan harmaaksi.
Ääriesimerkki vihtrillin käyttäytymisestä paikoissa, jossa se pääsi tunkeutumaan syvälle puuhun. Hirren pää on muuttunut todella mustan harmaaksi.

Koska rakennus saa paistatella päivää ja nauttia sateista vielä pari kuukautta ennen käyttöönottoa, jää jännitettävää millaiseksi se muotoutuu. Tämän astisen perusteella suosittelisin kaikille rautavihtrilliä harkitseville hirsirakentajille käsittely välittömästi veistämisen jälkeen, vaikka parissa erässä, koska puun vastaanottavaisuus aineelle selvästi ajan, lämpötilan ja kosteuden mukana vaihtelee. Sahatuille ja höylätyille pinnoilla vihtrilli tarttuu selvästi kuivahtanutta veistettyä pintaa paremmin.

Koska käsittelin kehikon veistopaikalla, en sijoituspaikalla, toivon välttyväni perustuksen värjäytymisongelmilta, joita Passiivipuutalon rakentajilla oli. Mikäli vesisade ei huuhtele kehikkoa ennen siirtoa, täytyy käyttää puutarhaletkua tai kastelukannua suurimpien suolajäämien pesemiseksi.

Lisää kuvia kohteesta parin kuukauden päästä, kun sävy on oletettavasti muutunut.

9 thoughts on “Kokemuksia rautavihtrillin käytöstä uuden pyöröhirren käsittelyssä

    1. Lassi A Liikkanen

      Kiitos, pitäisikin varmaan seuraavaksi laittaa rautavihtrillin viisivuotispostaus, kun saunamökki on nyt aika eri näköinen.

      Lassi

      Vastaa
  1. Pekka Suhonen

    Mikä oli pääasiallinen syy rautavihtrillin käytölle? Sävytys vai suojaus. Sävytyksen jotenkin ymmärrän mutta suojausta en. Paitsi jos rakennuksen sijainti tai rakenne voi altistaa sen homehtumiselle.
    Itselläni on noin 55 vuotta vanhat mökki- ja saunarakennukset. Joskus noin 30 vuotta sitten isäukko viimeksi valttasi ne (todennäköisesti ihan turhaan). Pinta ei ole nyt tasaisen kaunis mutta juuriharjalla harjaamalla pölyn ja itiökasvuston alta löytyy virheetön pinta. Ei lahoa eikä hometta missään.
    Oikein rakennetussa rakennuksessa auringon valo on ainut jolta voi joutua suojautumaan maalaamalla ja siinä yhteydessä kannattaa käyttää rautavihtrilliä maalin homehtumisen estämiseksi.

    Terveisin Pekka

    Vastaa
    1. Lassi A Liikkanen

      Sauna käsiteltiin sävytysmielessä. Tavoite oli, että saataisiin parissa vuodessa yhtenäisen harmaa sävy, koska luonnollinen prosessi ottaa vuosia. Suojaustarvetta ei oikeastaan koettu tärkeäksi, siihen pyrittiin muulla keinoin (korkea perustus, pitkät räystäät).

      Lassi

      Vastaa
  2. Kotiranta

    Onko sinulla uudempia kuvia? Oletko ollut tyytyväinen tai onko jotain minkä tekisit nyt toisin? Uuteen hirsitaloomme on yhtenä suojausvaihtoehtona rautavihrilli käsittely 🙂

    Vastaa
    1. Lassi A Liikkanen

      En ole tarkastellut saunamökkiä sillä silmällä puoleen vuoteen, kun julkisivussa on isompia kosmeettisia puutteita korjaamatta.

      Sellainen havainto on kuitenkin tullut tehtyä, että eri aikoina käsiteltyjen osien sävyerot eivät ole tänä aikana vielä tasoittuneet. Toisaalta useampi on kehunut sävytyksen lopputulosta onnistuneen kelomaiseksi. Eihän se nyt oikeasti niin vaalea ole, mutta värisävy on suhteellisen neutraali.

      Tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kannattaa etukäteen suunnitella mitä kaikkea haluaa sävyttää ja sitten pyrkiä hoitamaan käsittelyt samaan aikaan. Epäilen, että käsittelyn teho riippuu puun kosteudesta. Mitä kosteampana käsittelyn tekee, sitä nopeampi vaikutus on.

      Voisin tilaisuuden tullen ottaa kuvia, tällä hetkellä albumissa ei ole yhtään sopivaa kuvaa, kun kelit kirkastuvat, pyrin korjaamaan tilanteen!

      Lassi

      Vastaa
      1. Moisio Marita

        Olisiko sinulla kuvaa tämänhetkisestä tilanteesta? Olisin kiinnostunut värisävystä.

      2. Lassi A Liikkanen

        Hei,
        Kuvaaminen on jäänyt keskeneräisten maalaustöiden takia tekemättä. Tässä nyt kuitenkin pari tuoretta kuvaa.
        Kun sauna juhannukseen mennessä toivottavasti valmistuu, niin postaan kesäkuussa sitten kattavamman kollaasin, josta myös eri osien hienoiset erot tulevat esiin.

        Tässä vajaassa vuodessa erilaiset sävyerot ovat voimakkaasti tasoittuneet. Ensimmäinen kuva on etelä-länsi -nurkasta, jossa sydänpuu on jo lähes haihtunut näkyvistä.

        https://saunologia.fi/wp-content/uploads/2017/05/20170513-rautavihtrilli-etela-182608.jpg

        https://saunologia.fi/wp-content/uploads/2017/05/20170513-rautavihtrilli-esimerkki-182539.jpg

        https://saunologia.fi/wp-content/uploads/2017/05/20170521-rautavihtrilli-esimerkki-162143.jpg

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.

0
    0
    Ostoskori - Cart
    Kori on tyhjä - Cart is emptyPalaa kauppaan - Return to Shop